Ketunhäntä kainalossa(ko) Kesäpoika?

Kesäpojan toisaalla Ranneliikkeessä avaama keskustelu otsikolla "aivopesu" sai minut miettimään, että onko Kesäpojan masinoimassa ylipitkässä jumala- yms. keskustelussa kaikki aivan niin kuin miltä se näyttää.

Vääjäämättä mieleeni nousee muutaman vuoden takainen Helluntailiikkeen pappi, joka ilmaantui Ranneliikkeen keskustelijaksi ja kertoi haluavansa oppia ymmärtämään homoja ja koko asiaa. Lähestyminen oli varsin älykäs, sympaattinen ja lämminhenkinen. Keskustelun jatkuttua jonkin aikaa aloin haistaa palaneen käryä. Pistin hänet lopulta tiukoille ja pyysin tulemaan tasaiselle, eli kohtaamaan suorassa keskustelussa nokikkain. Ensin seurasi väistelyä ja lopulta keskustelun lopetus. Parin kuukauden kuluttua hän aloitti uudelleen. Torppasin hänen aikeensa silloin suoraan. Tuon papin meiningeistä en voinut tulla muuhun johtopäätökseen kuin että hänellä oli salainen agenda tai kaksikin. Toinen saattoi olla houkutella homoraasuja "pelastuksen" piiriin omaan seurakuntaansa tai mahdollisesti vielä pahempaa, nk. eheytettäviksi. Toinen saattoi olla ottaa haltuunsa tässä mediassa riittävästi tilaa ja huomiota ja ryhtyä saarnaamaan pyytämättä meille syntisille omaa elämänkatsomustaan.

Hänen todellinen agendansa ei minulle koskaan selvinnyt. Olen täysin varma, että pastorilla oli ketunhäntä kainalossaan.

Tämä on ihan arkinen keskustelupalsta eikä mikään "X-Files".

Vaikka olenkin kesäpojan kanssa monesta asiasta eri mieltä, tuo teoria "salaisine agendoineen" kuulostaa kyllä jo aika paksulta. Tohtisin melkein sanoa että provokaatiolta.

:O

Syvällä on uskontovastaisuus, jos uskonvapautta puolustavaa on epäiltävä. Sä taisit Juhani ottaa aika henkilökohtaisesti mun harmistumiseni uskovien leimaamiseen, tai sitten sen, miten paljon se sai palstatilaa. Ei sitä ollut erityisesti sulle osoitettu, vaikka koit niin. Vaeltajakin koki, sen uutinen-sanan takia, mutta mä tarkoitin teidän lisäksi monia muita. En aio nimetä ketään, joka ei itse tunnista itseään ja ilmottaudu. Jos ei koe keskustelun koskevan itseään, ei varmaan ole tarkoittaen loukannutkaan.

Enkä mä yksikseni täällä puhu, vaikka tuntuukin usein että kuuroille korville. Keskustelut jatkuu niin kauan, kun niihin on osallistujilla kiinnostusta. Aika harvat mun aiheet on saaneet kovin laajaa kiinnostusta, niin että ei sun tarvi olla mustasukkainen Ranneliikkeestä. Uskonto on sellainen aihe, joka tunnetusti puhuttaa, ja mä päätin kerrankin nostaa kissan pöydälle, kun samoja asioita väännetään uudelleen ja uudelleen niin monissa keskusteluissa. Nyt niille on paikka, jossa niistä kiinnostumattomat ne voivat ohittaa.

Mä olen ihan julki- ja umpihomo ja koen eheytysideologian niin ahdistavaksi asiaksi, etten ole edes perehtynyt siihen kovin tarkkaan. Tiedän hyvin, että sitä on olemassa, kuten mä tiedän, että on olemassa kidutusta ja eläinrääkkäystä ja pedofiliaa, mutta en koe niissä rypemisen auttavan ketään. Toivoisin sun pääsevän irti tuosta uskonnon ja homovastaisuuden mieltämisestä samaksi asiaksi, siksi mä kertoilen juttujani, enkä siksi, että kääntyisit.

En ole ihan varma, onko tässä nyt kyse jostain Ranneliikkeen herruudesta, toisin sanoen siitä palstatilasta ja huomiosta, jota koet mun varastaneen sulta liikaa, vai siitä, ettet osaa nähdä minua uskoni takia minuna, vaan pelkästään jonkin kyseenalaisen edustajana. Vai siitä, että yhdessä ne ovat liikaa.

Sanoin jo aiemmin kun reagoit mun liialliseen kirjoitteluuni, etten odottanut hyökkäystä sun suunnaltasi. Olen kokenut meidän tulevan hyvin toimeen. Oon oppinut elämässäni - koulussa ja muualla - aina tunkemaan kynttilän vakan alle, koska tiedän, ettei liiasta osallistumisesta, liian nopeista ajatuksista tai liian monista ajatuksista tykätä ollenkaan. Ihmiset kokee ne uhaksi. Mulle jäi vaan jostain keskustelusta kuva, että olisit ymmärtänyt sen kaltaisia ongelmia ja mielummin ollut kannustava olemaan ihan niin iinnostunut kuin oikeasti on.

Joo, kyllä mä olen uskova, joo, kyllä mä innostun kirjoittamaan siitä, joo, kyllä mä kirjoitan omaa ideologiaani, kun en tiedä, kenen muun sitten pitäisi. Ei sen sulta pitäisi mitään olla pois.

