opeen ihastunut
Heips:)
Niin, mullakin on kokemusta vanhempaan naiseen ihastumisesta ja mun mielipide on, ettei se ole mitenkään väärin. Eikä sen edes tarvii olla mikään teinikokemus, sanan negatiivisessa ja vähättelevässä merkityksessä... Ehkä mä ajattelen näin, koska tosiaan oon itsekin vielä aika teini, 18.
Hmm, niin... Mä olin 15 kun ihastuin (tai jotain) ekaa kertaa todella palavasti, silloin 27-vuotiaaseen naiseen, tuttavaan. Edelleen on jotain tunteita sitä kohtaan, mut... No jaa. Olin jossain vaiheessa todella masentunut tän takia kun tiesin ettei siitä tuu mitään, mut nykyään oon jo melkein päässyt yli. Eikä tää tietenkään tarkota, ettei näistä jutuista vois ikinä tulla mitään. Mun rehellinen mielipide tähän ikuiseen ikäkysymykseen on, ettei iällä tosiaan pitäis olla väliä.
Toivottavasti saat ajatukses selviksi :)
Muoks:
Se piti vielä sanoa, et jos sopiva hetki tulee, niin tunteiden kertomisessa ei voi olla mitään noloa. Voi käydä niin, että ope vastaa tunteisiisi, mistäs sen tietää. Jos hänellä on jotain tunteita sua kohtaan, hän tuskin tekee aloitteen, koska voi tuntea olevansa jotenkin likainen ihastuessaan niin paljon nuorenpaan tyttöön... Jos taas käy niin, ettei tunteesi ole molemmin puoleinen, voit ainakin olla tyytyväinen itseesi, koska sait varmuuden.
Äh, onpa hankala neuvoa...:) Toivottavasti mä en kuulosta liian varmalta asiastani, sitä en nimittäin oo...
Niin, mullakin on kokemusta vanhempaan naiseen ihastumisesta ja mun mielipide on, ettei se ole mitenkään väärin. Eikä sen edes tarvii olla mikään teinikokemus, sanan negatiivisessa ja vähättelevässä merkityksessä... Ehkä mä ajattelen näin, koska tosiaan oon itsekin vielä aika teini, 18.
Hmm, niin... Mä olin 15 kun ihastuin (tai jotain) ekaa kertaa todella palavasti, silloin 27-vuotiaaseen naiseen, tuttavaan. Edelleen on jotain tunteita sitä kohtaan, mut... No jaa. Olin jossain vaiheessa todella masentunut tän takia kun tiesin ettei siitä tuu mitään, mut nykyään oon jo melkein päässyt yli. Eikä tää tietenkään tarkota, ettei näistä jutuista vois ikinä tulla mitään. Mun rehellinen mielipide tähän ikuiseen ikäkysymykseen on, ettei iällä tosiaan pitäis olla väliä.
Toivottavasti saat ajatukses selviksi :)
Muoks:
Se piti vielä sanoa, et jos sopiva hetki tulee, niin tunteiden kertomisessa ei voi olla mitään noloa. Voi käydä niin, että ope vastaa tunteisiisi, mistäs sen tietää. Jos hänellä on jotain tunteita sua kohtaan, hän tuskin tekee aloitteen, koska voi tuntea olevansa jotenkin likainen ihastuessaan niin paljon nuorenpaan tyttöön... Jos taas käy niin, ettei tunteesi ole molemmin puoleinen, voit ainakin olla tyytyväinen itseesi, koska sait varmuuden.
Äh, onpa hankala neuvoa...:) Toivottavasti mä en kuulosta liian varmalta asiastani, sitä en nimittäin oo...
opettajan ja oppilaan suhdetta ei katsota hyvällä. voi olla että hän välittää sinusta muttei voi tehdä mitään koska hänet erotettaisiin. Jos hän on kerta lähdössä pois koulusta niin mikäs sen parempi ajankohta kertoa omista tunteistaan. ei se ota jos ei annakkaan.
