Kuinka maahanmuuttajakeskustelu polveilee?

Lisukkeena tähän aiheeseen HBL:n äskettäin julkaisema tilasto.

Maan väestöstä muslimeja:
Turkki 99%
Ranska 10,5%
Tanska 5,0%
Saksa 4,0%
Ruotsi 3,4%
Suomi 0,4%

Mielestäni täällä käydyt kiivaat keskustelut eivät ole missään suhteessa suomalaiseen todellisuuteen verrattuna muihin maihin.
  • 4 / 39
  • Mini-Mii
  • 20.7.2008 13:34
Juhani hyvä,

Erilaiset mielipiteet ovat varmaan sallittuja. Joillakin ihmisillä on omakohtaisia kokemuksia oman erilaisuuden ja monien etnisten ryhmien edustaman maailmankatsomuksen eroista syntyneistä ikävistäkin tilanteista. Minusta on hyvin ymmärrettävää, että ihmisille syntyy vihaa ja katkeruutta näitä joitakin yksittäisiä ryhmiä kohtaan. On tietty hyvin vaikea hyväksyä sekä näitä hyökkäyksiä omassa suhteellisen turvallisessa kultuurissa ja maassa omaa persoonaa vastaan, kun lakien pitäisi olla meidän erilaisten ryhmien puolella tällaisia hyökkäyksiä vastaan, että myöskin on surullista, että näiden ikävien tapahtumien surauksena syntyy yleinen käsitys, että kaikki muslimit olisivat seksuaali ja sukupuolivähemmistöjä vastaan. Näinhän ei tietty ole. Itselläni on hyviä kokemuksia mm., että etupäässä maahanmuuttajanuorten enemmistön turvin oppilaat valitsivat minut koulumme parhaimmaksi opettajaksi. Joukossa suurin osa muslimilapsia. Ja pakko sanoa, että kyllä ovat selvillä taustastani. Sitten on näitä hyvinkin epämiellyttäviä kokemuksia. Se, että lähes aina tilanteet ovat muuttuneet positiivisiksi johtuu varmaan siitä, että olen ollut hyvin vahva persoona koulussamme ja oppilaiden keskuudessa on vaikuttanut tilanteiden ratkeamiseen niin, että olen työyhteisön tuella voinut saavuttaa oppilaiden taustasta riippumatta vahvan auktoriteetin ja hyvän luottamussuhteen oppilaiden kanssa. Rasittavaa on ollut kuitenkin se että asian eteen joutuu melkein aina taistelemaan eikä se kunnioitus ole syntynyt itsestään. Näin ainakin itse olen kokenut. Mutta tämä on vain oma kokemukseni asiasta. Koska olen voinut olla samassa työyhteisössä useita vuosia voi sanoa, että jonkinlaisen "(omanimi)-instituution" syntyminen on ollut mahdollista, ja mikä sen merkitys on ollut yhteisössä en tietty voi sitä itse kehua. Mutta kehumpa kuitenkin. Itseni jälkeen on yhteisössä ollut monta vähemmistöopettajaa ja luulen, että heidän tiensä on ollut pehmeämpi kuin itselläni oli ensimmäisten vuosien aikana.

Mainitsit Juhani, että meillä ongelma on suhteellisen pieni mamu-väestön pienuuden vuoksi. Silti on mielestäni vähän kyseenalaista ainakin väheksyä joidenkin ihmisten ongelmia näiden joidenkin kohtaamia ongelmia. Tiedän erään nuorisotyöntekijän, joka joutui lopettamaan alueella. Ja syy oli mamu-nuorten jatkuva häirintä, joka jatkui aina kotirauhan häiritsemiseen asti. Eikä tämä ole ollut itäisen Helsingin yksi harvoista ikävistä tapauksista. Olen kuullut muistakin. Koulussamme eräs oppilas oli ilmeisen avoin ja joutui hyökkäysten kohteeksi. Onneksi oli hyvin suosittu ja vahva nuorimies. Lesbottelu ja suora homottelu on yleistä enkä tarkoita normaali vitun homo tyyliä vaan henkilökohtaisia persoonaan kohdistuvia hyökkäyksiä. Sanoisin vuosien kokemuksella, että mamu-oppilailta se on suhteellisesti yleisempää. Ja varsinkin kun kuulee oppilailta miten sitä tehdään käyttämällä oman äidikielenilmauksia. Totuus on se että ongelma on olemassa mutta suurempi totuus on se, että siihen ei puututa. Maahanmuuttajalapset ja nuoret joutuvat jatkuvasti kuulemaan ikäviä kommenteja kantaväestön suusta ja se on kuitenkin yleisempi ongelma ja myöskin se vakavin ongelma, joka mielestäni ylläpitää ja ruokkii sitä, että sitten on helpompi etsiä jotakin mihin sitä patoutunutta vihaa pitää purkaa. Ja sopivia kohteita voi olla helppo etsiä, jos joku nyt poikkeaa valtaväestöstä. Hipit, hevarit, gootit yms ovat myös kohteita. Tyttömäiset pojat, poikamaiset tytöt jne joutuvat yhtähyvin kohteiksi. Romanit huutelevat somaleille ja toisin päin. Oikeasti kaikki hyökkäilevät ja purkavat vihaa ja aggressioita. Uhri voi olla kuka tahansa.

Pallo pitäisi varmaan siirtää kouluille. Seta, Väestöliitto, Sexpo jne voisivat tehdä jotain. Tiedät Juhani varmaan itsekin pitkänlinjan Seta-kouluttjana, että se ei ole mitenkään helppo asia ratkaista. Mutta jos tätä ongelmaa nyt joku jaksaa vielä täällä alkaa jauhaa tyyliin vali vali vali eipä se mitään ratkaise. Jotain olisi varmaan tehtävä ja se miten itse näen että ongelmaan pitäisi vaikuttaa on se että esim seta avaisi keskustelun aluksi vaikka Helsingin opetusvirastoon, mistä en kyllä koskaan ole itse kuullut, että näin olisi tehty mutta voisi olla hyvä alku asian korjaamiseksi. Voisi olla edustajiston yksi isoimpia käsiteltäviä asioita syksyllä. Ennen kuin asioista tulee suurempia ongelmia, mitä muualla Euroopassa niin nyt olisi vielä aikaa miettiä Setassakin sitä koulutustoimintaa, joka suuntautuisi opettaja, lastentarhaopettajakoulutukseen jne.

No nyt en jaksa enää jorista. Mukavaa sunnuntaita kaikille.

Ps. Minusta tuli maanantaina isukki :D
  • 5 / 39
  • Public eye
  • 20.7.2008 13:41
Upea kirjoitus, Mini-Mii! Lisää tällaisia opettajia.
Ja onneksi olkoon tuoreelle isälle!
Mini-Mii, myös minun kiitokseni loistavasta kannanotostasi. Parhaat onnittelut isälle ja koko perheelle.

Suomessa me odotamme, että joku viranomainen tai organisaatio tekisi jotakin. Sen sijaan, että istumme kädet ristissä ja valitamme, voimme jokainen tehdä jotakin. Pienetkin asiat voivat olla tärkeitä. Mini-Mii, sinä olet jo toiminut henkilökohtaisella tasolla.

Voin sanoa nähneeni kaiken ja kokeneeni kaiken mitä tulee suomalaiseen rasismiin, maahanmuuttajien omaan käyttäytymiseen jne. Olen ollut mukana näissä asioissa jo vuosia. Tässä yhteydessä vain pari tuoretta esimerkkiä.

Minua on pyydetty kouluttamaan kouluihin maahanmuuttajataustaisia ryhmiä syksystä alkaen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevista asioista. Olen hyväksynyt pyynnön. Teen koulutukset korvauksetta.

Seta vartioi mustasukkaisesti omaa koulutustoimintaansa ja pyrkii rahastamaan vapaaehtoiskouluttajienkin ilmaisella työllä. Minun on pakko ilmoittaa joka mutkassa, myös tässä, etten ole Setan kouluttaja. Kuten on olen aikaisemmin kertonut eronneeni joukosta sen vuoksi, etten hyväksy Setan linjauksia. Oppilaitoksilla ei usein ole varaa maksaa Setan vaatimia maksuja ja siksi koulutukset jäävät pääkaupunkiseudulla monesti tekemättä. Maakuntien Setat ovat hoitaneet asiat toisin.

