Tutkimuksia adoptiosta?
Onko olemassa tieteellistä tutkimusta siitä, tuleeko homojen ja lesbojen kasvattamista lapista todennäköisemmin itse homoja tai lesboja? Olettaisin, että ei tule, mutta onko asiaa tutkittu tieteellisesti? Varmaankin tutkimuksia on useita, mutta voisiko joku kertoa linkit merkittävimpiin ja uskottavimpiin tutkimuksiin aiheesta?
Mistä tällaisiin tutkimuksiin on saatu otanta, koska lapsia ei kuitenkaan ole voitu käyttää "koe-eläiminä", vaan tulokset on voitu todeta vasta jälkeenpäin, kun lapset ovat olleet jo aikuisia. Miten paljon tällaisia lapsia on? Missä maissa ja milloin heidät on kasvatettu? Onko maailmassa maata, joka sallii homojen adoption, ja mihin tutkimuksiin on viitattu, kun tätä lakia on viety läpi? Onko eroja heteroseksuaalisten ja homoseksuaalisten vanhempien kasvattamien lapsien omalla seksuaalisella suuntautumisella tai sen poikkeavuuden todennäköisyydellä?
Onko tutkimukset puolueettoman tiedemiesryhmän tekemiä, vai onko heillä ollut etukäteinen pro-adoptio -agenda?
Miksi tällaista kyselet?
Juhani
Ihan vaan uteliaisuudesta. Kaippa noihin on faktat olemassa vastauksiksi?
Täältä kysyn siksi, että luulisin että täällä tiedetään, jos missä.
HeteroGuest kirjoitti: "Onko olemassa tieteellistä tutkimusta siitä, tuleeko homojen ja lesbojen kasvattamista lapista todennäköisemmin itse homoja tai lesboja?
Miksi tämä olisi tieteellisesti kiinnostava tutkimusongelma?
Siksi, että jos luotettava tutkimus osoittaa, että homojen lapsista tulee todennäköisemmin homoja, minä en kannata homojen adoptio-oikeutta enää, eikä moni muukaan. Asenteeni homoutta kohtaan myös tulee muuttumaan hyvin negatiiviseksi. Tämähän osoittaisi, että kyse ei ole synnynäisestä ominaisuudesta.
Jos taas tutkimus osoittaa päinvastaista (eroja ei ole), kannatan ehdottomasti adoptio-oikeutta ja suvaitsevainen asenteeni homoutta kohtaan tulee säilymään ennallaan, tai jopa voimistumaan. Suvaitsevaisuuteni perustuu käsitykseeni, että homous on synnynäistä.
Jos taas osoittautuu näin ei ole, ja kasvattajien seksuaalisuus voi vaikuttaa lapsen seksuaalisuuteen, minä en enää kannata homojen oikeuksia nykyisessä määrin, vaan asetun esimerkiksi vastustamaan adoptiota voimakkaasti.
Tästä oli keskustelu
http://www.kuvake.net forumissa nimeltä "Seksiaddiktit" (pääasiassa nuorten heteroaikuisten käyttämä forum) jossa joku oli käynnistänyt keskustelun "Homojen adoptio.". Useimmat ihmiset halusivat tietää asiasta (heteroita oletettavasti suurin osa), joten otin tehtäväkseni selvittää.
Enempää perusteluja en osaa antaa, toivon että löydätte niitä tutkimuksia. Kannatan nykyisessä käsityksessäni adoptio-oikeutta. Toivoisin todella, että ei löydy ainakaan tutkimusta, mikä osoittaa päinvastaista. Sillon käsitykseni muuttuu.
Miksi homouteen tai homojen adoptioon tulisi suhtautua positiivisesti, jos homous on synnynnäistä, ja negatiivisesti, jos homous ei ole synnynnäistä?
Kyselen tätä sinulta siksi, että vaikutat hakevasi tutkimuksista tukea jonkinlaisen päättelyketjun viimeiselle lenkille. En kuitenkaan ole ihan varma onko päättelyketjusi alkupää kunnossa. Kukaan ei viitsi viimeistellä kattoa, jos perustukset ovat savea.
Kiitos, tämä taustoitus olikin hyvä lisä.
JohnnyFinland oikeastaan kiteyttikin hyvin koko jutun juonen. Sanoisin saman asian hiukan toisin: Koko kysymys voi olla väärä.
HeteroGuest kirjoitti: "Siksi, että jos luotettava tutkimus osoittaa, että homojen lapsista tulee todennäköisemmin homoja, minä en kannata homojen adoptio-oikeutta"
Tuo kommenttisi pitää sisällään sen olettamuksen, että homoudessa olisi jossakin suhteessa jotakin väärää. Siihen perustuen sinun mielestäsi adoptio pitäisi homoilta kieltää. Tällä logiikalla voitaisiin päätellä suomalaisen, maantien värisen, piikkisuoran tukan olevan oikein. Kun jollakin on punainen tukka, jotakin on mennyt hänen kohdallaan pieleen ja se on väärin. Tätä päättelyketjua voisi joku jatkaa vaikkapa väittämällä mustaa, kiharaa tukkaa epänormaaliksi ja siksi sellaisiin ihmisiin pitäisi suhtautua eri tavalla kuin maantienvärisen, piikkisuoran tukan omaaviin, eikä mustatukkaisille pitäisi antaa esimerkiksi lapsia kasvatettaviksi.
