YLE TV1 A-Talk: Miksi kirkosta erotaan?

Eilen illalla suorana esitetty keskustelu "Miksi kirkosta erotaan?" käsitteli oikeastaan kahta isoa asiaa, naispappeutta Suomen luterilaisessa kirkossa ja suhtautumista samaa sukupuolta olevien liittojen siunaamiseen ja homojen ja lesbojen oikeutta työskennellä kirkon tehtävissä.

Mukana oli Vapaa-ajattelijoista Petri Karisma, joka on Eroa kirkosta -verkkosivuston rakentaja. Sivuston kautta on luterilaisesta kirkosta eronnut massiivinen määrä ihmisiä.

Ohjelma ajetaan uudelleen tänään perjantaina klo 13:45.

Tässä keskustelun osallistujat:

Gustav Björkstrand toimii Porvoon hiippakunnan piispana. Hänen alaisuuteensa kuuluvat myös koko maan ruotsinkieliset seurakunnat. Björkstrandin mielestä kirkon tarjontaa pitäisi monipuolistaa, mutta poppakonsteja jäsenten pitämiseen ei ole. Naispappeuskysymyksessä pitäisi hänen mielestään vihdoinkin päästä todelliseen tasa-arvoon.

Pastori Riina Storhammar Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnasta puolustaa naisten oikeuksia toimia pappina. Hän kokee, että naispappeuden vastustajat ovat yhä äänekkäämpiä ja kiihkeämpiä. Peli naispappeuden ympärillä on kiristynyt.

Kappalainen Vesa Pöyhtäri kieltäytyy yhteistyöstä naispappien kanssa. Hän ei suostu ottamaan kantaa siihen, ovatko naispapit pappeja. Pöyhtärin mukaan todistustaakka asiasta on naisilla. Hänen mielestään on käsittämätön ajatus, että papin pitäisi toimia vastoin vakaumustaan.

Petri Karisma on puheenjohtajana Tampereen vapaa-ajattelijoissa. Hänen mielestään valtio ohitti kirkon moraalisessa hyvyydessä jo kauan sitten. Karisma vaatii valtion ja kirkon eroa pikimmiten. Hän oli mukana luomassa Eroa kirkosta.fi -nettisivustoa, missä kirkosta voi erota nappia painamalla.

Keskustelussa Riina Storhammar kertoo, että hän ei voisi siunata rekisterötyä parisuhdetta, koska kirkolla ei ole sitä varten kaavaa. Parisuhteen osapuolet hän kyllä voisi siunata, yksitellen.
Gustav Björkstrand edellyttää lisää tutkimuksia homoudesta, "että tietäisimme, mistä siinä on kysymys".
Myös kirkosta sen liiallisen vapaamielisyyden ja Raamatun opetuksesta luopumisen takia eroavat saavat äänensä kuuluviin.

Perusturvallisuus on ihmisiltä murentunut, turvallisuuden monumentit eli ammattiliitot, entiset vasemmistopuolueet ja kirkko ovat jäljellä. Mutta näihin kuuluminen ei lisää turvallisuutta.

Prekarisaatio on vienyt pohjan työehtosopimuksilta, sosiaalinen polkumyynti vasemmistolta ja ahnetalous ja uranarsismi pohjan kirkolliselta yhteisyydeltä.

Näyttää siltä että kirkko on jäänyt jumiin omien sisäisten pyörityksiensä kanssa ja "tuotteen" kehittäminen on siinä vänkäämisessä unohtunut.

Ihan esimerkkinä, jos kerran lainsäädäntö on jo iät ja ajat antanut naisille tasa-arvoisen aseman ja mahdollisuudet (muussa) yhteiskunnassa, mutta kirkko edelleenkin näpertää asian kanssa ja tavallista vähääkään omilla aivoilla ajattelevaa hävettää kuunnella moista keskustelua.

Tässä toimivat ihan mainiosti asiakasteorioiden opit, asiakas menee palveluntarjoajan pakeille silloin kun hän kokee että hänellä on jokin vaje arvomaailmassaan. Mikäli palveluntarjoaja ei tarjoa tyydyttävää ratkaisua tähän arvovajeeseen, niin sitten mennään etsimään uusi palveluntarjoaja, tai ainakin jätetään yhteistyö tämän alkuperäisen palveluntarjoajan kanssa siihen.

Aika harvalle kirkkoon kuuluminen kuitenkaan on rahasta kiinni ja oletettavasti vielä harvempi kirkosta eroaja osoittaa ko. veroista säästyvää pottia mihinkään toiseen vastaavaan organisaatioon. Näin ollen ihmisten kohtaamisen merkitys kirkon työssä on paljon keskeisempi mitä ne muutamat roposet mitä palkasta sinne menee.

Mutta kirkko on valintansa tehnyt ja jäänyt jumiin omaan näpertelyynsä, joten ei ole mikään ihme että kansa karkaa.

"k_ma kirjoitti: "Näyttää siltä että kirkko on jäänyt jumiin omien sisäisten pyörityksiensä kanssa ja "tuotteen" kehittäminen on siinä vänkäämisessä unohtunut."

Aivan samoin kuin sosiaalidementiapuolue paitsi että kirkon tuote ei saa etääntyä kovin pitkälle Raamatun kirjaimesta.

"Ihan esimerkkinä, jos kerran lainsäädäntö on jo iät ja ajat antanut naisille tasa-arvoisen aseman ja mahdollisuudet (muussa) yhteiskunnassa, mutta kirkko edelleenkin näpertää asian kanssa ja tavallista vähääkään omilla aivoilla ajattelevaa hävettää kuunnella moista keskustelua."

Vielä enemmän hävettää auringon kulun pysähtyminen taivaalla. Se hävettää niin paljon, ettei suurin osa uskovaisista puhu siitä lainkaan. Raamattu on täynnä absurdiuksia, mutta kuka sen ensimmäisenä sanoo ääneen kirkossa.

Minulta itseltäni loppui usko. En rehellisesti ja hyvällä omatunnolla voi suositella kirjaa, joka puhuu auringon kulun pysähtymisestä.