Minä olen myös ollut ihastunut paljon vanhempiin naisiin, eikä se ole koskaan ollut minulle tai toiselle ongelma.
Minä olen myös ollut ihastunut paljon vanhempiin naisiin, eikä se ole koskaan ollut minulle tai toiselle ongelma.
jaaa. niin olen minäkin ollut aivan täysin ihastunut opeen..
Hän oli ja on edelleen minua 18 v. vanhempi.
Hän oli minusta kiinnostunut niinku ihmisenä..
ja minä joskus tulkitsin sitä väärin.. ja ehkä kuvittelin.
Meistäkin tuli enemmän ystäviä lukion jälkeen.
Ollaan vieläkin ystäviä ja tavataan pari kertaa vuodessa.
Hän ei tiedä minun suuntautumisesta.. kai.
Mutta varmasti kerron sen hänelle joku kaunis päivä:)
Mut kyllä se aika parantaa,
niinhän se aina menee..
vaikka en silloin sitä halunnu ees kuulla enkä uskonut.
Hän oli ja on edelleen minua 18 v. vanhempi.
Hän oli minusta kiinnostunut niinku ihmisenä..
ja minä joskus tulkitsin sitä väärin.. ja ehkä kuvittelin.
Meistäkin tuli enemmän ystäviä lukion jälkeen.
Ollaan vieläkin ystäviä ja tavataan pari kertaa vuodessa.
Hän ei tiedä minun suuntautumisesta.. kai.
Mutta varmasti kerron sen hänelle joku kaunis päivä:)
Mut kyllä se aika parantaa,
niinhän se aina menee..
vaikka en silloin sitä halunnu ees kuulla enkä uskonut.
Tungenpa minäkin vielä lusikkani soppaan...
Mä näkisin ton asian niin, että se ikäero ei tossa oo mikään ongelma. Ite oon myös vasta parikymppinen, mutta ei ainakaan mun kokemusten mukaan yli kolmekymppinenkään nainen nuorta ikää säikähdä, jos kemiat muuten kohtaa, ja usein ikä onkin vaan semmonen sivuseikka, mikä ei pakosta edes ihan alkuun tuu esiin.
Mutta siis tässä sun tapauksessahan on kyseessä opettaja-oppilas-suhde, jossa ihan ikäerosta huolimatta on tällanen valta-asetelma, ja mä luulen, että valta-aseman väärinkäyttöä (opettaja sekaantuis oppilaaseensa) vastaan on olemassa lakeja, vaikkei toinen olisikaan alle 16, mikä on (lapsen) seksuaalisen hyväksikäytön ikäraja. Vaikka tää opettaja vois ehkä olla kiinnostunu, jos tapais sut muutaman vuoden päästä esim. baarissa, täysin koulumaailman ulkopuolella, niin en usko, että se nykyisessä tilanteessa olisi välttämättä tullut hänelle mieleenkään.
Ja sitten kaiken tämän päälle on vielä tämä ikuinen heterokysymys. Siis että ootko varma, ettei tää sun opettaja ole kuitenkin hetero.
Joka tapauksessa, onnea matkaan, päätit sitten kertoa ihastuksesta opettajallesi tai et. Voimakas yksipuolinen ihastuminen on uuvuttava ja masentava tunne, mutta kyllä se siitä sitten aina loppujen lopuksi pikkuhiljaa haalistuu. We've all been there.
Mä näkisin ton asian niin, että se ikäero ei tossa oo mikään ongelma. Ite oon myös vasta parikymppinen, mutta ei ainakaan mun kokemusten mukaan yli kolmekymppinenkään nainen nuorta ikää säikähdä, jos kemiat muuten kohtaa, ja usein ikä onkin vaan semmonen sivuseikka, mikä ei pakosta edes ihan alkuun tuu esiin.