Olen elämäni aikana oppinut sen, että yleensä ei ole olemassa vain yhtä totuutta. Länsimaissa tuijotamme liikaa tieteellisten tutkimusten tuloksiin. Juuri tieteellisillä tutkimuksilla Hitler todisti arjalaisen rodun ylivertaisuuden muihin rotuihin nähden. Lopputuloksen kaikki tiedämme. Jos kysyt katolisen kirkon piispalta perusteluja homoadoptiosta, saat huolellisesti perustellun, mutta täysin erilaisen kannanoton, kuin kysyessäsi asiaa heitteille jätettyjen lasten puolesta työskentelevältä ihmiseltä.
HeteroGuest, sinä ja kaverisi olette MINUN mielestäni kysymysellänne lähteneet täysin väärälle polulle ja vielä väärin ennakkoasentein.
Juhani
Niin...kyllä noista HeteroGuestin viesteistä saa sen käsityksen, että ns. suvaitsevaa asennetta halutaankin muuttaa toiseen suuntaan. En oikein ymmärrä miksi muuten moista kyseltäisiin. Eiköhän ihan arkipäivässä ole tarpeeksi todistuksia siitä, ettei vanhempien seksuaalisella suuntautumisella ole vaikutusta. Lähes jokaisen homon/lesbon vanhemmat kun ovat heteroita. Ja silti homoja/lesboja on. Kaikkien tuntemieni homovanhempien lapset taas näyttäisivät olevan heteroita...
Ja jos vanhempien suuntautumisella olisikin vaikutusta, niin mitä sitten? Mitä pahaa siinä olisi? Ellei sitten alunperinkin ajattelisi,että homoudessa on jotain pahaa...Yhtälaillahan sitten voitaisiin ajatella, että heterovanhempien lapsista tulee heteroita VAIN koska heidän vanhempansa ovat heteroita. Eli heterouskaan ei olisi yhtään sen "luonnollisempaa" kuin homouskaan, vaan samalla tavalla opittua (mukamas).
Entä jos homous/lesbous olisikin perinnöllistä? Jos se olisi geeneissä? Pitäisikö homoilta/lesboilta sitten kieltää lisääntyminen (kun sitäkin tapahtuu)? Silloinhan kysymys olisi kuitenkin synnynnäisestä ominaisuudesta.
En ole koskaan ymmärtänyt kiinnostusta "homouden syntyyn" liittyviin asioihin. Mitä sen on väliä, mistä se johtuu. Se kuuluu vain tämän maailman järjestykseen. Se on luonnollista. Toiset on heteroita, toiset homoja ja suurin osa jotain siltä väliltä.
Jos linkkejä asiasta haluaa löytää, niin kannattaa etsiä ihan itse. Sitten löytää varmasti juuri sellaisia linkkejä, minkälaisia haluaakin löytää...*väsynyt huokaus*
Aioin olla tähän asiaan edellistä enempää puuttumatta, mutta enpä sittenkään malttanut olla kaivelematta internettiä ja tarkastelemaan, missä mennään tänään. Ainakin USA:ssa vanha kädenvääntö on jatkuu.
Kiinnostava, uunituore paperi on ilmestynyt tänä kesänä pediatrian, eli lastentautiopin asiantuntijoilta. American Academy of Pediatrics’in tiedejulkaisussa Pediatrics on laaja tutkimuksiin ja tieteellisiin näyttöihin perustuva kirjoitus erilaisten perhemuotojen vaikutuksesta lasten terveyteen ja hyvinvointiin (The Effects of Marriage, Civil Union, and Domestic Partnership Laws on the Health and Well-being of Children, PEDIATRICS Vol. 118 No. 1 July 2006).
Kirjoituksen kohdassa COMMENTARY todetaan seuraavaa vapaamuotoisesti käännettynä:
On olemassa laajaa näyttöä sille että, samaa sukupuolta olevat vanhemmat selviävät lasten kasvatuksesta aivan samalla tavoin kuin heterovanhemmat. Yli 25 vuotta jatkuneissa tutkimuksissa on todennettu, ettei löydy minkäänlaista todistetta vanhempien seksuaalisen suuntautumisen vaikutuksesta lapsen emotionaaliseen ja psykososiaaliseen kehittymiseen, taikka käyttäytymisen suhteen.
Nämä tulokset osoittavat, ettei ole osoitettavissa minkäänlaista riskiä lapsen kasvulle perheissä, joissa on yksi tai useampi homovanhempi. (Raportissa käytetty termi ”gay parent” tarkoittaa sekä lesbonaista, että homomiestä).
Tunnolliset ja huolehtivat aikuiset, olivatpa he miehiä tai naisia, heteroseksuaaleja tai homoja, voivat olla erinomaisia vanhempia. Rekisteröidyn parisuhteen (civil marriage) saamat oikeudet, etuudet ja suoja tukevat lisää näitä perheitä.”
Koko tieteellisen kirjoituksen löydät osoitteesta:
http://pediatrics.aappublications.org/cgi/content/full/118/1/349
Ääriuskonnolliset ja –oikeistolaiset piirit ovat lähteneet oitis torjumaan omilla “tieteellisillä tutkimuksillaan” lastenlääkäreiden tässä tieteellisessä kirjoituksessa esitettyjä perusteluita.
Riittikö tämä vastaukseksi alkuperäiseen kysymykseesi?
Voit vapaasti lainata kirjoituksiani.
