Hittoon koko JOULU!

Tuttavaperheeni (kaikki maatiaissuomalaisia) ilmoitti, että he eivät lähetä ainuttakaan joulukorttia, eivät osta lahjoja, eivätkä osallistu mitenkään joulun kuvioihin. Perusteena se, etteivät he kuulu kirkkoon, eivätkä ole kristittyjä, eikä mitään muutakaan vastaavaa. He ihmettelevät, miksi heidän pitäisi osallistua näihin kristillis-pakanallisiin riekkujaisiin.

Pysähdyin oikein pohtimaan omaa menoani ja meininkiä. En kuulu kirkkoon, enkä pidä itseäni oikeastaan kristittynäkään, vaikka kasvatuksesta jäämiä onkin mieleen jäänyt. Minusta tuttavani ovat valinnassaan harvinaisen fiksuja ja itsellisiä.

Koen olevani pakkoraossa. Sukulaisia lappaa eri puolilta maailmaa. On pakko tavata, muka. Lahjoista olemme toki luopuneet jo ajat sitten. Pieni järjen hiven on mahtunut mukaan.

Yksi tapa olisi paeta ulkomaille. No sielläkin on sama meno ja meininki. Uimahousuissa lauletaan "On hanget korkeat nietokseeeet...."

Minulla taas on tausta Jehovan todistajana ja ne eivät vietä joulua millään tavalla. Nyt kun minut on erotettu, onko minun samalla logiikalla sitten pakko viettää joulua? : o

En vietä joulua. En ole viettänyt sitä moneen vuoteen. En itse asiassa edes muista mitä viime jouluna tapahtui, nuo päivät kun ovat minulle ihan tavallista arkea.

Tämä vaikuttaa aika hyvältä valinnalta - varsinkin kun seuraa ympärillä olevia joulustressistä kärsiviä ihmisiä.

Mikä on "maatiaissuomalainen"?

YLE TV2 torstaina 20.12.2007 kello 19.20 - 19.30: Kotimaan kasvot - Joulua pakoon. Nokialainen Kaija Helle ei ole viettänyt joulua 20 vuoteen. Joulunvietto ei jäänyt kertarysäyksellä, vaan perinteistä luopuminen vei vuosia. Jouluhössötystä pakoon Kaija lähtee Lappiin, luonnon rauhaan. [1]

[1] http://ohjelmaopas.yle.fi/mediaoppaat/tv-opas?show=tv2200712201920

lopilleri kirjoitti: "Mikä on "maatiaissuomalainen"?"

Oiskoon tuo samanlainen "maatiaissika", punaniska, joita aika ajoin tapaa (hetero)ravintoloissa, liikenteessä (sen kiilaavan auton ratista), Finskin Bangkok´in ja Thaimaan lennoilla (paluumatkalla - delirium tremes-tilassa) jne.. Tuollainen "maatiaisnorjalainenhan" oli äskettäin tavattu Finskin lennolla Thaimaasta Suomeen.
----
Alkuperäiseen kysymykseen / avaukseen:
- Vietämme joulua "rajoitetusti" perhepiirissä (puolison sisaren lapsen takia) , kotiin ei erityisesti joulua rakenneta, joulutervehdykset lähetetään joko postin tai sähköpostin kautta. Muutoin kysymyksessä on vain arkipyhät, jotka haittaavat normaalia elämää ;)

Minä määrittelen maatiaissuomalaisen vastakohdaksi uussuomalaiselle. ;-)

Vietetään vanhaa perinteikästä Auringon juhlaa
ja syödään perinteisiä herkkuja (jos niistä pitää).
Kynttilöitäkin on kiva poltella ja katsella.
Kaiken muun vouhotuksen voi hyvin unohtaa.

t. Kari

Minun jouluni on pilaamassa pukki. Tuttavat, joiden kanssa olemme poikaystäväni kanssa perinteisesti viettäneet ihan mukavaa, rentoa joulua saivat pari vuotta sitten lapsen ja nyt sen äiti on päättänyt, että tottahan perinteistä täytyy pitää kiinni ja hankkia joulupukki käymään. Inhottavaa, teennäistä lapsille valehtelua minusta. Miten muuten niin moderneista naisista tulee hirveitä perinnekoneita heti kun syntyy lapsia? Joulupukki pitää olla, lapsi on kastettava jeesus-uskontoon ja kummit hankittava vaikka ei itse uskonnollisia oltaisi, ja jos ehdottaa tyttölapselle jotain muuta väriä kuin vaaleanpunaista niin järkytys on sanoinkuvaamaton.

