Homo-ongelmaiset vs. uskonto-ongelmaiset

Kristillisten edustaja puhui parisuhdelain eduskuntakeskusteluissa puhujapöntöstä homo-ongelmaisista. Itselleni on edelleen epäselvää ketä ne oikeastaan ovat. Mieltäisin kristillisen liiton kannattajat ja saman ajatussuunnan edustajat homo-ongelmaisiksi. Sanonnalla yritettiin lyödä homoja.

Tästä voisi johtaa toisen ajatuksen. Monet meistä homoista, lesboja en ole keskusteluissa juurikaan havainnut, olemme sitten kait uskonto/Jeesus/Jumala-ongelmaisia?

Ongelmaan kuin ongelmaan on nykyisin aina jokin terapia tai kallonkutistusohjelma. Mikähän niistä sopisi tähän? Olisikohan se joku Elävät Vedet -mutaatio, entä aslan-eheytyksen homeopatiamuoto?

Semanttisesti se kait menee noin. Jos homot ovat jollekin ongelma, siis hänellä on homo-ongelma, hän on homo-ongelmainen. Ikään kuin paino-ongelma - paino-ongelmainen. Toisaalta hiusongelma - hiusongelmainen, viitannee hiusten puutteeseen (jos se jollekulle on ongelma, sanoo melkein kalju), eli voisiko homo-ongelmainen olla homojen puutteessa.

Ilmaus "ongelmainen" kuulostaa minun korvissani huonolta kieleltä.

On se varmaan semanttisesti noin.
Tässäkin näkyy tulkinnallisuus. Kuka on "ongelmainen" ja kenen näkökulmasta?
Se nyt kuitenkin kannattaa muistaa, että Kd:lla ei ole mitään yksinoikeutta kristinuskon tulkintaan. Sama pätee homouteen - ei kai kenelläkään ole esittää mitään yhtä kaikenkattavaa homouden normatiivista muotoa...? Yksioikoisuudella ajaa metsään yhdessä ja toisessakin (oikeastaan molemmissa yhdessä) tapauksessa.
Voimme puhua lähinnä omasta puolestamme - jos jotain haluamme aiheista ilmaista. Minusta hyvä yhteiskunta ja hyvä kristinusko johtavat jokaisen yksilön kunnioittamiseen ja rakkauden antamiseen.
Ongelma syntyy vasta kun jokin on määritelty ongelmaksi. Kaikenlaista yritetään määritellä "ongelmaksi" kuten homoutta tai kristinuskoa. Olennaista on kuitenkin jatkuva kohtaamistapa - oli ongelmaa tai ei. Kohdattaessa tilanteen ratkomiseen liittyvät toimenpiteet näyttävät, onko kyse rakkaudesta tai vihasta. Rakkaus tukee ja yhdistää, viha hajottaa ja erottaa. Mikä nyt sitten on kenenkin ohjelma...?

Rakkaus on parhaimmillaan molemminpuolista, mutta joskus on tyydyttävä yhdensuuntaiseenkin.

Hemmetin usein on tyydyttävä yhdensuuntaiseenkin.

(Muttei onneksi aina.)

...Ja tarkennus: tässä osoitteessa ei viha toki ole tuntematon eikä tukahdutettu tunne.
Kaikki ongelmaiset, katsokaa laajemmin ympärillenne,
amen rama rama.

krister kirjoitti: "Ilmaus "ongelmainen" kuulostaa minun korvissani huonolta kieleltä."

Niin minustakin. Olisikohan joku svetisismi? Kielipoliisit, missä luuraatte?

Kyllä sana on aivan oikeaa suomea ja oikein johdettu. Ehkä vähän uusi ja vaikuttaa siksi jossain määrin keinotekoiselta ja jäykältä.

Kielitoimiston sanakirja selittää adjektiivin 'ongelmainen': [joku] jolla on ongelmia.
Esimerkkeinä: Ongelmaiset nuoret. Huume-, päihdeongelmainen. Moniongelmainen.