Suhde vanhempiin?

Eräs uskonnollinen hörhö pisti minulle sähköpostin eräälle sivulle, joka sai minut suorastaan raivon valtaan. Joku hemmetin Aslan tms. Tässä on suora lainaus sivuilta.

"Homouden aiheuttajista
Suomalainen kulttuuri on viime vuosien aikana kehittynyt hyvin myötämieleiseksi homoseksuaalisuudelle. Salliva ilmapiiri voi hämmentää erityisesti murrosikäistä nuorta, jonka seksuaaliset tunteet saattavat olla vielä häilyviä. Älä leimaa itseäsi homoksi liian herkästi vaan anna itsellesi aikaa.

Eikö homoksi synnytä?
Vaikka tv:ssä ja lehdistössä on usein esitetty tällaisia väitteitä, yksikään tieteellinen tutkimus ei ole pystynyt todistamaan sitä. Kukaan ei synny homoksi tai heteroksi. Ihmisen tunne-elämä ja seksuaalisuus kehittyvät vähitellen varhaislapsuuden ihmissuhteissa.

Pojan tulisi kokea tarpeeksi välittämistä ja läheisyyttä isältään ja tytön äidiltään. Mikäli näin ei tapahdu, oman sukupuolen rakkauden jano erotisoituu murrosiässä ja kohdistuu omaan sukupuoleen. Homoksi kehittyvälle pojalle on tyypillistä, että hänellä ei ole turvallista suhdetta isään tai johonkin muuhun mieheen. Kouluiässä on vaikeuksia solmia läheisiä ystävyyssuhteita muihin poikiin. Jotkut ovat kokeneet miehen taholta hyväksikäyttöä, mikä vaikeuttaa luottamusta miehiin.

Lesboiksi kehittyvät tytöt ovat kokeneet äitinsä heikoksi, välinpitämättömäksi tai etäiseksi. Kukaan aikuinen nainen ei ole paikannut äidin rakkauden aiheuttamaan tyhjiötä. Jotkut lesbot ovat kokeneet isänsä todella kielteisesti. Toiset ovat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä jonkun miehen taholta. Ei siis ole ihme, jos seurauksena on epäluottamusta miehiin.

Homoseksuaalinen taipumus aiheutuu siis ongelmista lapsuuden ihmissuhteissa. Homot eivät siis ole mielisairaita eivätkä he ole itse valinneet taipumustaan. Homon ja lesbon tarve kokea oman sukupuolen rakkautta on täysin normaalia, ei perverssiä, kieroutunutta. Tuo tarve olisi pitänyt vain täyttyä riittävästi lapsuudessa, jotta kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen olisi syntynyt."


Mitä mieltä olette? Onko teillä ollut lapsuudessa huono suhde isäänne (tai lesboilla äitiin)? Itelläni oli ainakin alle kouluikäisenä todella hyvä suhde isääni (kuten myös äitiini), joten itselläni tämä ei millään voi pitää paikkaansa. Suhde isääni on huonontunut, vasta, kun hän sai tietää, että olen homoseksuaali, jolloin suhde äitiini parani. Eikä tämä muutenkaan voi pitää paikkaansa, koska veljelläni oli parempi suhde äitiin, kun oli pieni, mutta on kuitenkin umpihetero. Väitän, että ko. sivusto on täyttä paskaa...

Tässä vielä linkki sivuille: http://www.aslan.fi/homoseksuaalisuus.htm

p.s. Eikö se ole sitä paitsi vähän vaarallistakin leikkiä jo muodostuneen identiteetin kanssa? Siis siinähän voi tulle vaikka vähän hulluksi, jos ensin pirstotaan entinen identiteetti ja sitten yritetään manipuloida uutta tilalle.

Aslan on jo wanha juttu, onneksi ovat olleet hiljaa varsin pitkään. On pahempiakin "homous-on-saatanasta" sivustoja.

Mutta sama juttuhan tuon identiteetin kanssa on myös heterosuhteissa. Seksi, asia joka on ennen avioliittoa likaista, tuomittavaa ja inhottavaa, on aamenen jälkeen puhdasta, ihanaa ja toivottua.

Itse en ole koskaan ennen kuullutkaan ko. järjestöstä. Enkä yleensäkään ole tiennyt mistään eheyttämisistä oikeastaan paljoa mitään, vain negatiivisia juttuja olen joskus sattunut sivumennen kuulemaan.