Toinen esimerkki. Muslimikaverini vaimo on raskaana. He ovat pyytäneet minua valokuvaamaan sukulaisiaan varten vaimon komeasti pullistuvan masun. Kun tuollaisen pyynnön esittää muslimimies toiselle miehelle, on se mielestäni aika kova juttu. Paljon muutakin on tapahtunut ja tapahtumassa, mutta tämä riittäköön esimerkiksi, että tavallinenkin ihminen voi toimia, eikä vain voivotella.
Juhani harrastaa jotain Espoossa koulutetun muslimin kanssa eikä ole kokenut tilannetta vaikeaksi.

Niinpä hän suorasukaisesti tekee yleistyksen: Elämä Espoossa mamun kanssa on ongelmatonta -> mamut eivät voi hakata homoja Amsterdamissa tai Berliinissä.
JuhaniV kirjoitti: "He ovat pyytäneet minua valokuvaamaan sukulaisiaan varten vaimon komeasti pullistuvan masun. Kun tuollaisen pyynnön esittää muslimimies toiselle miehelle, on se mielestäni aika kova juttu."

Ehkä hän ajattelee, että ihastut pullistuvaan masuun niin että sinusta tulee hetero.


Mini-Mii kirjoitti: "lähes aina tilanteet ovat muuttuneet positiivisiksi johtuu varmaan siitä, että olen ollut hyvin vahva persoona koulussamme ja oppilaiden keskuudessa on vaikuttanut tilanteiden ratkeamiseen niin, että olen työyhteisön tuella voinut saavuttaa oppilaiden taustasta riippumatta vahvan auktoriteetin ja hyvän luottamussuhteen oppilaiden kanssa. Rasittavaa on ollut kuitenkin se että asian eteen joutuu melkein aina taistelemaan eikä se kunnioitus ole syntynyt itsestään. Näin ainakin itse olen kokenut. Mutta tämä on vain oma kokemukseni asiasta. Koska olen voinut olla samassa työyhteisössä useita vuosia voi sanoa, että jonkinlaisen "(omanimi)-instituution" syntyminen on ollut mahdollista"

Minä en ole vahva persoona. Minulle ei ole koskaan annettu tilaisuutta siihen. OLEN JOUTUNUT KASVATTAMAAN EPÄHETEROA PERSOONAANI KOKO ELÄMÄNI TULEN ALLA, VASTATEN HETEROSEKSISTIEN HYÖKKÄYKSIIN. Tämä isolla siksi, että JuhaniV:kin ymmärtäisi. Minä olen arka, pelkopurija, niin kuin autotallin nurkkaan ajettu muriseva koria. Jos minua yrittää silittää, nappaan käteen kiinni. On ihme, että minut saa käymään yleensä "ruokakupilla" (töissä) ja vaeltelenkin mielummin villinä luonnossa.
Minusta ei ole tullut sellaista lasten siliteltävää sylikoiraa.
Tässä ovat sanat: "VAHVA PERSOONA" ja "YHTEISÖN TUELLA" taas capsit JuhaniV:tä varten. Minulla ei ole yhteisön tukea, olenkin sanonut, ettei minua kiinnosta onko koko lepakkolaakson/ranneliikken lukijakunta eri mieltä minun kanssani vai kenties samaa, ei minua kiinnosta olenko Pink Black Blockin kanssa yhdessä vai erikseen vai olenko samanmielinen Setan kanssa vaiko ei. On samantekevää ilmaantuuko Pink Black Block tukemaan tänne minun ajatuksiani vaiko ei.
KULJEN AINA OMILLANI, MUUKALAISENA KAIKKIALLA.
SIKSI MINUA VIHATAANKIN kun minua ei voi pistää pantaan, hihnaan eikä silittää.
On ihme ja kumma, että minulla on koskaan ollut intiimejä suhteita kenenkään kanssa.

Minä vain toivon, että yhteiskunnan ulkopuolella olisi sellainen tila minun kaltaisilleni, jossa voisi elää yhteiskunnan puuttumatta asioihin ja jossa ei kuolisi tuberkuloosiin tai vastaavaan.
Jukka, ei Juhani tehnyt mitään yleistystä. Älä sinäkään tee. Vaikka mamu hakkaisi homon Berliinissä, Espoolainen mamu voi silti olla kiva. Toinen berliiniläinen mamukin voi. Toisen berliiniläisen tai espoolainen niittaaminen samaan nippuun pahoinpidelleen berliiniläisen kanssa on yleistys, eivät toteamukset omista kokemuksista suuntaan tai toiseen.

Pora-liike. Koska mä välitän niin valtavan paljon siitä, pidetäänkö musta vai ei, en osaa uskoa, että joku ei välittäisi. Jos et välittäisi, et tuntisi surua siitä, että sinusta on tehty arka. Jos et välittäisi, ei sinusta oltaisi voitu tehdä yhtään mitään. Jos et välittäisi ranneliikeläisistä, et kirjoittelisi tänne. Pöytälaatikossa ne olisivat yhtä yhdentekeviä. Omassa päässä vielä yhdentekevämpiä, ja säästyisipä kirjoittamisen vaiva. Mä uskon ,että välität hyvinkin. Sinua vain pelottaa välittää, koska kun välittää jostakusta, antaa hänelle valtaa itseen, vallan satuttaa. Mutta myös vallan rakastaa, tukea ja kannatella. "Anna mulle karkkia", pyytää tyttö äidiltä kaupassa. "No en takuulla sulle mitään anna", tokaise ilkeä äiti. "En olisi halunnutkaan", sanoo tyttö ja käpertyy itseensä. Seuraavalla kauppareissulla tyttö piilottaa karkit takin alle ja kävelee virnistellen ohi hälyttimien.
Minun korvaani on kuiskittu usein, että kesäpoika kirjoittaa asiaa ilmeisesti testinä siitä, olenko niin sanojan lumossa, että uskon järjettömiä. Joka kerta olen perustellut asian olevan toisin. Nyt olen yksin, eikä kukaan vaikuta mielipiteeseenija voin sanoa, että kesäpoika puhuu fiksusti.
En silti ole ihan samaa mieltä. Minua vaivaa älyllinen uteliaisuus sen suhteen, miten maa makaa. Vihollinen on tunnettava, että voi aavistaa sen seuraavat liikkeet. Tähän otsikkoon viitaten, minua kiinnostaa opiskella maahanmuuttajien psykologiaa, että tietäisin miten he käyttäytyvät muodostaessaan uhan minulle. Haistelen ja nuuskin paikkoja.
Yleensä onkin, että minun seuraani joutuvat ovat ne, joita elämä on nirhaissut. Kun he ovat parannelleet itsensä, he muodostavat suhteen jonkun toisen kanssa.
kesäpoika kirjoitti:

> "Jukka, ei Juhani tehnyt mitään yleistystä. Älä sinäkään tee. Vaikka mamu hakkaisi homon
> Berliinissä, Espoolainen mamu voi silti olla kiva. Toinen berliiniläinen mamukin voi. "

Viittasin aiempiin keskusteluihin... Olisi pitänyt laittaa parempi viittaus mukaan... minun virhe tuossa.

Minusta tässä mamu-keskustelussa on argumentointi luokkaa: "Kun olosuhteet ovat A ja paikkakunta on P ja tilanne on X, seuraa tästä seuraavaa: olosuhteissa B paikkakunnalla Q tilanne Z on mahdoton!"

Eli se, että vaikkapa Kauniaissa ehkä olisi mamu-ongelmia ei tarkoita sitä, että elämä Amsterdamissa olisi ongelmatonta.

Eikä tietenkään toisinkaan päin. En voisi väittää, että Amsterdamin ongelmat tarkoittavat automaattista ongelmavyyhtiä Kauniaisille.
Mutta yhden jutun noista prosenteista voisi sanoa... kun kerran maahanmuutto on taas asiana.

Minusta tuo JuhaniV:n kommentti: "Mielestäni täällä käydyt kiivaat keskustelut eivät ole missään suhteessa suomalaiseen todellisuuteen verrattuna muihin maihin" kertoo aika paljon suomalaisesta "vältetään-ikävien-ajattelua" -asenteesta.

Saksassa on muslimiväestöä 4 prosenttia ja homojen ongelmat ovat siellä jo arkipäivää. Suomen 0,4% on todellakin vähän, mutta miksi ei saisi kertoa sitä millaisia ongelmia muissa maissa on kohdattu, kun siirtolaismäärät ovat kasvaneet.