Juhani
Mielenkiintoinen - mutta rehellinen - keskustelunavaus todellakin: "Olen suvaitsevainen mutta en haluaisi olla!" Oman suvaitsemattomuuden ja ahdasmielisyyden tueksi haetaan sitten tutkimustietoa. Miksi ihmeessä? Kyllä minun käsittääkseni suvaitsematon voi olla ihan irrationaalisesti, vain tunteen pohjalta. Ei siihen tutkimustuloksia tarvita. Minusta kyse näyttää enemmänkin olevan siitä, että on vaikea myöntää itselle, ettei olekaan niin suvaitsevainen ja ihana kuin haluaisi olla.
"Tunnolliset ja huolehtivat aikuiset - - voivat olla erinomaisia vanhempia." Nimenomaan. Jos todella oltaisiin huolestuneita lapsista, nostettaisiin keskustelua siitä, tulisiko köyhien, päihdeongelmaisten ym. sittenkään saada vapaasti tehdä jälkikasvua. Oikeus omaan lapseen ja sen huoltoon on Suomen lain mukaan todella vahva, ja se ajaa joskus jopa ohi lapsen edun. Kuitenkin ihmistä, joka todella yrittäisi aloittaa julkista keskustelua siitä, saako roskasakki lisääntyä, pidettäisiin ajatuksiltaan keskiaikaisena, natsina jne. Samaan aikaan kuitenkin ihan tosissaan keskustellaan siitä, voivatko homoseksuaalit olla lapsien vanhempina! Minusta tämä kysymys menee ilman muuta tuonne keskiaikaisten ajatusten joukkoon, ja kertoo surullisella tavalla suomalaisten asenteiden ja ajatusten vanhanaikaisuudesta.
No sohaisipas HeteroGuest taas näköjään varsinaiseen ampiaispesään. Tämän aiheen käsittely eri kanteilta, ja KAIKKIEN mielipiteitten, havaintojen, tutkimustulosten, linkkien ja mitä kaikkea tähän aiheeseen saadaan liittymäänkään, huomioonottaminen näyttää olevan näille arkkihomoille selvästikin kavahduksen paikka. Nämä JuhaniV/JohnnyF:t, Baez'it ja oliko niitä nyt vielä joitain muita, väheksyvät esim. ääriuskonnollisiksi piireiksi luonnehtimiensa järjestöjen tutkimustuloksia: "Ääriuskonnolliset ja –oikeistolaiset piirit ovat lähteneet oitis torjumaan omilla “tieteellisillä tutkimuksillaan” lastenlääkäreiden tässä tieteellisessä kirjoituksessa esitettyjä perusteluita." (huomioi lainausmerkit sanojen tieteellisillä tutkimuksillaan ympärillä Juhanin kommentissa), ikäänkuin näiden "piirien" tutkimustulosten arvo ja paikkansapitävyys olisi jo lähtökohtaisesti nolla siksi, että ne eivät tue näiden Juhanin/Johnnyn ja Baez'in, sekä monen muun, joka ei vielä ole edes herännyt tähän keskusteluun, edustamien "äärihomoseksuaalisten ja vasemmistolaisten piirien" tarkoin varjelemaa ja lähinnä taitavan havaintomateriaalin valikoinnin avulla koossa pitämää illuusiota siitä, että lapsi kasvaa tasapainoiseksi ihmiseksi ja on onnellinen ihan missä tahansa yhden, kahden, kolmen tai kuinka monen tahansa aikuisen ihmisen yksikössä tai joukossa, joiden sukupuolijakauma saattaa olla niinikään ihan mitä tahansa, kunhan vain tähän määrittelemättömään joukkioon tai yhteisöön kuuluu yksi tai useampi ihminen, joka "rakastaa" lasta. Ja edelleenkin, nämä tämän sivuston "äärihomoseksuaaliset ja vasemmistolaiset piirit" jaksavat joka kerta, kun tästä aiheesta kirjoitellaan, vedota niihin muutamaan tuhanteen lastensuojelupäätökseen vuodessa, joissa heteroseksuaalisilta vanhemmilta on otettu lapsi edes tilapäisestikin huostaan, ja käyttävät näitä ääritapauksia taas laajempienkin yleistämisten välineinä: "Tämä heterolapsiperheitten valtava ahdinko viimeistään osoittaa, ettei heteroista ole lasten kasvattajiksi, mutta koska h/l -perheistä ei tällaista määrää heitteillejätettyjä lapsia tavata, voidaan tästä tehdä päätelmä, että homot ja lesbot ovat absoluuttisen hyviä lasten kasvattajia." Huomiotta jätetään aina h/l -adoptioiden edistämisen kannalta sopivasti, että h/l -adoptioperheet ovat minimaalisen pieni marginaaliryhmä - ainakin toistaiseksi - ja että tämä heteroperheitten "suhteeton yliedustus" lapsisosiaalityön asiakkaina selittyy heterolapsiperheitten ja h/l -aikuisia ja lapsi -ryhmittymien valtavalla - objektiivisestikin havainnoitavalla - määräerolla. Mutta jos edes näiden h/l -parien tai -ryhmittymien keskuudesta sekä heteroperheistä toimeenpantujen huostaanottotapausten määriäkin (joko yksinomaan Suomessa, jolloin otokset puolin ja toisin olisivat ilmeisesti liian pienet ja muiltakin osiltaan yksipuoliset, tai sitten kansainvälisesti) tarkasteltaisiin suhteutettuna ryhmien osuuteen väestöstä, saattaisi tutkimuksen lopputulema olla homo- ja lesbopiireille hyvinkin murskaava. Niinpä sellaista tutkimusta ei saakaan Suomen, eikä ilmeisesti koko muunkaan EU:n nykyisessä poliittisessa mielipideilmastossa julkaista, eikä sellainen tutkimus liioin saisi rahoitusta mistään jne. Paitsi ehkä EU:ssa, etenkin omassa maassamme tiedotusvälineet ovat nykyisen presidenttimme suosiollisella myötävaikutuksella paljon tarkemman ennakkosensuurin alla, kuin YYA-sopimuksen, Kekkosen ja Leonid Brezhnevin aikakaudella konsanaan. Tabut vain ovat toiset.