Alkuperäisen viestini tarkoitus oli pohtia lähinnä sitä, että onko huono suhde vanhempiin todellakin se syy, miksi olemme homoseksuaaleja. Itselläni se ei ainakaan siis voi millään olla syynä. Ja eikö siitä muka todellakaan ole MINKÄÄNLAISIA tutkimustuloksia ja todistuksia, että homoseksuaalisuus todellakin on synnynnäistä.

Minulla on ainakin ollut aina tosi hyvät ja läheiset suhteet sekä isään että äitiin. Olenko tilastollinen poikkeus?

Minullakin oli lapsena hyvät ja läheiset suhteet molempiin vanhempiini, joten en usko tuohon teoriaan. Ärsyttää muutenkin tuollaiset vanhempia syyllistävät tekstit, nehän vain hankaloittavat vanhempien asiallista suhtautumista lastensa homouteen, asiaa jota on muutenkin ihan tarpeeksi vaikeaa saada aikaan.

Sinäpä sen sanot. Sehän saa vain vanhemmille kauhean syyllisyyden tunteen, jos tuollaisia sivuja sattuu lukemaan. Tulee varmasti semmoinen tunne, että on tehny koko kasvatushomman väärin. Toivottavasti äiti ei ole selaillut tommosia sivuja ikinä, tosin äiti kyllä saattais ymmärtää/tietää, että ei ole ihan totta tuo homma. Ja sitä paitsi kai se muistaa, että minulla oli pikkasena hyvät suhteet kumpaankin.

Ihan vain tasapuolisuuden nimissä ilmoitan, että minulla ei ollut mitenkään läheinen suhde isääni ja nyttemmin hän onkin kuollut. Onko tällä jotain vaikutusta johonkin? Enpä usko.

Homoseksuaalisuuden synnyn ja varhaislapsuuden isä/äitisuhteiden välille on perinteisesti haluttu synnyttää yhteyksiä erityisesti näiden eheyttäjien puheissa/kirjoituksissa. Ei siis mitään uutta.

"Eikö homoksi synnytä?", kysellään... ja sitä koetetaan mitätöidä sanomalla, että tunne-elämä ja seksuaalisuus kehittyvät vasta myöhemmällä iällä. Mutta kovasti siinä jätetään huomioimatta synnynnäinen taipumus johonkin ja sen tuleminen esiin myöhemmin. Sama on vaikkapa vasenkätisyyden kanssa. Sekin tulee esiin vasta siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa tarttua esineisiin, oppii kirjoittamaan jne. Ennen kätisyyden ilmenemistä on vaikea sanoa siitä mitään. Vasenkätisyyden on havaittu olevan ainakin jossain määrin periytyvää.

Oma suhteeni vahempiini on ollut hyvä, joten minunkaan kohdallani tämä ensimmäisessä viestissä mainittu teoria ei pidä paikkaansa.

Ja kyllä. Identiteetin muokkailemisen kanssa touhuaminen voi olla hyvinkin haitallista - ja ihmistä entistä pahemmin "rikkovaa". Tässä "eheyttämisessähän" on toimintatavat vähän samat kuin vaikkapa aivopesutekniikassa.

Voihan ne suhteet kuitenkin johonkin vaikuttaa.. Mä kielsin aikaisemmin jyrkästi kaikki epäilyt siitä, että mun oman isän menettämisellä ja myöhemmällä huomion haulla isän ikäisiltä miehiltä olisi mitään yhteyttä, mutta nykyään en enää kiistä niin jyrkästi.. melkein voisin jo myöntää.. :) Mutta että tuliko musta homo siksi, että isä kuoli? Ei. Jokaikinen suuri rakkaus ihan sieltä kerhoikäisestä asti on ollut kundi, vaikka olikin hyvä ja olemassa oleva isä vielä silloin..

Eikö se nyt oo edelleen niin, ettei homouden synnystä kukaan tiedä oikeasti mitään ja kaikki tutkimukset, jotka on jotain todistaneet on sittemmin yhtä monta kertaa kumottu..? Niistä voi kukin valita mieleisensä tulokset ja alkaa julistaa.

