Federico García Lorca
On kulunut 70 vuotta siitä, kun Federico Garcia Lorca elokuun yönä 1936 noudettiin vuoteestaan ja vietiin pois. Hänet tapettiin elokuun 19. pnä 1936. Hän oli juuri palannut kotikaupunkiinsa Grandaan, kun puhkesi armeijan kapina. Garcia Lorca piti itseään vain runoilijana, politiikan ulkopuolella olevana, vaikka hän kirjoittikin väkivallasta ja epäoikeudenmukaisuudesta. ”Musta eskadroona” nouti hänet kotoaan ja telkesi vankilaan. Seuraavana yönä hänet vietiin läheiseen Viznarin vuoristokylään ja siellä hän joutui monen muun kuolemaan tuomitun kanssa kaivamaan oman hautansa. Teloitusjoukkueessa oli äärioikeistolaisen nuoriso-organisaation "Accion Popularin" väkeä, falangistinen suurmaanomistaja ja kristillisen CEDAn edustaja. He tiesivät, että Lorca oli runoilija ja homo.
Seuraavan päivän lehdessä oli maininta Lorcan teloituksesta, mutta asia oli tabuaihe koko Francon hallintoajan 1970-luvulle saakka.
http://derstandard.at/?url=/?id=2537179Mitä, oliko Lorca homo?
*ryntää Wikipediaan*
Tageszeitung Berliinistä kertoo runoilijan kuolemasta. Kyseessä on siis espanjalainen Federico García Lorca, joka tunnettiin provosoivana, älykkäänä, homona, vasemmistolaisena.
Kun kansalaissota Espanjassa syttyi, Lorcan ystävä Luis Bunuel sanoi hänelle Madridissa: Jää tänne, täällä olet paremmin turvassa. Myös muut ystävät painostivat häntä jäämään pääkaupunkiin tai pakenemaan Ranskaan, mutta ei missään tapauksessa Grandaan.
Granadassa hänet tunnettiin homona ja häntä haukuttiin ”rusettihomoksi”. Hänen homoutensa oli kaikkien oikeistolaisten fasistien tiedossa. Hän oli kaikkialla oikeiston valtaamilla alueilla vaarassa. Lehdet olivat jo pitkään haukkuneet häntä ja erityisesti kevään 1936 aikaan, kun hän lehtihaastattelussa oli haukkunut kaupungin porvaristoa. Lehdet kertoivat tarkasti hänen seurassaan liiikkuvista nuorista miehistä.
Oikeisto piti vasemmistolaista Lorcaa vastustajanaan. Hänessä ruumiillistui liberaali, demokraattinen ja salliva Espanja, jonka fasistit nyt halusivat lopettaa väkivalloin. Lorcasta oli jo tullut menestyksekkäin espanjalainen kirjailija Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Hänen näytelmissään annettiin puheenvuoro alistetuille. Ja heitä olivat katolisen kirkon ja machokulttuurin leimaamassa Espanjassa naiset. Lorcan naiset ovat vahvoja ja haluavat itse päättää seksuaalisuudestaan. Demokraattinen Espanja juhli Lorcaa uudistajana, mutta vastapuolelle hänen romaaninsa olivat epämoraalisia, epäkatolisia ja epäespanjalaisia.
Lorca lähti aamulla 14. heinäkuuta 1936 kotiseuduilleen Granadaan. Siellä oli jo taisteluita, vaikka kansalaissota ei varsinaisesti ollut vielä alkanut. Molempien osapuolten terroriteot vavisuttivat kaupunkia. Republikaaninen sotilaskuvernööri ei pystynyt hillitsemään väkivaltaa. Myöskään siviilikuvernööri, Lorcan lanko, ei voinut väkivallalle mitään. Heinäkuun 18. pnä 1936 Franco julisti Kanarian saarilla sotatilan. Mantereella sota puhkesi ensin Sevillassa ja kaksi päivää myöhemmin Granadassa.
Lorca oli sodan alkaessa Huerta de San Vicentessä, hedelmä- ja kukkaplantaasilla, missä hän oli ollut vuodesta 1925 lähtien joka vuosi ja missä hän oli kirjoittanut monta näytelmäänsä. Vaikka Huertan kylä oli aika eristynyt, Lorcan perhe sai heti kokea fasistien vallan julmuuden. Kaupungin pormestari, Lorcan sukulainen, vangittiin 20. pnä, ja elokuun 6 pnä tehtiin kotitaloon tarkastus, kun etsittiin radiolähetintä, jolla Lorcan väitettiin olevan yhteydessä venäläisiin. Elokuun 9. pnä tuli ryhmä siviilipukuisia fasisteja, otti koko talon väen ulos pihalle. Tilanhoitaja hakattiin, samoin Lorcan äiti, ja kaikki uhattiin tappaa. Lastenhoitaja kertoi, että Federicoa haukuttiin homoksi, ja häntä hakattiin.
Tämän tapauksen jälkeen Lorca etsi suojaa runoilijaystävän Luis Rosalesin luota. Tämän isä ja veli olivat tunnettuja falangisteja. Lorcaa autettiin. Lorcan murhaaja Ramón Ruiz Alonso kävi kerran talossa, mutta hänet heitettiin ulos. Murhaaja tuli uudelleen elokuun 16. pnä, ja hän piti Lorcaa vangittuna kaksi päivää. Lorcan perhe teki kaikkensa runoilijan pelastamiseksi. Falangistien johtaja sai sotilasjohdolta määräyksen vapauttaa Lorca, mutta murhaajat eivät laskeneet häntä. Elokuun 19. päivän vastaisena yönä hänet vietiin kolmen muun kanssa pienelle kukkulalle Granadan ulkopuolelle. Yksi murhaajista kehui seuraavana päivänä, että hän ampui Lorcaa perseeseen, kun se oli homo. Vasta sitten tuli kuolinlaukaus. Puolustuspuheessan Ramón Ruiz Alonso väitti, että Lorca oli yhteistyössä venäläisten kanssa, hän oli vasemmistolaisen kulttuuriministerin sihteerinä ja hän oli homo. Viimeksi mainittu oli ainoa, mikä piti paikkansa,.
Sillä kukkulalla on nyt pieni tomuinen puisto. Siellä ovat Lorcan ja ainakin sadan muun luut. Lorcan haudalle on kasvanut pusikkoa. Francon aikana Lorcasta ei saanut puhua. Nykyisin Granada on ylpeä runoilijastaan. Murhaajien jälkeläiset ovat vaatineet, että joukkohaudat avattaisiin ja tutkittaisiin, mutta Lorcan sukulaiset haluavat, että kuolleet saavat rauhan.
(vapaasti referoitu ULRIKE FOKKENin artikkelista Tageszeitungissa)
Ainakaan nopeasti selailtuna tv-kanavat eivät noteeraa Lorcan 70 vuoden takasita kuolinpäivää.
lorca homo...en tiennytkään...:)
Panin tuon yllä olevan tekstin hieman stilisoituna Wikipediaan, kun siellä ei puhuttu Lorcan homoudesta mitään. Saa nähdä, hyväksytäänkö se.