Olen aina kiinnostunut kuulemaan positiivisia esimerkkejä sellaisista eurooppalaisista kaupungiesta, joissa siirtolaistaustaisen muslimiväestön osuus on yli 15% ja joissa asiat ovat menneet homojenkin kannalta hyvään suuntaan.
"Ja syy oli mamu-nuorten jatkuva häirintä, joka jatkui aina kotirauhan häiritsemiseen asti. Eikä tämä ole ollut itäisen Helsingin yksi harvoista ikävistä tapauksista. Olen kuullut muistakin. Koulussamme eräs oppilas oli ilmeisen avoin ja joutui hyökkäysten kohteeksi. Onneksi oli hyvin suosittu ja vahva nuorimies. Lesbottelu ja suora homottelu on yleistä enkä tarkoita normaali vitun homo tyyliä vaan henkilökohtaisia persoonaan kohdistuvia hyökkäyksiä. Sanoisin vuosien kokemuksella, että mamu-oppilailta se on suhteellisesti yleisempää. Ja varsinkin kun kuulee oppilailta miten sitä tehdään käyttämällä oman äidikielenilmauksia. Totuus on se että ongelma on olemassa mutta suurempi totuus on se, että siihen ei puututa."

Tässä nyt näkee, miten mamu nuoret suhtautuvat hlbt - väkeen. Sanotaan vielä, ettei rumaan käytökseen puututa mitenkään eli ei laiteta rajoja. Valitettavasti ongelma on näiden nuorten kasvu-ympäristö, tärkeimmät objektisuhteet eli vanhemmat. Heihin tulisi pyrkiä vaikuttamaan.
Olen yrittänyt pidättäytyä tästä(kin) keskustelusta etten pillastuisi. Ne, joiden oikeasti pitäisi pillastua, ovat hiljaa, ettei heitä pidettäisi valittajina kun kerran ovat saaneet jo oikeuden tulla tänne ihanista ihanimpaan Suomen maahan, minkä jälkeen kaiken, ihan kaiken, pitäisi olla hyvin!

Kerron vain pikkupikku asian tai kaksi:

Sekalaiseen perheeseeni kuuluu mamu-bi-mies.

Monet maahanmuuttajat "tappelevat" eniten toisten maahanmuuttajien kanssa, kas kun osa on hartaita muslimeja ja se toinen osa ateisminsa (tms.) vuoksi pohjoiseenkin paenneita.

Ei muuta. En jaksa. (Pora-Liikkeelle: ...tai no en jaksa sitäkään, toistoa. Katsos kumminkin lepakkolaaksoon, kaunis ystäväisemme G. sanoi siellä kivasti.)
Bit, onko tämä nyt niin vaikea ymmärtää?

Jos katsoo Eurooppaa ilman filtteri-silmälaseja huomaa seuraavaa: Sellaisissa kaupungeissa joissa on runsaasti siirtolaisia (erityisesti islaminuskoisista maista) on homoilla runsaasti ongelmia siirtolaisten tai/ja heidän jälkeläistensä kanssa. Kulttuurien yhteiselo ei näytä toimivan - maahantuotu islam pyrkii usein dominoimaan, ei elämään rinnakkain.

Kyse ei ole siitä, että KAIKKI maahanmuuttajat tekisivät ongelmia. Eivät myöskään KAIKKI islaminuskoiset sitä tee. Eikä ongelmia useimmiten juurikaan ole, jos maahanmuuttajia on vain vähäinen määrä (mikä selittää Suomen kelvollista tilannetta tällä hetkellä... katso JuhaniV:n prosenttiluvut viestissä nro 3). Eivätkä homot ole ainoa JOIDENKIN islaminuskoisten vainoama ryhmä - esimerkiksi mamu-taustaisia eurooppalaistuneita naisia painostetaan ja jopa tapetaan.

Mutta minusta suomalaisten on yksinkertaisesti hyvä tietää, että jossain muualla asiat ovat menneet päin helvettiä. Ja tämä on tapahtunut paljon suuremmassa mittakaavassa kuin mitä julkisuudesta saa ymmärtää. Poliittinen liturgia kun suitsuttaa multi-kultti-yhteiskunnan ihanuuden virttä.

Meillä on vielä mahdollisuus hoitaa asiat paremmin kuin muualla on tehty. Eikä paremmin hoitaminen todellakaan ole sitä, että asioista vaietaan.

Yksi kysymys sinulle: Mikähän ryhmä on marokkolaistaustaisen nuoren homon pahin vainoaja Amsterdamissa? Ei, se ei todellakaan ole hollantilainen yhteiskunta tai hollantilaset... Miksi tästä ei saisi puhua???
Euroopassa ihan ilman filttereitäkin vierailleena tiedän, että ongelmia on. Tietäisin sen myös vaikken olisikaan viettänyt aikaani eräänkin suurkaupungin turkkilaiskaupunginosassa ja homobaareissa (poliittisesta liturgiasta multi-kultti-yhteiskunnan ihanuudesta taas en tiedä).

Tällaiset keskustelut vain osoittavat sormellaan niin monia viattomiakin, ja koska tämän foorumin lukijoista suurin osa on jo kielen vuoksi natiiveja suomalaisia, se lisää - ainakin minun mielikuvitukseni mukaan - nimenomaan rasismia, ulkomaalaisfobiaa ja sitä, että pelätään tietyntaustaisia ihmisiä jo valmiiksi viitsimättä edes tutustua, sillä ne ovat niitä homoja hakkaavia kuitenkin -

Islam ei myös ole ainoa ongelma; juuri oli jossain juttua Kiinan homojen huonosta tilanteesta ja kumman vähäisestä määrästä... Pitääpä kysyä tästäkin ystävältäni, kun hän palaa kotimaanlomaltaan Xi'angista (hän on muuten niitä "heteromiehiä", jotka tykkäävät silloin tällöin käydä homobaareissa "tanssimassa").

Ilmeisesti sinun tarkoittamasi asioiden paremmin hoitaminen merkitsisi sitä, ettei maahanmuuttajien lukumäärä enää saisi nousta tässä maassa? Homot pitäisi kuitenkin vastaanottaa, eikö? Samoin uskonnottomat, ehkä jopa kristityt???

Toki tiedän vastauksen marokkolaistaustaisen amsterdamilaishomon tapaukseen. Kaikki me olemme kuulleet myös monista kristillisistä ryhmistä, jotka erottavat homot yhteydestään, mikäli nämä sellaisiksi uskaltavat tunnustautua. He eivät tosin tee kunniamurhia - myönnän.

Kuitenkin, näistä puhuminen täällä ei auta ketään. Pitäisi mennä sinne, missä kipu on.
Bit kirjoitti:

> "Ilmeisesti sinun tarkoittamasi asioiden paremmin hoitaminen merkitsisi sitä, ettei maahanmuuttajien
> lukumäärä enää saisi nousta tässä maassa?"

Lähinnä kaipaisin keskustelua siitä, miten muiden maiden ongelmat vältettäisiin. Maahantulon lopettaminen olisi yksi vaihtoehdoista, mutta tuskin kovin realistinen tai edes hyvä.

Keskustelua haluaisin esim. sellaisesta tilanteesta jossa Helsinkiin muuttaisi 50.000 ulkomaalaista töihin. Osa toisi mukanaan myös perheensä.

Osa näistä henkilöistä olisi korkeasti koulutettuja, mutta suuri osa tulisi tänne tekemään siivoustyötä, jakamaan lehtiä, hoitamaan lähettipalveluita - tekemään heikommin palkattua työtä. Tähän jälkimmäiseen ryhmään liittyy suoraan ongelmia:

1: Mistä saamme heille ja heidän perheillensä asunnot? Vapaita asuntoja ei Helsingissä tuolle porukalle ole valmiina. Asunnot pitää rakentaa. Tehdään todennäköisesti muutama uusi asuinalue joihin maahanmuuttaja siirtyvät asumaan. Vuokratason pitää olla tarpeeksi alhainen, jotta he voivat vuokran maksaa. Nämä alueet täyttyvät maahantulijoista eivätkä kiinnosta kantaväestöä. Vastaavalla reseptillä on synnytetty useissa Euroopan maissa ghettoja yksi toisensa jälkeen.