Juhanin ärtynyt kivahdus heti nrolla 2 HeteroGuest'in kielellistä ilmaisua myöten asialliseen avaukseen kertoo kaiken: havaintomateriaalin vapaa kerääminen ilman h/l -yhteisön tiukasti määrittelemiä tarkoituksenmukaisuuskriteerejä on ankarasti kiellettyä. Miksi? Onko aiheessa sittenkin joitain puolia, joista haluatte vaieta? Eikö teidän homoadoptiopoliittinen ohjelmanne kestä kaikenlaisten mielipidesuuntien avointa, sensuroimatonta ja ehkä kriittistäkin vasta-argumentointia? Eikö tieteen tekemiseen yleensä kuulu avoimuus - se, että tieteelliset tutkimustulokset on asetettava koko tiede- ja muun yhteisön julkisen ja poliittisesta ohjailusta vapaan arvioinnin alaiseksi? Jos tämä "äärihomopiirien tutkimustulos", jonka avulla Juhani haluaa panna pisteen koko keskustelulle ennenkuin se on alkanutkaan, ei kestä otosten, seuranta-aikojen, muiden tekijöitten kuin huoltajien vaikutuksen ym. tutkimustulokseen vaikuttavien mitä moninaisimpien seikkojen vapaata arviointia, ei kyseessä ole mikään "tieteellinen tutkimustulos", vaan poliittinen propaganda.
Ja HeteroGuest'ille: aiheesta varmasti on olemassa myös asiallista tietoa, mutta tältä sivustolta ei löytyne ketään, joka haluaisi sen äärelle Sinua neuvoa. Tieteellisin menetelmin koeteltua materiaalia saattaa toki maassamme olla joskus tehtykin, mutta sitä ei ole ainakaan v:sta 2000 alkaen julkaistu missään, eikä sitä liioin luovuteta salaisista kansioista ja kellareista kenellekään. Voi myös olla, että kaikki systemaattisen tarkastelun kestävä tutkimusmateriaali tästä aiheesta on ehditty kuuden vuoden aikana jo tuhotakin. Lähin maantieteellinen osoite, josta saattaa vielä olla saatavilla myös "sen toisen puolen" argumentit huomioivaa havaintomateriaalia, lienee USA.
Noh. Me useimmat perustamme mielipiteemme faktoihin. Nykyisin uskon, että kännykät eivät aiheuta vaarallista säteilyä. Mutta jos tiede osoittaisi kiistattomasti, että kännyköihin puhuja saa syövän suurella varmuudella, en puhuisi enää kännyköihin.
Minusta homous ei ole miehellä lähtökohtaisesti hyvä asia, koska vallitsevassa todellisuudessa femiiniset ominaisuudet eivät ole yhtä arvokkaita kuin maskuliiniset. Kuitenkin hyväksyn homomiehet, jos (kuten se käsitykseni mukaan on) se on synnynnäistä.
Kun taas, jos homojen määrä lisääntyy sillä, että annetaan homoille lapsia kasvatettavaksi, ehdottomasti vastustan jyrkästi. Tällöin myös suhtautumiseni koko homoseksuaalisuuteen kääntyy kielteiseksi, koska se osoittaisi, seksuaalisuus ei ole kiveen kirjoitettu, vaan siihen voi vaikuttaa syntymän jälkeen, paitsi kasvatus, myös henkilö itse.
Homoseksuuaalisuus on minusta lähtökohtaisesti negatiivinen asia. Jos olisi lääke, joka sen parantaa, vaatisin että se syötetään kaikille. Mutta kun sitä ei voida muuttaa, hyväksyn heidät kuten muutkin kovaonniset, soisin heille jopa lapsia kasvatettavaksi. Jos taas homojen lapsista tulee homoja, en todellakaan soisi. Tällä menollahan homot lisääntyisivät. Ei tulisi kuuloonkaan!
Kyse ei ole siitä, että haluaisin olla jotakin A tai B mieltä asiasta. Haluan olla oikeaa mieltä asiasta. Faktoihin perustuvaa mieltä.
Kyse on siitä, että tajusin, että nykyinen, vuosia jatkunut suvaitsevainen asenteeni ei omaakaan faktapohjaa, vaan on mediasta ja korkeastikouluteltu ystäväpiiriltäni omaksuttu. Myöskin jos seuraatte tuota keskustelua tuolla em. forumissa, kaikkien vastaus oli pitkälti sama: Hyväksyn homot, mutta en adoptiota, koska mitä jos lapsi kieroutuu? Että pitää suojella lasta. Mahdollista koulukiusaamista EI pidetty riittävänä syynä adoption kieltämiseen, mutta lapsen kieroutuminen herätti pelkoa. Ja herättää myös minussa, pelkoa jota en älynnyt aiemmin olevan.
Joten jos teitä kiinnostaa yhtään oma tulevaisuutenne, alkakaapa ladella niitä tutkimuksia.
"Entä jos homous/lesbous olisikin perinnöllistä? Jos se olisi geeneissä? Pitäisikö homoilta/lesboilta sitten kieltää lisääntyminen (kun sitäkin tapahtuu)? Silloinhan kysymys olisi kuitenkin synnynnäisestä ominaisuudesta."