Mutta siis tässä sun tapauksessahan on kyseessä opettaja-oppilas-suhde, jossa ihan ikäerosta huolimatta on tällanen valta-asetelma, ja mä luulen, että valta-aseman väärinkäyttöä (opettaja sekaantuis oppilaaseensa) vastaan on olemassa lakeja, vaikkei toinen olisikaan alle 16, mikä on (lapsen) seksuaalisen hyväksikäytön ikäraja. Vaikka tää opettaja vois ehkä olla kiinnostunu, jos tapais sut muutaman vuoden päästä esim. baarissa, täysin koulumaailman ulkopuolella, niin en usko, että se nykyisessä tilanteessa olisi välttämättä tullut hänelle mieleenkään.
Ja sitten kaiken tämän päälle on vielä tämä ikuinen heterokysymys. Siis että ootko varma, ettei tää sun opettaja ole kuitenkin hetero.
Joka tapauksessa, onnea matkaan, päätit sitten kertoa ihastuksesta opettajallesi tai et. Voimakas yksipuolinen ihastuminen on uuvuttava ja masentava tunne, mutta kyllä se siitä sitten aina loppujen lopuksi pikkuhiljaa haalistuu. We've all been there.
Niin joo, ja sitä piti vielä sanoa, että suosittelisin katsomaan leffan nimeltä Loving Annabelle. Siinä on aika sama alkuasetelma, ku tää sun tilantees. Tää leffa tuskin tarjoaa sun tilanteeseen mitään käyttökelpoisia ratkaisuja, mutta kyllä se silti mun mielestä katsomisen arvonen on. :-)
Hei! Tässä tulee noin kolmekymppisen opettajana työskennelleen naisen kommentti (en kuitenkaan opettanut musiikkia...). Oppilaan ihastuminen opettajaan tai opettajan ihastuminen oppilaaseen ovat aina problemaattisia tilanteita. Jos kyseessä on alle 16-vuotias oppilas, tilanne on selvä; on rikos, jos opettaja kajoaa oppilaaseen. 16-vuotta täyttäneiden kohdalla tilanne ei ole yhtä suoraviivainen. Monet opettajat saattavat tuntea erityistä sympatiaa, hellyyttä ja jonkinlaista rakkautta oppilaaseen, jokin oppilaassa vetoaa tunteisiin. Joskus voi olla myös imartelevaa olla oppilaan ihailun kohde (sellaista ei välttämättä koe aikuisten välisissä kontakteissa) ja se saattaa johtaa jonkinlaiseen vastavuoroiseen ihastumisen. Kuitenkin opettajan ja oppilaan välillä on usein suhteellisen suuri ikäero, mitä oppilaiden nuoruus ja itsenäisen elämän vähyys vielä korostaa; siksi on vaikeaa kuvitella kahden aikuisen ihmisen välistä tasa-arvoista suhdetta oppilaan ja opettajan välille. Ihastuminen on eri asia, se on puhtaasti fyysinen tai emotionaalinen reaktio. Tilannetta voisi jossain määrin verrata vaikkapa kolmetoistavuotiaan lapsen ihastumista seitsemäntoistavuotiaaseen. 17-vuotias voi pitää 13-vuotiasta tosi kivana ja mukavana ja jossain määrin viehättävänä, voi olla imartelevaa olla nuoren, ehkä tosi kivan ja mukavan ja sympaattisen ihmisen ihastuksen kohde. Vaikka 17-vuotias oikeasti tykkäisi tosi paljonkin 13-vuotiaasta, ei ehkä ole kovin realistista ajatella, että näiden kahden ihmisen välille voisi muodostua oikea suhde. Opettajan näkökulmasta on vaikeaa suhtaua oppilaaseen, jonka huomaa ihastuneen itseensä. Tekisi mieli sanoa, että olet tosi kiva ja mahtava ja kiinnostava ihminen, pidän susta kovasti, mutta pidän susta niinkuin pitää lapsesta. Tavallaan se on rakkautta ilman tekoja, rakkautta henkisellä tasolla, toivoo toiselle parasta, seuraa sivusilmällä oppilaan edesottamuksia, pitää ja välittää. Minusta olisi helpompaa, jos olisi olemassa "viattoman rakkauden areena", sellainen sympatian tunteminen, jota jokainen ihminen, vapaa tai varattu, voisi tuntea kanssaihmisiä kohtaan. Opettaja voisi sanoa oppilaalle rakastavansa tätä viattoman rakkauden areenalla. Sen kautta voisi kertoa, että oppilas on opettajalle erityinen mutta että se ei johda sen enempään. Lopuksi haluan todeta, että ihastumisen kontrollointi ja siitä ylitse pääseminen on haaste varmasti kaikille ihmisille, niin nuorille kuin vanhemmillekin. Ehkä yksi keino on elää ihastuminen todeksi omassa itsessään, kirjoittaa päiväkirjaan (tai blogiin), hyppiä ja pomppia ja antaa sen sitten mennä, kun ihastukselle ei saa tai ei voi saada vastakaikua. Jos ihastuksesta haluaa kertoa opettajalle, sen voi toki tehdä (mutta en kuitenkaan suosittele sitä), tosin uskon, että opettaja huomaa sen joka tapauksessa.