Jos mun kirjoitukset koetaan yleisesti ärsyttävinä, muutenkin kuin siksi, että mä oon väärää mieltä, niin kertokaa vaan niin mä vaikenen. Ärsyttävyys ei tuo lähemmäs sitä molemminpuolista kunnioitusta, jota tavoittelen, ehkä sitten liiankin innokkaasti.

Juhani, oletko varma, että kyseessä oli oikeasti pastori, eikä eräs yli-innokas hellarinuori, joka on myös "terrorisoinut" Seta-foorumia ja erästä uskovaistenkin foorumia (ironista, eikö?) Ja sitten vielä oikaisuna, helluntai-liikkeellä ei ole pappeja - ellei mukaan lasketa myös luterilaisen kirkon tunnustamaa yleistä pappeutta, ts. kaikki kristityt ovat Uuden liiton pappeja.

Eiköhän tämä salaliittoteoria voida unohtaa ja todeta koko keskustelunaloitus turhaksi.

Mä oon aika surullinen tällaisesta reaktiosta, mutta samalla mun oikeastaan pitäisi kiittää siitä. Tämä keskustelunaloitus alleviivasi täydellisesti sen mitä olen yrittänyt sanoa.

Ei asenteellisuuden ja leimatuksi tulemisen kokeminen ole mikään mun oman pääni tuotos, vaikka sitä sellaiseksikin on yritetty vääntää. Se on ihan oikeaa ja näin epätoivoista.

Todellisuudessa melko monilla homo-ja lesbonuorista on seurakunnallista taustaa, mitä minä muistan omista nuoruudenaikaisista ystävistäni. Moni oli jopa käynyt erilaisia opintoja Ryttylän kaltaisissa paikoissa. He olivat seurakuntanuoria ennen oman seksuaalisuutensa hyväksymistä. Se oli yksi tapa liittyä yhteisöön ja tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään. Moni homo-ja lesbonuorista ovat ujoja, kilttejä ja syrjäänvetäytyviä, koska avoimuus on riski monessa mielessä ja aiheuttaa torjuntaa ja vihareaktioita. Siksi seurakunta on turvallinen paikka, koska siellä väkivaltaa ei useimmiten suvaita. Kun on hiljaa, ei herätä syrjintää. Sitten aikuisuuden kynnyksellä tapahtuu erilleen hakeutuminen, koska silloin tapahtuu seurusteleminen ja naimisiinmeno ja tässä vaiheessa yksinäinen aikuinen mies tai nainen alkaa herättämään ihmettelyä, että miksei avioliittoa ole tulossakaan.

Totean heti aluksi, että Kesäpojan vastaukset täällä julkisesti sekä yksityisviesti ovat vakuuttaneet minut, että hän on uskontokeskusteluissa ja muutenkin vilpittömällä mielellä liikkeellä täällä ilman taka-ajatuksia.

Epäilyni on ollut siis aiheeton. Pahoittelen syvästi sinulle aiheuttamaani mielipahaa.

Oma reaktioni johtaa suoraan Aivopesu-keskusteluun. Myönnän olevani tällä hetkellä yliherkässä tilassa mitä tule uskontokysymyksiin, kohdalleni sattuneiden vuoden vaihteen tapahtumien vuoksi, joita ei vieläkään ole käsitelty loppuun saakka.

Ranneliikkeessä on riittävästi tilaa, ettei minulla ole sen suhteen mitään valitettavaa. En koe tässä kohden mitenkään olevan kysymys jostakin Ranneliikkeen herruudesta tms. Voit aivan vapaasti ottaa haluamasi tilan niissä puitteissa kuin ylläpito sen meille suo. Minulla ei ole siihen mitään sanottavaa.

Yleisesti olen pitänyt kirjoittelustasi tänne. Sen olen jo muutamaan kertaan todennut. Olen huomannut tyytyväisenä, kuinka ilmaisusi on reippaasti kehittynyt. Suoruutesi on myös arvo sinällään. Siitä voi toki seurata joskus yhteenottoja. Kirjallinen volyymisi on välillä ylittänyt minun aikarajani, enkä ole pystynyt lukemaan kaikkea kirjoittamaasi. Ongelma on vain minun. Toivot, että jatkat samaan malliin. Minä aion jatkossakin murahdella ja ärähdellä, jos siltä tuntuu. Turpiin voi tulla, mutta sekin on osa elämää. ;-)

Dragon-85 kirjoitti: "Juhani, oletko varma, että kyseessä oli oikeasti pastori,"

Sitä minä en voi oikeasti varmuudella tietää. Hän ei ollut aivan nuori kirjoitustyylinsä perusteella.

Olin Seta-foorumilla varsin pitkään vastuuhenkilönä. Nämä Raamatulla päähän hakkaajat olivat lähes päivittäinen riesa. Heihin ei kaunis puhe tehonnut. Aika pian oppi kunkin ominaisen "käsialan" ja jopa arvaamaan milloin lääkkeet olivat jääneet ottamatta.

Toisaalta hihittelen vieläkin tarinaa, jonka uskonsoturiksi itsensä kuvannut kertoi Seta-foorumilla. Hän oli mennyt pornokauppaan soittamaan virsiä nauhuristaan, yllättänyt jonkun kopista pöksyt kintuissa, joutunut itse teljetyksi vessaan ja poliisin lopulta sakottamaksi. En vieläkään ole aivan varma, josko tarina on totta vaiko ei. Niin moneen uskovaiseksi itseään kutsuvaan kaheliin olen törmännyt elämäni aikana, että pidän tuota tapahtumaa jopa mahdollisena.