Lahjaton ja mielellään kortitonkin joulu olisi kyllä iloinen asia, mutta käytännössä vähän hankalampi juttu ellei aio pistää loppuja välien rippeitäkin poikki sukulaisten kanssa...

Käyn aattona kirkossa.

Minusta olisi hauskaa olla maalaistalossa Jouluna, missä on eläimiä ja mennä katsomaan niitä Jouluaattona.

Minusta olisi hienoa, jos kirkkomme laittaisi vähävaraisille edes joku Joulu joulupöydän, mihin seurakuntalaiset tekisivät ruokaa. Ovet olisivat kaikille avoinna. Luulen, että ruokaa pitäisi olla paljon.

Minusta on edelleenkin kiva viettää joulua.

Olen agnostikko, en käy joulukirkossa enkä myöskään usko joulupukkiin. Silti ei mielestäni ole mitään pahaa siinä, että rauhoittuu viettämään aikaa läheistensä kanssa, syömään hyvin ja vaihtamaan pieniä joululahjoja ihan vaan osoittaakseen että välittää. Ei minulla ainakaan ole mitään lahjojen antamista (ja saamista, heh) vastaan. Olkoon kuinka kaupallinen juhla tahansa, jouluhan on kuitenkin vain sitä minkä siitä tekee.

Lisäksi se ainakin meidän perheessä on aina ollut se ainoa enemmän tai vähemmän raitis juhla. Toki otetaan saunaoluet ja ehkä viiniä joulupöydässä, mutta verrattuna uudenvuoden, juhannuksen ja vapun sekoiluun se on kovin rauhallista. Se on jo itsellään mukavaa vaihtelua.

En tiedä miksi joulun suosio tuntuu monien homojen kohdalla varsinkin olevan kovin alhaalla... :/

Kätevä konsti päästä sukulaisten ja muiden jouluhössötyksistä eroon ilman loukkaantuneita mieliä on ammatti jossa töitä tehdään pyhinä yhtä paljon kuin arkena. Ja jos siltä tuntuu niin vapaavuoron osuessa "pahasti" joulun pyhiksi voi valehdella olevansa töissä.

Homoudestani huolimatta luen itseni tuohon alhaisimpaan ihmiskastiin: maatiaissuomalaisiin, jotka viettävät joulua, syövät jouluruokaa, käyvät joulukirkossa ja joiden luona käy vieläpä joulupukki (kaiken lisäksi tämä kaikki vulgääri toiminta tapahtuu MAALLA, vieläpä Lapissa, eikä edes muodikkaasti hiihtokeskuksessa :o ). Häpeän tunnustaa ja näin näyttää olevani heikko, että kaiken lisäksi pidän joulusta ja siihen kuuluvista perinteistä. Minut on jo lapsuudestani asti aivopesty tähän kristilliseen juhlaan, enkä ole vielä kyennyt ajattelemaan omilla aivoillani ja tajunnut, että moinen on haitallista minulle.

Tosin tänä vuonna joulukirkossa käynti herätti minussa tunteita siitä, että onko mitään mieltä käydä kirkossa, edes joulukirkossa. Saarnan piti entinen kirkkoherra, nykyinen kansanedustaja, perheemme ei oikein pitänyt siitä, saarna tuli paatoksella, oli jokseenkin poliittinen, epähenkevä... Kirkossakäynnistä pitäisi saada edes leimoja johonkin taivaalliseen bonuskorttiin, joka varmasti takaa taivaaseen pääsyn. Tätä nykyä kirkossakäynnistä ei hyödy muulla tavoin kuin että oppii tavan katsoa vaivihkaa kellonaikaa kellosta. Lisäksi fiilistä pilasi lapsi, joka parkui koko hartaushetken ajan (luultavasti jonku hellarin tai lestan lapsi).

Kirkon jälkeen oli sitten jouluruoka, jota syötiin pitkään. Tiettyä homovastaisuutta näkyi jo siinä, että rosolliin ei oltu tehty sitä pinkkiä ihqa kermavaahtoa. Luultavasti oli paljon muutakin, mitä en vain maatiaissuomalaisena junttina tajunnut. Joulupukin käydessä huomasin maatiaissuomalaisten sokeuden seksuaalisuuden moniuotoisuuteen, yksikään lahja ei millään tavalla ottanut huomioon seksuaalisuuttani. Lahjat olivat juuri tyypillisiä sellaisia, mitä heteroillekin ostetaan ja minun ja rakkaani yhteisiin lahjoihin oli laitettu vain meidän kummankin nimet, mikä ei millään tavalla ottanut huomioon sitä tosiasiaa, että olemme poikapari. Tästä syystä päätin olla avaamatta koko heteroseksististä lahjaa.