Pitkään psykoanalyysiä läpikäyneenä ja itseen tutustuneena/tutustuvana voin omalta osaltani sanoa etten tiedä syytä. Ja eihän sillä ole väliäkään. Ehkä itselläni traumaattisilla leikkauskokemuksilla sairaalassa (leikkaava karismaattinen lääkäri) on voinut olla vaikutusta. Joka tapauksessa kyllä kaikilla pitää olla oikeus rakastamiseen olkoon syy mikä tahansa omasta sukupuolesta pitämiseen:) Eihän sitäkään pohdita, miksi joku tykkää mustikoista ja toinen mansikoista. Tärkeintä on, että rakastaa, on sopusoinnussa itsensä kanssa, arvostaa itseään ja muita!

eihän meistä yksikään voi vaikuttaa siihen, minkälaisiin olosuhteisiin olemme syntyneet. emme voi vaikuttaa siihen, minkälaisia vanhempia meillä on ollut. me emme ole syyllisiä perhetilanteisiin.usein olemme mitä olemme ja se selviää vasta seksuaalisuuden heräämisen myötä. uskontoa käytetään väärin syyllistämisen välikappaleena.

mihin me olemme syyllisiä? voiko homoseksuaali oikeasti tehdä mitään omalle seksuaalisuudelleen? nyt on vallalla sellainen suuntaus että treapia on avain eheyteen ja kunnolliseen elämään, joten henkilö tarvitsee ulkopuolista apua selvitäkseen täysipainoiseen elämään, mutta ammattitaitoinen terapia vaatii paljon rahaa, jota kaikilla ei ole. voiko velvollsiuudesta tai moraalin painostamisena tehdä "oikein" ja sitten myös jumalasuhde on ok ja taivaspaikka taattu? kunhan ei tee "väärin" voi elää omatunto puhtaana? valitettavast moni meistä on vain ihminen eikä yli-inhimillisiä ominaisuuksia omaava puolijumala. moni terpeuttikin on vain ihmininen ja tekee virheitä työssään.

tuleeko homoista terpiafriikkejä, jos he yritytävät toteuttaa uskonnollisen yhteisönsä vaatimuksia? se maksaa suuria summia ja tulos on epävarma. voihan koko ikänsä kuluttaa istumassa terapeutin tuolilla, mutta jääkö silloin oma elämä elämättä ja vastaako se tarkoitustaan? kaikille olisi helpompaa, jos homot hyväksyttäisiin sellaisina kun he ovat. miksi SITÄ ei koskaan tapahdu homon/lesbon kohdalla? onko yhteisön rakkaus ja välittäminen ehdollista? minusta tämä on oleellisin kysymys kuin se, että homolta vaaditaan "voltin" tekemistä eli heteroksi muuttumista, jotta hyväksyntä on mahdollinen, vaikkei sihen kykene? kuinka moni nainen tuntee itsensä petetyksi, kun nai homomiehen, kun tämä salasi sen asian ja sitten tuli eteen ongelmia? siitäkään asiasta ei koskaan puhuta ja uhreja tulee lisää...

Miksi uskonto liitetaan niin moneen asiaan, being Gay, tai jotain muuta. Mitas jos myos kysyttaisiin oletko Rebublican, Demo, tai mita? Kuulutko johonkin kummalliseen erilaiseen kuin "tavalliset" ihmiset? Uskontoja ei tarvitse nykyaan kaupata enaan ,vaikka Jehovas ja Mormon"s sita recruiting tekevat viela tekevat . Ne on tiedossa hyvin. Parempi asia on tiedoittaa safe sex ja safe tapa drugneulojen kaytossa. "Moses sanoi menen vuorelle yksin polttaan joint, tulkaa pojat perassa." Just a joke.

Coco, tärkeä huomio.

Uskonto liitetään moniin asioihin nimenomaan USA:ssa tänä päivänä. Ihmisillä on tarve saada järjetystä omaan elämäänsä ja toivoa tulevasta. Maailma on aika pelottava ja siitä mediat pitävät ansiokkaasti huolen. Syyskuun 11. on jättänyt pitkään jatkuneen pelon ihmisten mieliin. Toinen esimerkki, dokumentti Tuvalusta, Etelämeren saariryhmästä, jonka meri peittää tyystin 10-20 vuoden kuluessa ilmaston lämpenemisen seurauksena. Paikallinen asukas kertoi kuuntelevansa BBC:tä. Hänestä on todella pelottavaa, mitä toisella puolen maapalloa tapahtuu!

Kaikki tämä on hyvä sauma tarjota uskontoa. Se on väline hallita ihmisiä ja pitää heidät hiljaisina. Uskonnolla myös rahastetaan. Kotimme lähistölle on noussut jättimäinen ja pompöösi mormoonitemppeli, joka on tietenkin rakennettu uskovaisten "hiellä ja verellä". Meinaan käydä kohta vilkaisemassa sitä sisältä. Vääräuskoiset pääsevät katsomaan vielä hetken aikaa. Samanlainen pompöösi temppeli seisoo myös Senaatintorin pohjoisreunalla. "Hiellä ja verellä" viittaan myös yhteen toiseen uskontoon, nimittäin kommunismiin. Neukkuaikaan turistiopas kertoi kuinka komea kirkko Pietarissa oli rakennettu aikanaan työläisten hiellä ja verellä. Kommunismissa kuitenkin tehtiin ihan samaa. Siinä oli jopa pyhäinjäännöksiä: Lenin rappeutuva muumio Punaisen torin mauseleumissa.