V: Ehdottomasti pitäisi kieltää. Nykyisen käsitykseni mukaan homouden aiheuttavat tekijät ovat raskaudenaikaisia hormonaalisia tekijöitä, eivät geneettisiä. Jos taas ilmenisi kiistattomasti, että ovat 100% geneettisiä, pitäisi kieltää lisääntyminen näiltä ihmisiltä. Ehdottomasti. Vankeusrangaistuksen uhalla.
Lukekaa jokainen viestini tarkasti. Älkää pohtiko sitä, mitä mieltä HALUAISIN olla, koska se ei ole lainkaan relevanttia. Tulevaisuutenne on nyt vaakalaudalla ainakin minun ja ystäväpiirini sekä kuvake.netin nuorten käyttäjien ajatusmaailmassa. Ko. Seksiaddiktit -forum on ylivoimaisesti luetuin forum koko sivustolla. Voitte vaikuttaa asioihin nyt paljon, suuntaan ja toiseen.
Jos taas tutkimuksia ei löydy puolesta EIKÄ vastaan, luultavasti ihisten asenne säilyy ennallaan. Oma asenteeni voi muuttua asteen skeptisemmäksi, koska varmasti homojen ja lesbojen (mahdollisesti salaa) kasvattamia lapsia löytyy. Miksi näitä tapauksia ei ole tutkittu? Kuka piilottelee tutkimustietoa?
Vastaan useampaan ylläolevaan tekstiin tällä viestillä - en tosin aio tuoda tutkimustuloksia. Niiden virallinen olemassaolo olisi kummallista. Kaikkea voi tutkia, mutta tulosten merkitys määräytyy kulttuurin mukaan.
Ei ole sellaista kuin absoluuttisen hyvä vanhemmuus reaalimaailmassa. Tällaista tuskin kukaan vaatiikaan homoilta ja lesboilta, vaan lähinnä inhimmillisen hyvää vanhemmuutta lapsille. Homot ja lebot voivat IHMISINÄ olla yhtä hyviä vanhempia kuin heterot. Kaikessa kritiikissä tätä kohtaan joudutaan vetoamaan homouden tai lesbouden olevan jotenkin sairasta, syntistä tai rikollista tai epänormaalia (tilastollisesti katsoen). Epänormaali tilastoista katsoen johtaa jokaisen olemiseen epänormaali eikä kyse voi silloin olla mistään arvosta saatikka arvojärjestelmän perustasta. Tilastot ovat tilastoja, eivät muuta. Epänormaali ei siis voi tarkoittaa samaa kuin huono kasvattaja. Kannattaa myös huomata, että homous ja lesbous on tervettä, ei-rikollista ja Jumalan hyvään luomiseen kuuluvaa. Kritiikki, joka edelleen kohdistuu lukuisista yleisesti hyväksytyistä tutkimusista huolimatta homoihin ja lesboihin ihmisryhmänä kuin sairaisiin, on pöyristyttävää. Moinen kritiikki vie ajatukset natsi-Saksan vääristyneeseen tieteeseen ja kulttuuriin.
Tutkimustuloksia, "faktoja", ohjaa kulttuurimme ja sen arvoperusta. Minun ja - toivon - monen muun arvoihin kuuluu ihmisarvo jokaiselle ihmiselle. Ihmisarvon kyseenalaistaminen johtaa anarkiaan, raakuuteen ja tuhoon. Jos arvot perustuisivat kulttuurisen työn poisjättämiseen, olemme jättäneet taaksemme sivistyksen tieteenteossa.
Sieltä eläimellisten vaistojen ja pelkojen syövereistä kannattaa nousta, sillä nuo syöverit eivät ole koko ihmisyys...ja ne ovat tuhoisia!
Hyvä HeteroGuest,
Tässä vähän ajatuksiani:
Mitkä ovat feminiinisiä ja mitkä maskuliinisia ominaisuuksia? Mikä tekee maskuliinisista arvokkaampia? Oletuksesi, että homomiehillä on enemmän "feminiinisiä" ominaisuuksia kuin heteromiehillä, perustuu todennäköisesti lähiympäristösi ja median antamiin mieskuviin. Mielestäni heteromies on usein jopa herkkätunteisempi kuin homomies, jonka nahkan syrjiminen ja vähemmistönä olemisen työstäminen on jossain määrin kovettanut. Perinteisesti ja nykyäänkin heteromies on tottunut olemaan perheen ja yhteiskunnan naisten holhokkina, joka tuskin on omiaan kasvattamaan itsenäisyyttä, määrätietoisuutta ja sisäistä voimaa - ominaisuuksia, joita ehkä pidät maskuliinisina. Ja vaikka pinnallisempia maskuliinisia piirteitä, kuten fyysistä voimaa ja kilpailullisuutta, esiintyisikin enemmän heteroiksi itsensä luokittelevien miesten keskuudessa kuin muissa ihmisryhmissä, saattavat ne olla merkki sisäisestä heikkoudesta ja epävarmuudesta. Jos maskuliiniset ominaisuudet ovat kuitenkin feminiinisiä arvokkaampia ja niitä esiintyy eniten heteromiesten keskuudessa, eikö sinun kannattaisi heteromiehenä olla mieluummin suhteessa hetero- tai homomieheen kuin heteronaiseen, joka on todennäköisesti useimpia miehiä feminiinisempi?
