Suvaitsevuuden ideaali, mistä Oras Tynkkynenkin puhuu, on kyllä hieno. Hieno utopia. Mutta kerta toisensa jälkeen sitä tajuaa sen - se on vain utopia. Valitettavasti maailmassa, missä on suosintaa, on myös syrjintää. Aina siellä missä suositaan jotakin, myös syrjitään jotakin. Ne aiheuttavat toisensa, esiintyvät ainoastaan yhtäaikaa. Syrjintää ei voi olla ilman suosintaa, suosintaa ilman syrjintää. Suvaitsevaisuus on siis tavallaan paradoksi. Ei sellaista ole olemassa, koska jokainen suosii jotakin. Ja samalla myös... syrjii jotakin. Jopa sinä ja minä.
Suvaitsevaisuudesta
Jokaisessa valinnassa jättää käyttämättä lukemattomia muita mahdollisuuksia. Valitsemaan kuitenkin joudumme ja teemme nämä valinnat käsillä olevien välineiden esim. tietojen avulla. Ei ole siis yhdentekevää, mitä välineitä on käytettävissä. Jokainen päätös voi pitää sisällään mahdollisimman monia hyviä aspekteja. Näin käyttämättä jääneet lukemattomat mahdollisuudet eivät jätä huomioimatta vähemmistöoikeuksia.
Varmasti suosimme kaikki jotain ja jätämme muut mahdollisuudet sivuun ("syrjimme" niitä). Tämä vastakkainasettelu valinnoissamme ei kuitenkaan tarkoita, että emme voi suvaita muita mahdollisuuksia. Suvaitsemisessa on kyse ajatteluprosesseista ja asenteista niissä, ei niinkään valintapäätöksistä (toki näkyy niissä). Suvaitsen myöntämällä jokaisella toisella olevan oikeus ajatella ja toimia toisella tavalla kuin minulla on tapana. Jokaisella toisella on oikeus siis myös valita toisin ja suvaitsemalla myönnän toiselle tuon oikeuden. Asiahan voisi olla toisin: voisimme (yrittää) kieltää tuon oikeuden.
Hlbt-kansalta on pyritty eväämään oikeus ajattelun ja toimien omakohtaisuuteen ja omaperäisyyteen. Syrjintä voi kohdistua niin moneen suuntaan: myös itseensä.
Varmasti suosimme kaikki jotain ja jätämme muut mahdollisuudet sivuun ("syrjimme" niitä). Tämä vastakkainasettelu valinnoissamme ei kuitenkaan tarkoita, että emme voi suvaita muita mahdollisuuksia. Suvaitsemisessa on kyse ajatteluprosesseista ja asenteista niissä, ei niinkään valintapäätöksistä (toki näkyy niissä). Suvaitsen myöntämällä jokaisella toisella olevan oikeus ajatella ja toimia toisella tavalla kuin minulla on tapana. Jokaisella toisella on oikeus siis myös valita toisin ja suvaitsemalla myönnän toiselle tuon oikeuden. Asiahan voisi olla toisin: voisimme (yrittää) kieltää tuon oikeuden.
Hlbt-kansalta on pyritty eväämään oikeus ajattelun ja toimien omakohtaisuuteen ja omaperäisyyteen. Syrjintä voi kohdistua niin moneen suuntaan: myös itseensä.