2: Maahanmuuttajien kasaantuminen tietyille alueille aiheuttaa ongelmia: integroitumien tai sulautuminen valtaväestöön ei suju jos "kaikki" ympärillä puhuvat arabiaa/turkkia/swahilia/venäjää/englantia ja synnyinmaan TV-ohjelmia seurataan satelliittilähetysten kautta. Uuden kotimaan (?) arvot ja normit eivät välttämättä tällä menetelmällä avaudu kovinkaan hyvin. Jos koulujen oppilaita ei sekoiteta keskenään syntyy "mustia" ja "valkoisia" kouluja (hollantilainen termi, poliittisesti korrekti). Mustat koulut ovat siirtolaisten kouluja - ihan jo sen vuoksi, että ko. alueella on siirtolaisia enemmistö. Ghettoutuminen lisääntyy.

Listaa voisi jatkaa eteenpäin numeroimalla loputtomiin, mutta ehkä tässä on jo pari asiaa joista Suomessa voitaisiin käydä keskustelua. Mutta koska sitä ei haluta käydä, on syytä pitää asiasta ääntä silläkin uhalla, että "rasisti" -leima vilkkuisi.


> "Kuitenkin, näistä puhuminen täällä ei auta ketään. Pitäisi mennä sinne, missä kipu on."

Minusta sinä olet väärässä. Ongelma kun on lähtökohtaisesti se, että muiden maiden tilannetta ei haluta nähdä eikä opiksi. Ensimmäinen askel olisi se, että totuus myönnettäisiin ja siitä puhuminen sallittaisiin ilman leimojen heiluttelua.

Olen itse ollut maahanmuuttajana todella pitkään ulkomailla. Itse sulauduin tuohon kulttuuriin - minusta se oli velvollisuuteni siellä. Opiskelin paikallisen kielen ja tapakulttuurin - ja samaa kyllä odottaisin myös muilta maahanmuuttajilta olivat he mistä tahansa ja asuivat he missä tahansa.

En esimerkiksi ymmärrä miksi Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten jälkeläisten pitäisi saada käydä koulunsa suomeksi. Aikovatko he muuttaa joskus takaisin Suomeen?
Triviaalivastaus tähän ongelmaan on kunnollinen kotouttaminen. Ulkomailta adoptoitujen lasten seuraaminen riittää ainakin minulle osoitukseksi siitä, miten kulttuuriin kasvetaan. Samalla vanhemmat ja lähipiirikin joutuvat kuin luonnostaan pohtimaan sitä, mitä kaikkea erilaisuus tuokaan tullessaan.

Oman hankaloittavan lisän soppaan tuo kyllä suomen kieli, joka ei ole ihan helpoimmista päästä oppia. Ja kun vähänkään vaativammissa työtehtävissä kielen osaaminen on kuitenkin usein oleellista, niin siitä syntyykin sellainen murhe, minkä voittaminen ei ole ihan yksinkertaista.

Mutta vielä yhteenvetona, itse uskon että tehokas kotouttaminen on paras keino saada maahanmuuttajat sisään kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Toinen asia onkin sitten se, pystyykö suomalainen kateusyhteiskunta ikinä hyväksymään sitä, että joihinkin (siis vielä ulkomaalaisiin ja väärän värisiin) panostettaisiin yhteiskunnan taholta sen verran enemmän että kotoutuminen nopeutuisi ja helpottuisi.
k_ma kirjoitti: "Oman hankaloittavan lisän soppaan tuo kyllä suomen kieli, joka ei ole ihan helpoimmista päästä oppia."

Suomen kieli eroaa indoeurooppalaisista kielistä, mutta Venäjää kauempaa muuttavat eivät ole indoeurooppalaisten kielten puhujia.

k_ma kirjoitti: " Ja kun vähänkään vaativammissa työtehtävissä kielen osaaminen on kuitenkin usein oleellista, niin siitä syntyykin sellainen murhe, minkä voittaminen ei ole ihan yksinkertaista."

Suomessa ei ole tarjolla työtä edes omille. Tulevaisuudessa työtä on vielä vähemmän.
Voisi joskus katsoa tosiasioita silmiin. Berliinissä on ollut kauemmin maahanmuuttajia kuin meillä eikä heidän kanssaan ole juuri edistytty. Päinvastoin kouluissa on koulutappeluita eri etnisten ryhmien välillä, vaikka sukupolvet vaihtuvat. Siellä on myös huom. erikseen vanhainkoteja turkkilaisväestölle.

Minusta unelmat ja todellisuus eivät useinkaan kohtaa arjen tasolla. Voi olla, etteivät maahanmuuttajat halua kotoutua kuten esim. venäläistaustaiset nuoret, jotka halveksivat suomalaista kulttuuria ja matkustavat Pietariin bailaamaan. Sama voi olla afrikkalaisten kanssa. Ei heillä ehkä riitä sellaiseen mielenkiintoa.

On turha yrittää väkisin sellaista, joka on tuomittu epäonnistumaan.

Muistaakseni Ranskassa tuomittiin äskettäin nainen sen takia, koska tämä eli islamialisen kulttuurin mukaisesti miehen tossun alla. Ranskalainen kulttuuri asetti erilaiset vaatimukset naisen elämälle. Mitä ja minkälaista elämäntapaa haluamme suvaita?

Olen sitä mieltä, että tänne saa tulla vapaasti kristittyjä maahanmuuttajia, koska uskonto antaa paremman pohjan " länsimaistua ", koska siitähän on kysymys. On kysymys toisen kulttuurin asenteiden ja arvojen omaksumisesta esim. työntekemisessä. Suomalaisilla työpaikoilla istuu huonosti vaikkapa islamilainen tapa keskeyttää työnteko rukoilemisen vuoksi. Täällä ei suvaita edes tupakkataukoja. Pitää olla tuottava ja tehokas. Sittenhän näitä pummeja ja väliinputoajia tulee. On turhaa kuvitella, että kaikille riittää työtä tai heistä on edes siihen, vaikka tänne roudataan Thaimaasta asti marjanpoimijoita, jotka ovat riisinviljelijöinä tottuneet kovaan työhön mutaisilla pelloilla, mutta se onkin sesonkiluonteista työtä ja he tietävät sen kestävän muutaman kuukauden ajan.
Sivuhuomautus:

Napalmia: "Suomalaisilla työpaikoilla istuu huonosti vaikkapa islamilainen tapa keskeyttää työnteko rukoilemisen vuoksi."

Siksipä monet uskismuslimit rukoilevat kaikki rukouksensa putkeen illalla. Tiedättehän muuten, mikä on islaminuskoisten pyhäpäivä? Se ei ole sunnuntai, ei edes lauantai. Näkyykö tämä katukuvassa, tai työpaikoilla?
Ja toinen:

Pora-liike: "Suomen kieli eroaa indoeurooppalaisista kielistä, mutta Venäjää kauempaa muuttavat eivät ole indoeurooppalaisten kielten puhujia."

Kuitenkin esimerkiksi indoiraaniset kielet ovat paljon lähempänä esimerkiksi englantia tai saksaa kuin vaikka suomea. Itse olen tuskaillut, kun saksa ja persia (farsi) tuppaavat joskus menemään sekaisin. Toisaalta noista kaukaisemman kielen oppimista on auttanut se, että siinä on huikea määrä lainasanoja enkusta, tai miten päin se nyt mahtaakaan olla.

Suomi on lisäksi siitä ärsyttävä vokaalipainotteinen kieli, että korostuksesta on miltei mahdoton päästä kokonaan eroon. Mikä taas jostain syystä ärsyttää mm. työnantajia, vaikka kielitaito käytännössä olisikin täydellinen.

Ai niin, Jukka sunmuut: Osa niistä ulkkarisiivoojista, läheteistä ja bussikuskeista ON korkeakoulutettuja, mutta kelpaamattomia alansa tehtäviin juuri tarpeeksi hyvän kielitaidon puutteen vuoksi. Ja kuka tahansa korkeakoulun käynyt tietää, että sieltä voi valmistua vaikkei kielipäätä omaisikaan. Joillekin fiksuillekin vieraan, varsinkin omituisen, kielen oppiminen voi tuottaa suunnattomia vaikeuksia. Pakolaisena tänne tulleet eivät yleensä voi valita maata jonne päätyvät (l. harkita asiaa esim. juuri kieliasian kannalta).
Suomalaisilla työpaikoilla ei näytä olevan mitään ongelmaa siitä, että maatiaissuomalaiset keskeyttävät jatkuvasti työntekonsa käydäkseen "rukoilemassa" esimerkiksi kadulla toimistonsa edustalla, suitsuttaen "pyhää" savua kenties toimistonsa siunaukseksi. ;-)
Jukka kirjoitti: "Meillä on vielä mahdollisuus hoitaa asiat paremmin kuin muualla on tehty."