Mielestäni seksuaalisuutta ei tarvitse oikeuttaa, sen ei tarvitse olla pysyvä tai perinnöllinen rakenne. Vaikka seksuaalinen suuntautuminen olisi ainoastaan seksiin liittyvä makumieltymys, en siltikään näkisi siinä mitään ongelmaa, että mies valitsisi miehen naisen sijaan. Tilanne olisi minulle eettisesti yhtä neutraali kuin valinta kahvilassa suklaa- ja kermakakun palan välillä. Ainoa arvo, jolla seksuaalisten taipumusten olemassaoloa ja toteuttamista uskallan mitata, on vahingoittamattomuus. Suomalaisissa miehen ja naisen välisissä parisuhteissa esiintyy niin paljon väkivaltaa, että Amnesty pitää ilmiötä ihmisoikeusongelmana. Sama tuskin pätee homosuhteisiin. Veikkaan, että Suomessa homosuhteet ovat keskimäärin lyhytkestoisempia ja epävakaampia kuin heterosuhteet, mutta ero varmasti tasaantuisi, jos yhteiskunta, media ja kirkko suhtautuisivat homoihin tasa-arvoisemmin ja tarjoaisivat myös heille parisuhdemalleja ja esimerkiksi juuri adoptio-oikeuden. En ylipäätään ole kohdannut vakuuttavaa argumenttia sen puolesta, että heterosuhteissa olisi vähemmän ongelmia kuin homosuhteissa. Toisen kunnioittaminen ja rakastaminen on mahdollista molemmissa tapauksissa, ja myös kun kyseessä on vain seksuaalisen mielihalun tavoitteleminen.
Mitä tulee homojen määrän lisääntymiseen, eri yhteiskunnissa on ollut hyvin erilaisia suhtautumisia homoseksuaalisuuteen, mutta en ole kohdannut väitteitä siitä, että homojen prosentuaalinen määrä olisi vaihdellut. Jos homoja on ollut sama määrä ihmisyhteisöissä kautta vuosituhansien, miten ihmeessä niiden määrä nyt alkaisi lisääntymään, adoption tai yhtään minkään myötä?
Sinä et ole meitä homoja tärkeämpi henkilö, joten sinulla ei ole sen enempää oikeutta hyväksyä tai tuomita homoutta kuin meillä on hyväksyä tai tuomita heteroutta. Et myöskään voi yksin tehdä päätöksiä tulevaisuutemme suhteen, joten uhkailusi - "...jos teitä kiinnostaa yhtään oma tulevaisuutenne, alkakaapa ladella niitä tutkimuksia." - on selvästi tarkoitettu vain loukkaamaan, samoin kuin meidän kuvaaminen sanalla "kieroutunut". Viestistäsi huokuu ennakkoluuloisuus ja vastenmielisyys homoja kohtaan, vaikka yritätkin sen pukea asialliseen muotoon, eikä tämä mielestäni ole sopivaa homoystävällisellä sivustolla.
Samaa sukupuolta olevat parit voivat adoptoida lapsia ainakin Ruotsissa, Tanskassa, Islannissa, Hollannissa, Belgiassa, Espanjassa, Etelä-Afrikassa, Kanadassa, ja osassa USA:n osavaltioista. Islannissa ja Tanskassa laki koskee ainoastaan perheen sisäistä adoptiota (toinen puolisoista on lapsen biologinen vanhempi). Euroopan laeista tarkemmin ks.
http://www.ilga-europe.org/europe/issues/marriage_and_partnership
Ruotsin adoptiolakia ehdottaneen komitean mietinnön liitteenä on laaja yhteenveto eri maissa tehdyistä tutkimuksista koskien samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä kasvaneita lapsia. Mietintö Barn i homosexuella familjer SOU 2001:10 löytyy osoitteesta
http://www.regeringen.se/sb/d/135/a/608
Tutkimusyhteenveto on osa 3.
Suomessa lastenpsykiatri Tytti Solantaus teki Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman LAPSET JA REKISTERÖITY PARISUHDE työryhmän mietintöön yhteenvedon lesbo- ja homovanhemmuutta koskevasta tutkimuksesta (mietinnön luku 3). Luvun lopussa on pitkä lista tutkimuksista jotka hän kävi läpi lukua kirjoittaessaan.
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paosisallys221.htm
USA:n psykologiliitto tilasi vuonna 1995 professori Charlotte J. Pattersonilta vastaavanlaisen yhteenvedon. Samasta linkistä löytyy myös laaja kommentoitu bibliografia:
http://www.apa.org/pi/parent.html
Lisää löytyy googlella (esim. hakusanoilla gay adoption)
HeteroGuest kirjoitti: "V: Ehdottomasti pitäisi kieltää. Nykyisen käsitykseni mukaan homouden aiheuttavat tekijät ovat raskaudenaikaisia hormonaalisia tekijöitä, eivät geneettisiä. Jos taas ilmenisi kiistattomasti, että ovat 100% geneettisiä, pitäisi kieltää lisääntyminen näiltä ihmisiltä. Ehdottomasti. Vankeusrangaistuksen uhalla."
Heteroilta et sentään ole kieltämässä lisääntymistä? Kun suurimmalla osalla homoista taitaa olla ihan heterot vanhemmat?
Ja kanalatkin olisi syytä sulkea!! Kunnes tiedetään kumpi oli ensin; muna vai hetero?
Heteroguestin kiinnostus tutkimustuloksiin oli juuri niin savisella pohjalla kuin pelkäsinkin. Harmillista. Minä jo ehdin luulla, että hän todellakin halusi ensin kuulla faktoja ja sitten muodostaa mielipiteen. Mielipide taitaakin olla jo muodostettu, nyt se vain halutaan rationalisoida.