Hauska kommentti USA:sta: "Erittäin äänekäs ja usein rivo Amerikan homoseksuaalimafia hyökkää jatkuvasti sellaisten kristittyjen uskonnollisten johtajien kimppuun, kuten Jerry Falwell ja Pat Robertson". Heh, juuri nämä samaiset herrat ovat äänekkäästi ja rivosti jatkuvasti homojen kimpussa. Muistetaanpa vaikkapa syyskuun 11. tapahtumien määrittäminen homojen syyksi.

Marxilaisessa uskontokritiikissähän todettiin muuten: "Uskonto on kansan oopiumi".

Kaikki tuo edellä mainittu on sitten aivan eri asia kuin ihmisen henkilökohtainen usko. Se on täysin mahdollinen ilman rahaa ja massiivisia organisaatioita, pyhäinjäännöksiä ja temppeleitä.

Öhh, juuri huomasin kirjoittavani aiheesta aivan väärän otsikon alla. Pistän tekstin kuitenkin talteen, jos ylläpito sattuisi luudallaan huitaisemaan tämän pois.

Muistaakseni Marx on sanonut, että uskonto on sekä "oopiumia kansalle" että "kansan oopiumia". Tämä tarkoittanee käsittääkseni, että valtaa pitävät käyttävät uskontoa oopiumina kansalle turruttaakseen kansan ja pitääkseen heidät kurissa ja herran nuhtessa pois miettimästä turhia asioita, jotka eivät kansalle kuulu, kuten vapaus. Samaan aikaan uskonto on kansan itsensä oopiuma, eli useat meistä turruttavat mielensä itsekin, jotta ei tarvitse turhaan ahdistua maailman epäoikeudenmukaisuuksista ja muista pikku asioista.

Aika epäläsnäoleva isä. Että kyllä sovin kuvaan. Mutta en sitten tiedä, mikä tai miten suuri yhteys asialla on seksuaalisuuden kanssa. Eikä ole väliäkään - suuntautumista ei voi muuttaa, eikä se ole muita suuntautumisia epäterveempi, sen kummemmin sitä ei tarvitse selittää.

Tai mainostaa...

Minulla oli melko ongelmainen suhde isääni kasvuiässä. Lähinnä sen takia, etten halunnut alistua hänen ehdottoman autoritaarisen diktatuurinsa alle. Kaksi veljeäni kasvoi samoissa olosuhteissa ja heistä tuli kuitenkin täysin umpiheteroita. Temperamenttityyppini ja luonteeni ei vain käynyt yksiin isäni kasvatusmetodien kanssa, ja siitä syystä jouduimme usein törmäyskurssille. Voisikin ehkä sanoa, että vaikeudet johtuivat pikemminkin siitä, että isäni "haistoi" minun olevan jollain tavalla erilainen kuin veljeni.

Jos homoilla ehkä olisikin keskimääräistä enemmän ongelmia isäsuhteessaan (mitä siis mitkään tutkimukset eivät ole kyenneet osoittamaan) niin todennäköisesti syy-seuraus -suhde olisi juuri kuvaamani kaltainen, siis niin päin, että pojan erilaisuus aiheuttaisi isässä jonkinlaisen hylkimis-/alistamisreaktion. Näin ollen siis homous aiheuttaisi etäiset välit isään, eikä toisinpäin. Tämä siis näin MuTu-teoriana. =)

Tota mäkin oon miettinyt. Itekin uskoisin, että ennemmin tää homma on vähän toisinpäin. Siis siten, että välit isään huononevat juuri tämän erilaisuuden takia. Tosin itselläni oli lapsena tosi hyvät suhteet isääni, mutta ne huononivat vuosien saatossa, kun en ollutkaan ihan niin heteronoloinen, kuin isä olisi varmaan halunnut. En ole ikinä tykännyt alkuunkaan mistää korjaamishommista tms. Tosin eipä ole veljenikään, mutta kappas, heterohan se silti on.

No, seksuaalisuuteenhan vaikuttaa tietty niin moni asia, että ehkä siihen ei vaan millään voi mitään syytä löytääkään. En minä kyllä haluakaan, minä olen minä, ja tykkään olla minä, joten eikös kaikki silloin ole niin kuin pitääkin. Paitsi tietenkin näitten fundamentalisti hörhöjen mielestä.