Kysymys sinulle: Olet ilmaissut olevasi syvästi tietoinen tästä keskusteltavasta asiasta ja myös henkilökohtaisten kokemustesi kautta. Mitä konkreettista olet itse asialle tehnyt? Oletko kenties lähtenyt mukaan kunnallisvaaliehdokkaaksi vaikuttamaan vaiko jotakin muuta?
JuhaniV
23.07.2008, "06:10 Suomalaisilla työpaikoilla ei näytä olevan mitään ongelmaa siitä, että maatiaissuomalaiset keskeyttävät jatkuvasti työntekonsa käydäkseen "rukoilemassa" esimerkiksi kadulla toimistonsa edustalla, suitsuttaen "pyhää" savua kenties toimistonsa siunaukseksi. ;-) "

Milloin olet ollut viimeksi töissä?
Minun työpaikallani paitsi ettei saanut tupakoida, ei saanut edes haista tupakalta töihin tullessaan.
JuhaniV kirjoitti:

> "Kysymys sinulle: Olet ilmaissut olevasi syvästi tietoinen tästä keskusteltavasta asiasta ja myös henkilökohtaisten
> kokemustesi kautta. Mitä konkreettista olet itse asialle tehnyt?"

Ensinnäkin: muutin pois Hollannista. Iso syy muuttoon oli ongelmallinen siirtolaistilanne siellä, ei se toki ollut ainoa.

Täällä kerron kokemuksistani avoimesti. Seuraan aiheen uutisia Suomesta ja ulkomailta. Aktiivinen toimiminen rajoittuu pitkälti siihen, että puhun asiasta, vaikka minut leimataankin usein pahantahtoiseksi rasistiksi. Tosin asia kyllä ymmärretäänkin usein, mutta ymmärtäjät ovat yleensä hiljaa, sillä rasisti-leima heiluu heidänkin yläpuolella.

Muuta konkreettista? Olen esim. kirjoittanut ministeri Astrid Thorsille asian tiimoilta.

Eihän tämä paljoa ole... myönnän.
Jukka kirjoitti:

"En esimerkiksi ymmärrä miksi Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten jälkeläisten pitäisi saada käydä koulunsa suomeksi."

Esimerkki Suomesta:

Suomi-kiina (mandariini) –kaksikielinen opetus alkaa syksyllä 2008 Meilahden ala-asteen koulussa vuosiluokilla 1 – 6 ja Meilahden yläasteen koulussa vuosiluokilla 7 - 9. Opetukseen osallistuminen edellyttää kiinan kielen taitoa.

Opetuksen tavoitteena on toimiva kaksikielisyys, jota tuetaan antamalla opetusta sekä kiinan että suomen kielessä. Lisäksi eri oppiaineita opetetaan sekä suomeksi että kiinaksi. Näin oppilaiden sanasto ja kielelliset valmiudet kehittyvät samanaikaisesti molemmissa kielissä.

Kaksikielisessä suomi-kiina -opetuksessa noudatetaan suomalaisen peruskoulun opetussuunnitelmaa ja perusopetuksen päättyessä oppilaat saavat jatko-opintokelpoisuuden suomenkielisiin toisen asteen oppilaitoksiin.

Suomi-kiina –opetuksen yhteyshenkilö opetusvirastossa on Pia Näsman-Hao, puh. 040 3345845, pia.nasman-hao(at)edu.hel.fi.

http://www.hel.fi/wps/portal/Opetusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Opev/fi/Peruskoulut/Opetus/Vieraskielinen+ja+kaksikielinen+opetus/Suomi-kiina
Tämä kaksikielisyysjuttukin on oma kimurantti "ongelmansa". Eka haluaisin muistuttaa, että suuri osa maailman ihmisistä on jo käytännön syiden pakottamina kaksikielisiä (vrt. esim. useat Afrikan valtiot joissa satoja heimokieliä mutta vain muutama virallinen, joista jotain ON osattava että oikeasti pärjää erinäisissä yhteyksissä). Tästä syystä minua on aina hieman huvittanut joidenkin naputus vaikka pakkoruotsista, mutta asiaan:

Suurimmassa osassa Suomen kouluista tilanne on se, että lapsi, joka on muuttanut muusta maasta tai jonka vanhemmat ovat muualta ja äidinkieli siksi toinen kuin suomi (tai suomalainen lapsi joka ulkomailla asuessaan on saavuttanut hyvän kielitaidon jossain vieraassa kielessä), on oikeutettu oman kielensä opetukseen (tai saavutetun kielitaidon ylläpitoon). Tämä on siis vapaaehtoista. Opetustuntien määrä on pari viikossa (ainakin alaluokkien osalta, muista en tiedä).

Osa lapsista ei itse halua osallistua näille tunneille, ja viisaat vanhemmat toki kunnioittavat lapsen toivetta. Ainakin minun mielestäni tämä voi luoda jopa epätasa-arvoa lasten välille, kun toinen joutuu opettelemaan lukemista sekä latinalaisilla että arabialaisilla aakkosilla, ja kun vieraskieliseen opetukseen osallistuvien lasten "äidinkielenkin" taito on keskenään eri tasolla (joissain perheissä luetaan omankielestä kirjallisuutta, joissain ei; joillain toinen vanhempi puhuu lapsille suomea ja toisilla ei; ja yllättävän monet lapset vain ovat parempia suomen kuin ensimmäisen kielensä puhujia, jos ovat käyneet suomalaista päiväkotia jne.).

On hienoa, että tällaista mahdollisuutta tarjotaan, mutta sen tulee tosiaankin olla vapaaehtoista, ja opettajien/vanhempien tulisi pitää huoli siitä, että suomessa asuvan suomenkieli kehittyy hyvin eikä häiriinny muusta. Jos taas on käynyt niin huonosti, että lapsi on joko ns. seka- tai puolikielinen* (l. puhuu kahta kieltä sujuvasti sekaisin tai, mikä pahempaa, kahta kieltä virheellisesti), lienee tapauskohtaisen arvioinnin paikka: vahvistaako ensin toista ja sitten toista, vaiko molempia... Äidinkielen osaamisen merkitys identiteetille sekä muiden kielten oppimiselle kun on kuitenkin kiistaton tosiasia.

Jos joku on jaksanut tänne asti, saapi elävän esimerkin: Eksälläni on kolme lasta. Ensimmäinen heistä oli kaksivuotias muuttaessaan Suomeen, kaksi nuorinta ovat syntyneet täällä. Kaikki lapset puhuvat täydellistä suomea. Vanhin heistä puhuu hyvin myös äidinkieltään (jota käyttää siis vain isän kanssa jutellessaan) , muttei aina osaa esimerkiksi kääntää puhetta kielestä toiseen. Vierasta kieltä eli englantia hän on koulussa oppinut leikiten. Keskimmäisellä on lievää oppimisvaikeutta. Hän ymmärtää äidinkieltään täydellisesti muttei tuota sitä hyvin, vaan jos häntä pyydetään puhumaan ko. kieltä, joka toinen suusta tuleva sana on varmasti suomea. Nuorin lapsi on huippuhyvä koulussa, puhuu täydellisesti molempia kieliä ja tulkkaa tarvittaessa sujuvasti. Kukaan lapsista ei osaa lukea tai kirjoittaa äidinkielellään (isän mielestä he saavat opetella sen taidon sitten, jos itse ilmaisevat kiinnostuksen asiaan).

*) Tiedän yhden "puolikielisen" pikkupojan, jonka kielet ovat suomi ja saksa.
Napalmia sanoo: "On turha yrittää väkisin sellaista, joka on tuomittu epäonnistumaan."

Juu, niinhän se on, turhaa yrittää kenenkään kanssa mitään, koska se yrittäminen voisi maksaa jotain. Ja se taas olisi pois oikeilta kansalaisilta (siis Suomalaisilta!). Kateus kunniaan!
Vastaan Jukalle. Keskustelu on tärkeää, mutta ei vain itsensä vuoksi. Mieluummin keskustellaan, kuin mennään vaikka puuttumaan fyysisesti jonkin ryhmän edustajiin. Esimerkkinä tästä homohakkaamiset. Nythän isot päivälehdet ovat keskusteluttaneet laajalti myös vaikkapa homparien siunaamisesta. Hämmästelen edelleen tuppisuisiksi väitettyjen suomalaisten valtavaa intoa lausua mielipiteitään.