Hyvät Ranneliikkeen pidempiaikaiset käyttäjät: kehoitan teitä harkitsemaan onko tällaiseen keskusteluun osallistuminen todellakin aikanne ja vaivanne arvoista. Siis ihan oikeasti. Käyttäkää juupas-eipästelyltä säästynyt aikanne vaikkapa vierailemalla tutuissa sateenkaariperheissä havainnoimassa "arvottomia feminiinisiä ominaisuuksia". :-D
Filtteri kirjoitti: " Jos todella oltaisiin huolestuneita lapsista, nostettaisiin keskustelua siitä, tulisiko köyhien, päihdeongelmaisten ym. sittenkään saada vapaasti tehdä jälkikasvua. Oikeus omaan lapseen ja sen huoltoon on Suomen lain mukaan todella vahva, ja se ajaa joskus jopa ohi lapsen edun."
Filtterin kanssa aivan samaa mieltä. Olen varovasti kokeillut avata muutamissa yhteyksissä keskustelua FAS-lapsista. Nämä syntyvät vammaisina äidin juopottelun seurauksena. Joku totesi: "FAS on sellainen perintö, ettei sitä saisi kenellekään antaa". On traagista, että vammautunut lapsi voi jossakin vaiheessa elämäänsä tajuta oman äitinsä aiheuttaneen hänen vammansa. Joka kerta tämän aiheen esille nostaminen on aiheuttanut vahvoja vastareaktioita ja kommentteja, ettei siitä saa keskustella.
Samaan aikaan keskustellaan laajasti ettei homoilla saisi olla oikeutta vanhemmuuteen taikka edes perheen sisäiseen adoptioon, joka on aivan eri asia kuin ulkoinen adoptio, josta keskustelun aloittaja kyseli. Tähän mennessä ei ole pystytty osoittamaan, että homohenkilön vanhemmuus olisi mitenkään sen huonompaa kuin heterohenkilön vanhemmuus.
HeteroGuest ja sielunveljet ja siskot tässä keskustelussa. Onko teillä kantaa myös FAS-asiaan?
Juhani
HeteroGuest kirjoitti: "Noh. Me useimmat perustamme mielipiteemme faktoihin.
...
Minusta homous ei ole miehellä lähtökohtaisesti hyvä asia, koska vallitsevassa todellisuudessa femiiniset ominaisuudet eivät ole yhtä arvokkaita kuin maskuliiniset.
...
Kun taas, jos homojen määrä lisääntyy sillä, että annetaan homoille lapsia kasvatettavaksi, ehdottomasti vastustan jyrkästi. Tällöin myös suhtautumiseni koko homoseksuaalisuuteen kääntyy kielteiseksi, koska se osoittaisi, seksuaalisuus ei ole kiveen kirjoitettu, vaan siihen voi vaikuttaa syntymän jälkeen, paitsi kasvatus, myös henkilö itse.
Homoseksuuaalisuus on minusta lähtökohtaisesti negatiivinen asia. ...
Tällä menollahan homot lisääntyisivät. Ei tulisi kuuloonkaan!
...
Hyväksyn homot, mutta en adoptiota, koska mitä jos lapsi kieroutuu?
...
Joten jos teitä kiinnostaa yhtään oma tulevaisuutenne, alkakaapa ladella niitä tutkimuksia."
Eli todistustaakka olisi tässä tapauksessa syytetyllä. Varsin mieienkiintoinen asennoituminen, joka kertoo sen esittäjästä riittävän paljon. Ei antane aihetta enempään keskusteluun ainakaan tällä foormumilla, koska kysymyksen esittäjä on jo päättänyt mikä tulevaisuutemme tulee olemaan, kerrottinpa hänelle aiheesta mitä tahansa.
HeteroGuest kirjoitti: "Tulevaisuutenne on nyt vaakalaudalla ainakin minun ja ystäväpiirini sekä kuvake.netin nuorten käyttäjien ajatusmaailmassa. Ko. Seksiaddiktit -forum on ylivoimaisesti luetuin forum koko sivustolla. Voitte vaikuttaa asioihin nyt paljon, suuntaan ja toiseen."
Vai on tulevaisuutemme vaakalaudalla peräti seksiaddiktit- forumilla? No voi hurja. Siis ihan kamalaa. Iiiiik! Mitäs me nyt tehdään? ;)
Kuten JohnnyFinland totesikin, ei näköjään todellakaan kannata enää osallistua tähän "keskusteluun"....
Kati vastasi asiallisesti. Muiden vastaukset ovat sangen ala-arvoisia, toivon etteivät ne edusta homojen enemmistöä.
Todistustaakka on todellakin teillä, tehän tässä poikkeavia olette joiden vuoksi pitäisi tehdä erikoisjärjestelyjä. Tutkin Katin antamia linkkejä paremmalla ajalla. Jos niistä ilmenee, että homoseksuaalisuus omaksutaan edes osittain kasvatuksessa, minun tukeni homoja kohtaan loppuu siihen, enkä paheksu lainkaan enää edes teihin kohdistuvaa väkivaltaa/syrjintää, vaan annan sille hiljaisen hyväksyntäni. Jos taas ilmenee, että ei omaksuta lainkaan kasvatuksessa, vaan se määräytyy ennen syntymää, kannatan adoptio-oikeutta ja asennoitumiseni homoihin muuttuu jopa aikaisempaakin myönteisemmäksi. Jos todisteita ei ole puolesta eikä vastaan, kannatan silti adoptio-oikeutta.