Loppuillasta laulettiin joululauluja, joissa ei hämmästyksekseni mainittu kertaakaan homoseksuaaleja. Myöskään televisiosta ei tullut ollenkaan mitään homoille tarkoitettua jouluohjelmaa...

Ensivuonna annan joululle vielä viimeisen tilaisuuden. Ellei tuolloinkaan joulu kokonaisvaltaisesti ota huomioon homoseksuaaleja kaikessa tai irrottaudu kirjallisesti kaikesta kristillisyydestä, lopetan koko tuon heteroseksistisen, homoja sortavan juhlan viettämisen ja siirryn viettämään Festivusta.

Tämäkin joulumme oli pienimuotoinen kyläily ystäviemme luona maaseudulla keskellä ei mitään. Näin on tehty varmaankin kymmenen vuotta joka jouluaatto. Luonnon täydellinen hiljaisuus, sauna, jouluruokaa ja yhdessä oloa. Siinä kaikki. Todella hyvä mieli.

********

Vuosia sitten työhöni kuului turvata valtakunnalle tärkeitä asioita. Töissä oltiin ympäri vuorokaudet, myös juhlapyhät. Aivan kuin sääntönä, juhlapyhiä ennen kollegani aloittivat taivuttelun, että "voisitkos vaihtaa työvuoroja kun minulla on vaimo ja lapset ja sinä olet poikamies". Siihen aikaan istuin tiukasti kaapissa. Niinpä olen viettänyt lukemattomat jouluyöt töissä. Jotenkin silloin ei ollut keinoja pistää hanttiin noihin "vaatimuksiin". Minkäänlaisesta kompensaatiosta ei puhettakaan. Se että maksettiin pyhätyökorvaukset, piti muka riittää. Yhtenä päivänä tuo kaikki toki muuttui. Sen jälkeen olin tasavertainen perheasioissakin.

Reitillä joulupaikkaamme on erään mäen syrjässä korkeiden, vanhojen kuusien alla punahirsinen "mummon mökki". Se on ollut vuosia hylättynä ja hitaasti ränsistymässä. Otimme eräänä lumisena talvena siitä kuvan, johon kuvankäsittelyllä lisättiin valot ikkunoihin ja savu nousemaan piipusta tyyneen yöhön. Kuusiin pistimme jouluvaloja. Siitä tehtiin joulukortti. Tuo kortti oli lähtenyt kiertämään kylällä ja herätti melkoista hämmästystä.

Kun palasimme tänä jouluyönä samaa reittiä, tuossa mummon mökissä loistivat nyt valot ikkunasta. Jouluvaloja oli puissa ja rakennuksessa. Yö oli liian pimeä, että olisi näkynyt josko savua tulisi piipusta. Mielessä kävi lämmin ajatus. Ikään kuin joulukortin ajatus olisi toteutunut.

Kävin jouluna Kuopiossa sukuloimassa. Lievästi sanottuna hiostava reissu.

Vältin kiitettävästi jouluhössötyksen. Nukuin lähes koko aaton yli, koska "vähän" väsytti. En ole kuullut tänä jouluna vielä yhtään jouluhoilotusta (paitsi pieniä pätkiä tv-mainoksissa), enkä ole niitä myöskään kaivannut. Jouluruoat maistuvat huonosti, joten olen välttynyt kotona myös niiltä. Tänään on se ainoa kerta, jolloin mätän niitä kohteliaisuudesta sukulaisvierailulla. Pidän joulussa vain yhdestä asiasta: siitä alkuperäisestä joulun sanomasta. Muu päälle tullut kuorrutus, esim. kaikenlainen krääsä, pukit ja tontut, pakolliset vierailut juuri jouluna, tympii.