Olen tarkoituksella nostanut toistuvasti esille Ranneliikkeen keskusteluun esimerkiksi maahanmuuttajien asiat. Niistä on hyvä keskustella niin kauan, että saadaan kunnolla erilaiset näkökannat esille ja tunteita tuuletettua. Näin suppeassa piirissä käyty keskustelu ei johda mielestäni juurikaan pidemmälle. Muiden toimien avulla voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Siksi kysyinkin, että oletko jo lähtenyt kunnallisvaaliehdokkaaksi. IS:n mukaan vielä ehtii ilmoittautua. Se on yksi mahdollisuus toimia. Monia muitakin on.

Ehkä kannattaisi pohtia onko omilla toimillaan korottamassa seinämää ryhmien välille vaiko sitä madaltamassa. Olen mieltänyt joidenkin toimieni pyrkivän madaltamaan noita seiniä. Vuosia sitten Setan ja luterilaisen kirkon välille kohotettiin korkea seinä osittain yksittäisten ihmisten jyrkkien julkisten asenteiden seurauksena. Siitäkin huolimatta, että olen varsin kriittinen eri uskontoryhmien harjoittamaan homojen syrjintään, koetan saada heidän kanssaan keskustelua aikaiseksi ja oman näkulmani kuulluksi. Se on edellyttänyt, että haluan kuulla ja ymmärtää heidän näkemyksiään. Kokemukseni on, että olen tullut kuulluksi enemmän kuin koskaan kuvittelin.

Tiedän, että linjani ei sovi joidenkin homojen pirtaan alkuunkaan. Siitä vaan lausumaan eriäviä mielipiteitä, SVP.
Wikipedia:

Šaria tai Šari'a ( šariah, suom. Tie, Polku) on arabian kielen sana islamilaiselle laille. Islamin mukaan se on Jumalan ihmisille antama muuttumaton laki. Vaikka itse šaria on Jumalan säätämä, niin lain tulkinta on ihmisten käsissä, joka tuo tiettyä väljyyttä. Toisaalta mitä yksiselitteisempi ja keskeisempiin lähteisiin – erityisesti Koraaniin – yksittäinen säädös perustuu, sitä vähemmän siihen jää tulkinnanvaraa.

Islamin lakia šariaa ei tule sekoittaa Koraanin lakiin. Koraani ei ole pyrkinyt luomaan yhtenäistä lakijärjestelmää, vaan se on vastannut satunnaisesti esiin tuotuihin kysymyksiin. Koraanissa mainitut määräykset koskevat lähinnä uskonnollisia velvollisuuksia, minkä lisäksi kirjassa on määritelty tarkasti perinnönjakoa, avioliittoa ja avioeroa koskevat asiat.

Koraanin lain suppeuden vuoksi käytännössä šariassa nojaudutaan usein sunnaan eli Muhammadin elinaikanaan asettamaan esimerkkiin.

Islam ei perinteisesti ole tehnyt eroa uskonnollisen ja maallisen elämän välillä ja siksi šaria ei kata ainoastaan uskonnollisia rituaaleja, vaan myös päivittäisen elämän, politiikan, talouselämän, liiketoiminnan, tehdyt sopimukset ja sosiaaliset tilanteet.

Professori Bernard Lewis on kuvaillut sukupolvien aikana luotua šariaa ja siihen liittyvää laajaa fiqh-kirjallisuutta yhdeksi islamilaisen kulttuurin suurimmaksi saavutukseksi, joka ehkä parhaiten kuvaa islamilaisen sivilisaation luonnetta ja neroutta. Toisaalta šariaa on kritisoitu sen patriarkaalisista piirteistä sekä joidenkin rikosten nykymittapuun mukaan julmista rangaistuksista.

Šaria jaottelee rikoslaissa myös ihmisen ja Jumalan oikeuden. Jumalan oikeutena pidetään niitä rikoksia, jotka erityisesti mainitaan Koraanissa, ja niistä mahdollisesti määrättyjä rangaistuksia. Näitä rikoksia pidetään Jumalan asettamina rajoina (hudud) ja niiden rikkominen on Jumalan oikeuden loukkaamista. Islamilaisella tuomarilla ei ole oikeutta olla tuomitsematta hudud-rikokseen syyllistynyttä henkilöä, vaikka muissa rikosasioissa tuomarilla tai rikoksen uhreilla on oikeus antaa syylliselle anteeksi. Hudud-rikoksia ovat aviorikos ja väärä syyte aviorikoksesta, varkaus, maantierosvous, viinin juominen ja islamista luopuminen. Eri lakikoulukuntien tulkinnat eroavat tässä asiassa hieman: kaikki eivät esimerkiksi laske islamista luopumista tai alkoholin juomista hudud-rikoksiksi. Hudud-rikosten rangaistukset ovat ruumiillisia ja vaihtelevat raipaniskuista kuolemantuomioon. Koska rangaistukset ovat ankaria, ovat hudud-rikosten määrittely ja todistustaakka myös tiukkoja. Tuomitseminen vaatii joko syyllisen tunnustuksen tai selkeän silminnäkijöiden todistuksen. Rangaistusta ei myöskään langeteta, jos syyllinen oli pakotettu tekemään rikoksen: esimerkiksi ruuan varastaminen nälkäisenä ei täytä hudud-rikoksen tunnusmerkkejä.

Hudud-rikosten lisäksi islamilainen laki sisältää myös qisas- ja ta'zir-rikoksia. Qisas-rikokset ovat hyvitykseen oikeuttavia rikoksia, joissa uhrilla tai tämän omaisilla on oikeus vaatia hyvitystä teon tekijältä tai he voivat antaa syylliselle anteeksi ja luopua rangaistuksesta. Qisas-rikoksia ovat muun muassa murha, tappo, kuolemantuottamus tai ruumiinvamman tuottaminen. Ta'zir-rikokset ovat rikoksia yhteisöä ja sen jäseniä vastaan, eikä niitä islamilaisissa lakikirjoissa tarkemmin eritellä. Ta'zir-rikosten ja -rangaistusten määrittely on jätetty yhteisön hallinnon tehtäväksi. Ta'zir-rikoksia ovat perinteisesti olleet muun muassa korruptio, petos ja kunnianloukkaus. Myös tilanteissa, joissa uhri tai uhrin omaiset antavat syyliselle anteeksi qisas-rikoksen, tuomitaan hänet ta'zir-säännösten perusteella.

Šarian yleisimmin nykyaikanakin sovellettu osuus on islamilainen perheoikeus. Kaikkien pääkoulukuntien yhteinen näkemys on, että avioliitto solmitaan erityisellä avioliittosopimuksella, johon kuuluu avioliittotarjous (Ííájáb), morsiamen ja sulhasen tai heidän edustajiensa sekä huoltajan hyväksyntä.

Muslimimiehet voivat mennä naimisiin musliminaisten tai kirjan uskontoihin kuuluvan naisen kanssa, musliminaiset voivat naida vain muslimimiehiä.

Islamin pyhä kirja Koraani julistaa suhteellisen selvästi miehen perheen pääksi.

Toisen tulkinnan mukaan kyseessä on vain taloudellinen vastuuasema eikä se koske oikeutta päättää naisen asioista yleensä.

Šarian mukaan naisella on täysi oikeus hallita omaisuutta ja omaa rahaansa huolimatta hänen aviollisesta statuksestaan. Hänellä on myös oikeus myydä, lainata tai vuokrata hallinnoimaansa omaisuuta. Vaikka islamissa naisen tärkeimmäksi velvollisuudeksi katsotaan lasten kasvattaminen, šaria tunnustaa myös naisen oikeuden palkkatyöhön perheen ulkopuolella. Naisella on myös oikeus osaan isänsä sekä aviomiehensä perinnöstä. Perinnön määrä voi olla samansuuruinen tai pienempi kuin miespuolisilla perillisillä riippuen perittävän ja perillisen sukulaissuhteesta.

Šaria ei ole perinteisessä muodossaan täydellisesti käytössä missään maailman maassa.


Toisaalla otetaan kantaa tällä lailla:

Osa lainauksesta vantaan Lauri lehdestä ( Tikkurilan avioliittokoulun taustat tutkitaan )

( Lainaus alkaa ) Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella tutkijana työskentelevä Roman-Lagerspetz ei ole itse osallistunut Tikkurilan avioliittokouluun. Hän on kuitenkin kuunnellut HNMKY:n avioliittotyön muiden kouluttajien luentoja ja tutustunut järjestön julkaisemaan Parempi Avioliitto -kirjaan. Hän on kuulemastaan ja lukemastaan järkyttynyt "sekä naisena että tunnustavana kristittynä".