Olen itse myös 17-vuotias, kuten aloittajakin, ja palavasti ihastunut erääseen 31-vuotiaaseen naiseen, joka kaikkien taustatietojeni mukaan on hetero (ikäasia minua ei häiritse edes murto-osan vertaa niin paljon kuin hänen suuntautumisensa). Ihastuin häneen jo itse asiassa useita vuosia sitten, vaikka olinkin hyvin paljon nuorempi enkä sitä niinkään ymmärtänyt (saati suostunut hyväksymään), tukahduttaen näin itseni huomaten ihastuksen aina tulevan kuitenkin paluupostilla takaisin. Olen itse asiassa aika vähän aikaa sitten herännyt siihen, etteivät miehet taida sittenkään olla juttuni (yritin joskus, vaikka myönsinkin kysyttäessä, että olen bi), vaan alan kallistua vuosi (kuukausi, päivä?!) kerrallaan enemmän naisiin päin, eikä tämä helpota tilannettani.
Itselläni on omanlainen "opettaja-oppilas"-asetelmani, sillä tämä ihastukseni kohde on ratsastuksen opettajani, ei suinkaan koulunopettaja, ja tästä syystä näen ja keskustelen hänen kanssaan lähes aina kun tallilla vain olen. Tunteitani tavallaan vahvistaa se, että olen tuntenut samaisen henkilön 10-vuotiaasta asti ja aikanaan hiukan katsonut häntä ylöspäin. Teini-ihastuskaan ei tietenkään ole poissuljettu ajatus.
En siis osaa olla avuksi, mutta itselläni siis samantyyppinen ongelma, tai ei ehkä ongelma, mutta ymmärrän siis melko hyvin mitä käyt/kävit läpi tilanteessa. Itse en usko että tulen koskaan tunteitani paljastamaan, enintään jonkun mauttoman vitsin varjolla vihjailen joskus myöhemmin. Tällä hetkellä itse pyrin unohtamaan ja yritän pitää hakua päällä...
Itselläni on omanlainen "opettaja-oppilas"-asetelmani, sillä tämä ihastukseni kohde on ratsastuksen opettajani, ei suinkaan koulunopettaja, ja tästä syystä näen ja keskustelen hänen kanssaan lähes aina kun tallilla vain olen. Tunteitani tavallaan vahvistaa se, että olen tuntenut samaisen henkilön 10-vuotiaasta asti ja aikanaan hiukan katsonut häntä ylöspäin. Teini-ihastuskaan ei tietenkään ole poissuljettu ajatus.
En siis osaa olla avuksi, mutta itselläni siis samantyyppinen ongelma, tai ei ehkä ongelma, mutta ymmärrän siis melko hyvin mitä käyt/kävit läpi tilanteessa. Itse en usko että tulen koskaan tunteitani paljastamaan, enintään jonkun mauttoman vitsin varjolla vihjailen joskus myöhemmin. Tällä hetkellä itse pyrin unohtamaan ja yritän pitää hakua päällä...