Ei vierailuissa ole sinänsä mitään vikaa. Vierailuja tulee tehtyä silloin tällöin ympäri vuoden. Yleensä kuitenkin sen mukaan, miten sattuu ehtimään, jaksamaan ja miten aikataulut osuvat kokonaisuutena yksiin. Ärsyttää vain, että on pakko vierailla siellä sun täällä joka vuosi juuri yhtenä tiettynä pyhänä, koska sitä odotetaan ja muuten on aina selitysvelvollinen. Miksi puolitututkin kysyvät kaupungilla vastaan osuessaan, että vietätkö joulun täällä vai maalla, tai lähestyvät asiaa suorasukaisesti tyyliin "tottahan sinä menet vanhempien luo"? Voisi kai kysyä tasapuolisesti samoin jokaisesta viikonlopusta tai muusta loma-ajasta? Mikä kumma juuri joulusta tekee sellaisen ajankohdan, jolloin on painetta lähteä reissaamaan, oli terve tai sairas, satoi tai paistoi?

Mitä, onko nyt joulu?

"En tiedä miksi joulun suosio tuntuu monien homojen kohdalla varsinkin olevan kovin alhaalla..."

No ainakin itse koen joulun olevan lähinnä lasten juhlan, tai niitä ainakin on pari kuukautta tässä tontuilla ja muilla peloiteltu, niin siellä suunnassa jännitys on jouluna huipussaan ja meno sitä myöten. Ja kun niitä omia kersoja ei ole, niin eipä sitten ole kuin näitä aikuisia ja niitten kanssa tuntuu sitten jutut menevän enemmänkin synkistelyyn :-(

Pitääpä taas vaan alkaa haluta parempaa...

"Mitä, onko nyt joulu?"

On se taas suunnilleen vuoden päästä ;)

Yksi Irmeli oli taas käynyt täällä päivittelemässä homojen kauheaa maailmaa ja rikkinäisyyttä. Hänelle kirjoitin tämän tarinan heterojoulusta. Yksityiskohdat on Welt-lehdestä tänään. Terveiset siveälle Irmelille.

=====

Maailmankuulu heteroseksuaalisuuden temppeli, Reeberbahn Hampurissa oli hiljainen jouluyönä ennen puolta yötä. Katuprostituutio oli pois, normaali valomeri välkkyi, parkkipaikkoja oli tavallista enemmän. Harvat ilotytöt turhaan odottelivat asiakkaita. He sanoivat, että 10 vuotta sitten jouluaaton alkuilta oli paljon vilkkaampaa. Mutta puolen yönä jälkeen kuhina alkoi taas täydellä voimalla tänäkin jouluna..

Suosituin paikka ennen puolta yötä oli Smidts-teatteri Reeperbahnilla. Siellä oli viihdetaiteilija Kay Rayn iltanäytös. Hän on kunnianhimoinen homotaiteilija, ja hän saikin 400-paikkaisen teatterin täyteen väkeä. Esitys alkoi klo 23. Paikka on loppuunmyyty jo joulukuun alussa. Tunnelma oli korkealla. Monet ovat tulleet juuri sen vuoksi, että on joulu.

Kello neljältä jouluaamuna heterojen seksitaivas Reeperbahn on jälleen likainen, täynnä juopuneita ihmisiä. Kaikkialla on lasinsiruja ja roskaa. Vieri vieressä seksikauppoja ja käytäviä sisäpihoille bordellien sieluun. Jam’s Clubissa valitellaan, että alkuillasta tuli otettua sisään ihmisiä ilman valikointia. Oli liian nuoria ja paljon juopuneita. Keskiyön jälkeen on otettu sisään vain hyvin maksavaa väkeä. Paikka on auki klo 6:een saakka.

(Welt)

Minun mielestäni joulu on käsite ja ainakin minulle se merkitsee aikaa, jolloin jostain selkäytimestä tulee ajatus "nyt on muuten se aika, kun pitää hieman rentoutua". :) En minä tarvitse siihen mitään kristillistä sanomaa ja joulupukkia joulutunnelman aikaansaamiseen.

Toisaalta miksei voisi tällaisena noin kolmekymppisenä uskoa joulupukkiin? En tarkoita, että menisin ympäriinsä uskoen johonkin harmaa-/punatakkiseen ukkeliin, joka lentää porojen kanssa jnejne. Vaan ennemminkin siihen, että jos antaa itse toiselle lahjan pyytteettömästi ja tuntee siitä iloa, niin sitähän se on... joulupukkiin uskomista. :)

Ja oikein hyvää vuoden vaihtumista kaikille! (uutta vuotta on vaikea toivottaa, koska minun uusi vuoteni alkoi tuossa loka-marraskuun taitteessa) ;)