— Opetus on minusta selkeästi sekä naisia että seksuaalivähemmistöjä syrjivää, sanoo Roman-Lagerspetz.

Hän ottaa kirjasta esille useita lainauksia, jotka osoittavat, että HNMKY opettaa, että naisen on oltava miehelleen alamainen. Asiaa perustellaan Raamatulla, Jumalan tahdolla ja sillä, että miehet ovat luonnostaan johtajia ja naiset alamaisia. Vaikka mies ei saa vaatia vaimoltaan alamaisuutta, vaimon pitäisi perheonnen nimessä itse sitä osoittaa. Naisen pitäisi olla alamainen myös "vaikealle auktoriteetille".

— Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat pitäneet NMKY:n koulutuksesta. He ovat yleensä sellaisia, joiden mielestä mies on perheen pää ja homoseksuaalisuus syntiä tai psykologinen ja seksuaalinen häiriö, kuten materiaalissa todetaan.

— Olen puhunut myös naisten kanssa, jotka ovat olleet HNMKY:n opetuksesta ahdistuneita. He ovat yrittäneet kurssin käytyään olla alamaisia miehilleen, mutta kokeneet riittämättömyyttä, koska heidän miehensä ovat piittaamattomia tai jopa väkivaltaisia.

Roman-Lagerspetz ei halua kieltää HNMKY:n avioliittotyötä, mutta hänen mielestään seurakunnan ei pidä olla sitä tukemassa. Hän muistuttaa, että kirkko sanoo sitoutuvansa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin.

— HNKMY:n oppimateriaaleissa ja myös nettisivuilla oleva opetus on vastoin kirkon kantaa. Kirkko on sitoutunut erilaiseen naiskuvaan kuin mitä HNKMY opettaa myös sitä kautta, että se on hyväksynyt naispappeuden. Helsingin NMKY:n materiaalissa myös hengellinen johtajuus ja hengellisenä paimenena oleminen nähdään miesten johtamana alueena, huomauttaa Roman-Lagerspetz. ( Lainaus päättyy )

Tässä esimerkkinä kaksi maailmaa. Toisaalla ollaan törmäyskurssilla tasa-arvoasioissa kristillisessä kentässä ja vedotaan suomalaiseen lainsäädäntöön.
"integroitumien tai sulautuminen valtaväestöön ei suju jos "kaikki" ympärillä puhuvat arabiaa/turkkia/swahilia/venäjää/englantia ja synnyinmaan TV-ohjelmia seurataan satelliittilähetysten kautta. Uuden kotimaan (?) arvot ja normit eivät välttämättä tällä menetelmällä avaudu kovinkaan hyvin. Jos koulujen oppilaita ei sekoiteta keskenään syntyy "mustia" ja "valkoisia" kouluja (hollantilainen termi, poliittisesti korrekti). "

Monissa kouluissa esimerkiksi Saksassa peli on jo menetetty. Laadukkaan opetuksen tarjoaminen on mahdotonta kun osa luokasta on valtaväestöä ja osa taas sellaisia, jotka eivät kouluun tullessaan osaa saksaa lainkaan, vaikka ovat syntyneet Saksassa. Lapset ovat kasvaneet täysin turkkilaisessa yms. ympäristössä, katsoneet turkkilaisia TV-kanavia jne..

Yritä siinä sitten opettaa jotain kun puolet luokasta ei ymmärrä sanaakaan. Veikkaanpa, että Suomen koululaitoksen hyvät PISA-tulokset tulevat romahtamaan lähivuosina jos joidenkin tahojen hullut maahanmuuttosuunnitelmat menevät läpi. Yksityiskoulut tulevat vääjäämättä myös Suomeen ja puheet tasavertaisesta koululaitoksesta voidaan unohtaa. Varakkaat laittavat lapsensa laadukkaisiin valkoisiin kouluihin, muut menevät monikulttuurillisiin kouluihin nauttimaan tavaamisen opetuksesta vielä kolmannella luokalla.

Opetuksen tarjoaminen mamujen omalla äidinkielellä olisi tietenkin pahin mahdollinen virhe, mutta eiköhän joku Astrid Thors senkin onnistu junailemaan.

Mielestäni maahanmuuttajataustaiset lapset pitäisi laittaa 4-5 vuotiaana kielikouluun (jos ei osaa paikallista kieltä riittävän hyvin) ja peruskoulua ei saa yksinkertaisesti aloittaa ennen kuin kielitaito on riittävä.

Integroitumisesta voisi todeta vielä sen verran, että tietyn uskonnon vaikutuspiiristä tulevat eivät yksinkertaisesti integroidu länsimaiseen yhteiskuntaan (tämä kyseinen uskonto ei ole yhteensopiva minkään muun kulttuurin kanssa) ja se tulisi ottaa huomioon pohdittaessa sitä mistä maista Suomeen otetaan maahanmuuttajia.
zip kirjoitti: "Opetuksen tarjoaminen mamujen omalla äidinkielellä olisi tietenkin pahin mahdollinen virhe, mutta eiköhän joku Astrid Thors senkin onnistu junailemaan."

Ettei tässä nyt vaan ole menneet lahjakkaasti sekaisin maahanmuuttajien äidinkielen opetus ja opetus maahanmuuttajien äidinkielellä?
Tässä ketjussa on jo lahjakkaasti sekaisin sitä sun tätä, mutta jatketaan samaan malliin:

zip: "Yksityiskoulut tulevat vääjäämättä myös Suomeen [...] Varakkaat laittavat lapsensa laadukkaisiin valkoisiin kouluihin, muut menevät monikulttuurillisiin kouluihin..."

Tällä hetkellähän suuri osa yksityiskouluista taitaa olla juuri "monikulttuurisia" (esim. ranskalainen koulu). Olen kuullut myös maahanmuuttajista, jotka vaihtavat lapsensa yksityiseen kristilliseen kouluun, sillä sen arvomaailma on ollut lähempänä omaa kuin sekulaarin kunnallisen koulun.

zip edelleen: "Mielestäni maahanmuuttajataustaiset lapset pitäisi laittaa 4-5 vuotiaana kielikouluun..."

Kyllä se suomen opettelu pitäisi alkaa jo aiemmin (ellei lapsi maahantullessaan ole tätä vanhempi, mistä sanon jotain kohta). Joku tuolla puhuikin kunnollisesta kotouttamisesta, ja minun mielestäni siihen pitäisi jotenkin kuulua huolenpito siitä, että pikkulasten kielitaito karttuu. Onneksi työssäkäyvät ihmiset laittavat muksunsa päivähoitoon, jossa kieli opitaan leikiten, ja esikouluhan on nykyään pakollinen kaikille (siellä tehdään tarvittaessa kouluvalmiustestit sunmuut ennen peruskouluun päästämistä).

Poikkeus säännöstä: Yksi ystäväni oli 14-vuotias muuttaessaan Suomeen. Hän on syntynyt pakolaisleirillä, ja oli asunut siellä siihenastisen elämänsä. Leirikaupungin koulussa oli opittu lukemaan omalla kielellä ja peruslaskemaan. Suomeen tullessa tyttö joutui alkaa opiskelemaan suomea, englantia ja ruotsia, sekä tietenkin muita kouluaineita. Hän osoittautui erityisen hyväksi matemaattisissa aineissa. Myöhemmin hän meni lukioon, jossa nyt suorittelee viimeisiä kursseja mm. pitkästä fysiikasta. Englanti on tuottanut suunnattomia vaikeuksia, mutta sinnikkyyttä neidiltä ei näytä puuttuvan.