Näin se elämä menee. Ei säälillä, vaan faktoilla.
"Jos niistä ilmenee, että homoseksuaalisuus omaksutaan edes osittain kasvatuksessa, minun tukeni homoja kohtaan loppuu siihen"
Miksi homoja ei saisi tulla lisää? Ymmärtäisin, jos vastustaisit sellaisten ihmisten lisääntymistä, joiden suvussa on paljon sairauksia, mutta miksi homoja pitäisi vastustaa? Ja mitä tulee homoksi kasvamiseen, niin onhan se sikäli mahdollista, että homoperheessä kasvavien asenne omaa seksuaalisuuttaan kohtaan saattaa olla avoimempi kuin joidenkin muiden, mutta tuskinpa kasvatuksen seurauksena päädytään umpihomoksi. Sen taustalla taitaa olla biologisia ja/tai leimautumiseen liittyviä tekijöitä. Omalla seksuaalisuudella leikkiminen on eri asia.
Minkälainen on muuten oman sukusi terveystilanne? Eihän vain ole sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää, dementiaa tai muita kansantaloutta rasittavia sairauksia? Jos on, niin pidäthän huolen siitä, että sukusi ei pääse lisääntymään.
Näin se elämä menee. Ei säälillä vaan faktoilla.
HeteroGuest kirjoitti: "Jos taas ilmenee ... asennoitumiseni homoihin muuttuu jopa aikaisempaakin myönteisemmäksi."
Lieneekö tuo enää edes mahdollista... 8-))
Katilta tuli liuta varsin päteviä linkkejä. Yleisesti ottaen siis tiedetään, että vanhempien seksuaalinen suuntautuminen tai vanhempien sukupuoli ei vaikuta jälkikasvun tulevaan seksuaaliseen suuntautumiseen, joten sen huolen voinee jättää (jos sitä huolena haluaa pitää).
Homouden synnystä on monenlaisia teorioita, ja vallalle tuntuu nousevan käsitys, että homous on ensisijaisesti myötäsyntyinen asia. Geneettiset syyt ja äidin raskaudenaikaiset syyt tuntuvat olevan aika vahvoilla. Myös raskaudenaikaiset syyt juontunevat geneettisistä syistä. Kasvatus ja ympäristö oletettavasti vaikuttavat ainoastaan siihen, minkälaisen kriisin kautta ihminen hyväksyy mahdollisen ei-heteroseksuaalisen suuntautumisensa.
"Meidän" poikkeavuus on myös jännittävä asia. Vähemmistöön kuuluminen ei kuitenkaan sinänsä tarkoita "poikkeamista" mistään muusta kuin totutusta.
Adoptio on _aina_ erityisjärjestely, oli kyseessä sitten naisen ja miehen vanhemmoima perhe tai kahden samaa sukupuolta olevien vanhemmoiva perhe. Siinä erikoisjärjestelyssä on nyt voimassa sellainen erikoisjärjestely, että adoptio ei ole mahdollista kahden samaa sukupuolta olevien perheeseen - eikä myöskään kahden samaa sukupuolta olevien perheessä.
Etenkin jälkimmäinen asia heikentää tuntuvasti tällaisessa perheessä elävän lapsen oikeuksia. Hän ei voi esimerkiksi sukulaisuussuhten perustella periä toista (ei biologista) vanhempaansa.
Mä en oikein usko, että mitään luotettavia tutkimuksia voitaisiin tehdä, koska tottakai homoperheessä kasvanut homolapsi on todennäköisemmin ulkona kaapista kuin ääriahdasmielisessä ympäristössä kasvanut lapsi. Tutkimuksia voidaan tehdä vasta sitten, kun lapsen suuntautumisen mittaamiseen on muitakin keinoja, kuin omasta suuntautumisesta avoimesti kertominen.
Mitä HeteroGuest itse luulee? Jos yhteiskunnan asenteet homoutta kohtaan lievittyy ja pääset ehkä joskus eroon omasta asenteestasi, niin tuleeko susta sitten automaattisesti homo? Mua ihmetyttää aina se, kun ihmiset pelkää homouden lisääntyvän jos asenteet on sallivampia.. Onko ne ihmiset oikeasti niin epävarmoja omasta suuntautumisestaan? Ja jos on, niin miksi siihen vastataan homofobialla, eikä myöntämällä omia taipumuksia? Ei heterot vanhemmat ja heteroihin positiivisesti suhtautuva yhteiskunta ainakaan musta ole heteroa käännyttänyt, enkä koe niitä uhkana itselleni tai kenellekään muullekaan.
Mäkään en oikein siedä sitä, jos suuntautumiskeskusteluun vedetään mukaan lastensuojelun toimenpiteet heteroperheissä. Ihan kuin homoperhe olis automaattisesti sosiaalisista ongelmista vapaa. Eiköhän homoissa ole alkoholisteja ja väkivaltaisia ihan samassa suhteessa kuin muussakin yhteiskunnassa, vaikka siitä puhuminen onkin iso tabu..
www.toivottulapsi.com -nettisivusto käsittelee hedelmöityshoitolakia näkökulmasta, joka vastustaa itsellisten naisten ja naisparien rajaamista hoitojen ulkopuolelle. Mukana on myös tietoa lain erilaisita ja moninaisista vaiheista, kuten myös linkkejä erilaisiin tutkimuksiin ja hedelmöityshoitoja käsitteleviin kannanottoihin.
Osoite siis
http://www.toivottulapsi.com/