Toki olisi asiallista pohtia sitä, mistä maista minnekin olisi hyvä "sijoittaa" ihmisiä. Myös maahanmuuttajien näkökulmasta. Kuitenkaan ei tulisi unohtaa, että useimmat mamut ovat omaan kohtaloonsa syyttömiä, jonkin systeemin kierouden uhreja, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä pakoon sieltä mistä ovat lähtöisin (kuka jättää vapaaehtoisesti kaiken: omankielisen ympäristön, usein suvun, omaisuuden...?). TIETENKIN heidän joukossaan on ihan yhtä paljon idiootteja kuin missä tahansa ihmisryhmässä, ja juuri islaminkin vuoksi myös valitettavan monia homovihaajia. MUTTA! Jos puhutaan ihmisyydestä ja MEIDÄN maailmastamme - ketään ei voida hylätä, unohtaa, työntää pois tai jättää kuolemaan. Vain siksi, että on syntynyt onnettomien tähtien alla.
Maahanmuuttosuunnitelmat eivät tule toteutumaan. Kyllä lama iskee taas jäitä hattuun vähäksi aikaa, tai pikemminkin aika pitkäksi.
Esikoulusta:

Pikkuisen väärin sanoin, mutta käytännössä se ei paljon merkitse. Eli: esiopetuksen järjestäminen on tullut kunnille pakolliseksi vuodesta 2001 lähtien. Vuoden -06 tietojen mukaan 96% ikäluokasta kävi esikoulun. Käytännössä eskari on siis tullut pakolliseksi, sillä eskaria käymätön on aika eri asemassa eppuluokkaa aloitettaessa kuin eskarin käynyt.

Tietääkseni esikoulu on myös hallinnollisesti siirtynyt päivähoidon alaisuudesta opetustoimen puolelle. Ainakin pienissä kunnissa eskari pidetäänkin yleensä ala-asteen tiloissa. Eskarissa on omat kirjat esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan osalta. Vähintään aakkoset ja peruslaskut osaakin melkein jokainen nykykoulun aloittava lapsi.

Jos lapsi on ollut päiväkodissa, hän siirtyy automaattisesti oman tarhan eskariin sinä vuonna kun täyttää kuusi vuotta. Jatkohoitoon voi sitten tarvittaessa jäädä iltapäiväksi, mutta nelituntinen eskari on siis päivähoitomaksuista vapaa.

Esikoulusta tiedotetaan jo sellaisena itsestäänselvyytenä esimerkiksi neuvolakäyntien yhteydessä, että epäilen tietävätkö kaikki vanhemmat, ettei se olekaan ihan pakollinen. Ja toisaalta, voisi olla selittelemistä, jos lasta ei sinne laittaisi.

Voisin pitää luennon mielipiteestäni päiväkodin koulumaistumisesta, mutten täällä viitsi. Sitäpaitsi mamu-lapsille eskari lienee poikkeuksetta tosihyvä juttu.

(Mut pistettiin eskariin kesäpojan synnyinvuonna, vaikka osasin lukea ja laskea jo tuolloin. Varhaiskasvattajaäiti...)
HS uutisoi:

Muslimityttöjä ja -naisia pakotetaan immenkalvon korjausleikkauksiin Ruotsissa, paljastaa keskiviikkona julkisuuteen tullut raportti. Leikkauksia tehdään sekä yksityisklinikoilla että julkisesti rahoitetuilla terveysasemilla, ja niihin on raportin mukaan jatkuva jono.

Svenska Dagbladet -lehti kertoi keskiviikkona, että tytöt hakeutuvat leikkauksiin kunniamurhien pelossa. Osa heistä on raiskattu ja he pelkäävät joutuvansa kunniaväkivallan kohteeksi.

Osa naisista on puolestaan voinut harrastaa esiaviollista seksiä ja hakeutuu leikkauksiin ns. immenkalvon myytin velvoittamana.

Vanhakantaiseen muslimitradition tulkintaan kuuluu, että morsiamen on vuodettava hääyönä verta, mitä pidetään todisteena immenkalvon puhkeamisesta ja neitsyydestä.

Raportin tiedot ovat hätkähdyttäneet terveysviranomaisia ja poliitikkoja, jotka eivät aiemmin tienneet ilmiön laajuudesta.

Svenska Dagbladetin siteeraaman raportin mukaan leikkauksia tehdään 11 klinikalla. Leikkausten hinnat vaihtelevat suuresti. Julkisella sektorilla leikkauksista perittiin 260 kruunua (27,5 euroa) ja yksityisklinikoilla jopa 25 000 kruunua (2 650 euroa).

Raportti paljastaa myös yksityiskohtia leikkauksiin hakeutuvista tytöistä.

Raportin mukaan 14 tyttöä haki klinikoilta apua tultuaan omaan etniseen ryhmään kuuluvan miehen raiskaamaksi. Raiskaajat olivat kiristäneet uhreja uhkaamalla paljastaa heidän tilansa suvulle, mikäli he puhuvat poliisille.

Hälyttävä oli myös tieto, että ne klinikat, jotka kieltäytyivät leikkauksista, neuvoivat kysyjää eteenpäin leikkauksia tekeville vastaanotoille.

Ruotsalaispoliitikot ja naisjärjestöt tuomitsevat immenkalvon korjausleikkaukset jyrkästi.

Tukholmalaisella klinikalla työskentelevä Leila Qaraee sanoo Svenska Dagbladetille, että leikkausten hyväksyminen tarkoittaisi samalla, että muslimiyhteisölle sallittaisiin kontrolli tyttöjen seksuaalisuuteen.

Qaraeelle tyttöjen yhteydenotot ovat arkipäivää.

"Tytöt soittavat ja ovat huolissaan. Eräs äskettäin yhteyttä ottanut tyttö sanoi, että 'kyse on elämästä ja kuolemasta'. Kun rauhoitin häntä ja pyysin tulemaan juttelemaan, hän kysyi vain: 'teettekö sen [leikkauksen] vai ette?'", Qaraee kertoo.

Kunniarikoksiin erikoistunut poliisi vahvistaa Qaraeen näkemyksen.

"Raiskattuihin naisiin kohdistuu kova paine. He näkevät vain kaksi vaihtoehtoa, itsemurhan tai toivottomuuden. He ovat epätoivoisia, eikä yhteiskunnassa ole yhtään tahoa, joka auttaisi heitä", virkavapaalla olevan rikostarkastaja Kickis Åher Älgamo sanoo.

Raportti on määrä julkaista kokonaisuudessaan vuoden 2009 alussa. Sen tiedot tulevat Tukholman sosiaaliturvaviranomaisten käsittelyyn kuitenkin jo syksyllä.

Raportti tilattiin 2007, kun viranomaiset halusivat selvittää lapsiin kohdistuvien kunniarikosten yleisyyttä.

Ruotsin laki ei kiellä immenkalvon korjausleikkauksia niin kauan kun ne perustuvat vapaaehtoisuuteen.

Immenkalvon korjausleikkaukset ovat yleistyneet viime vuosina rikkaissa arabimaissa, mutta niitä tehdään myös maahanmuuttajien yhteisöissä lännessä.

Ruotsissa asuvat musliminaiset ja -tytöt hakeutuvat leikkauksiin usein ns. immenkalvon myytin velvoittamina, kertoo Svenska Dagbladet.

Joka vuosi 600–1 000 musliminaista ottaa yhteyttä apua tarjoavaan Terrafem-yhdistykseen. Heille annetaan valistusta, josta huolimatta immenkalvon myytti elää maan muslimiyhteisöissä vahvana.

Terrafemin työntekijä Bernardita Nunez sanoo, että osa naisista pelkää niin paljon, että he hakeutuvat leikkauksiin valituksesta huolimatta.

Immenkalvon myytissä naisesta hääyönä vuotava veri käsitetään sinetiksi, joka varmistaa naisen neitsyyden. Puhjennut immenkalvo ei ole kuitenkaan tae seksuaalisesta käyttäytymisestä, sillä se voi rikkoontua monilla tavoin, esimerkiksi liikunnassa.

Nunezin mukaan myytti elää paitsi muslimi- myös kristillisissä kulttuureissa.

( <--- onko tämä totta ja missä , jos on? )

Wikipedian mukaan esimerkiksi Turkissa ja monissa arabimaissa on ollut tapana, että immenkalvon verestä tahriintunut lakana esitellään hääyön jälkeen hääparin sukulaisille

Veretön lakana voi vaarantaa naisen hengen. Nainen voidaan pakottaa myös gynekologin tarkastettavaksi.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat leimanneet leikkaukset naisiin kohdistuvaksi väkivallaksi. Turkissa leikkauksia tehdään Wikipedian mukaan kuitenkin tuhansia vuodessa.



Miesten ympärileikkaus on muistaakseni kielletty Suomessa tai siihen ei suostuta kunnallisissa sairaaloissa.

Samoin joidenkin afrikkalaisten heimojen tavat tulisi tarkistaa ja tutkia tapahtuuko naisten ympärileikkauksia maassamme tai salaa ulkomailla.