homokoti

Kävimme tänään eteläsuuomalaisessa pikkukaupungissa visiitillä. Huvitti, kun kiinteistövälitysliikkeen ikkunassa kaikki myytävät asunnot oli kuvattu sisältä kalustettuina. Taidankin ostaa seuraavaksi kalustetun huoneiston. Huomenna aamutv:ssä stailaaja esittelee, miten myytäviä asuntoja stailataan myyntikuntoon. Tuntuu melkein petolliselta.

Kumppanini meni käymään tyylihomokotiin. Minä menin sukuloimaan. Palattuaan hän kertoi järkyttyneenä, millaista on tyylihomokodissa. Kaikki on valkoista. Seinät, katto, lattia, matot, kaikki valkoista. Kaapit valkoisia, ja sohvakin vitivalkoinen. Ennen kuin hän voi sohvalle farkuissaan istua, isäntäväki pani valkean pyyhkeen alle, ”kun se on niin arka pinta”. Tyylikodissa ei näkynyt ainoatakaan kirjaa, ei kirjan kirjaa, muutama CD-levy kuulemma oli.

Mikä noita ihmisiä vaivaa. Mallit katsotaan jostain huonekaluliikkeen esitteestä, ja tehdään kodista steriili mainoskuvan mukainen koti. Ja siisteys on erityisharrastuksena. Onko koti asukkaidensa näköinen?

Millaista teillä on siellä teidän buduaareissanne?

Mattojen hapsut pitää myös muistaa kammata ojennukseen tyylikodissa. ;-)
Juhani

Kotini on aina ollut minun "oloiseni" ja jos muut ovat pitäneet...hyvä.
En osaa eritellä mitään tyyliä erikseen, silmäni sen sanovat jos jostakin pidän niin olen osanut sen jos se sopii kokonaisuuteen joka kodissani on jo olemassa. m
Mielestäni olen onnistunut yhdistämään elegantin tyylin ja kodikkuuden, samoin ovat todenneet muutamat ystäväni. Kaikkien ei tarvitse pitää, pääasia on että minä ja mieheni viidymme.
Myönnän että asuntomme sijainti ja seinän kokoiset ikkunat (+upea näköala) myötävaikuttavat helposti lopputulokseen.
Siisti olen, imuroin noin 5 kertaa viikossa ja lemmikkieläin ei kovin helposti ei tähän huoneistoon asetu, ellei se ole kultakala. Mutta en sentään kampaa mitään mattojen hapsuja...ööh sattumoisin on kokolattia matot.
Laura Asley-tyyli saa minut pahoin voivaksi sekä pelkkä Artek&Alvar Aalto minimalismi, kiitos ei.

”kun se on niin arka pinta”
Anna mun kaikki kestää. Sehän on sohva. Siinä on tarkoitus istua. Jos hankkii taide-esineitä kotiinsa niin laittakoon ne sitten vitriiniin. Toivottavasti vaeltaja2005:n toinen puolisko repesi edes mahtavaan röhönauruun, joka ei ollut loppua. Mulla ei kyllä pokka olis pitäny.

vaeltaja2005 kirjoitti: "Mikä noita ihmisiä vaivaa. Mallit katsotaan jostain huonekaluliikkeen esitteestä, ja tehdään kodista steriili mainoskuvan mukainen koti. Ja siisteys on erityisharrastuksena."

Jos sinä tai kumppanisi ette pidä jostakin kodista, niin se merkitsee, että kyseisessä kodissa asujia vaivaa jokin?

Olen samaa mieltä HomoSapiensin kanssa: jokainen tehköön kotinsa sellaiseksi, että se asujiansa miellyttää. Muiden mielipiteillä ei ole väliä. Se, että samanlainen koti löytyy jostakin mainoskuvastosta, ei välttämättä tarkoita, että koti olisi siitä kopioitu. Ja vaikka olisikin - entä sitten.

Tyylihomokoti ei todellakaan ole valkoinen! Tyylihomokodissa voi olla eri tyylejä myös sekoitettuna. On vaikeata noudattaa puhdasta linjaa koko kodissa. Voi saavuttaa harmonisen kokonaisuuden sekoittamalla erilaisia tyylejä.Luulisin, että kysymyksessä oli oma sovellutus teknologisesta tyylistä. Teknologinen koti ei ole viihtyisä.

Voi sekoittaa rustiikkia tyyliä avantgardisilla yksityiskohdilla. Postmodernistinen tyyli voi olla mitä vain. Klassinen tyyli on varmaan vaikein.

Valkoinen valinta on tyypillinen suomalaisille, koska se tehdään pimeyden vastakohdaksi tai koska tämä on luminen maa. Valkoinen voi olla myös tavattoman tylsä. Yleensä tehdään niin, että valkoinen yhdistetään suomalaiseen puuhun.

Minusta Marko Paananen on piristävä omassa ohjelmassaan. Hauska ja jalat maassa.

Se, millaisessa kodissa tai ympäristössä haluaa elää, liittyy varmasti hyvin syvästi persoonallisuuteen. Kävin taannoin kulttuurikodissa kantakaupungin itälaidalla. Seinät olivat täynnä 1900-luvun taidetta. Taiteeseen oli satsattu. Seinäpinnat oli peitetty kirjahyllyin. Kirjoja oli joka paikassa, erilaisina pinoina. Kirjoja oli lattialla, nurkissa, pöydillä avattuina, päällekkäin. Ja uskon, että siellä myös luettiin niitä kirjoja. Hieman tukahduttava vaikutelma, mutta selvästi nämä pojat eivät tulleet toimeen ilman kirjojaan ja taide-esineitään, esim vaaseja ja Toikan lintuja.

Minulla oli työtoverina pitkään kulttuuritoimittaja, jonka työhuone oli aina puti puhdas. Ei ainoatakaan paperipinoa. Illalla kotiin lähtiessä hän teroitti kolme lyijykyää työpöydälle rinnakkkain. Oli helppo aloittaa aamulla työt. Hän sai paljon aikaan. Kun minä etsin tunnin, pari kadonnutta raporttia tai pöytäkirjaa työpöytäni paperipinoista, hän tilasi paperista kopion itselleen ja antoi muitten etsiä.

Jaa... Että homokoti?

Meillä on myös hyllyt ja kaapit (ja joskus pöydät ja tuolit) täynnä kirjoja, videoita ja CD:itä. Kaksiossa on 20 erilaista huonekasvia, joista isoin on Jukkapalmu, nimeltään yllättäen "Jukka". Lisäksi Rosmariini "Rosemary", Lakeripuu "BayBoy" ja saniainen "Fergie the fern". Muilla ei ole vielä nimiä...
Tämän lisäksi meillä on kotona kennel. Vuoden vanha Airedalenterrieripoika (jonka turkkia ei vielä voi toukokuussa tulevan näyttelyn "turkin kuntoajoituksen" vuoksi vielä kunnolla trimmata = karvaa lähtee!) ja hänen "pentunsa" - tuhat villakoiraa ympäri lattioita. Imuroidaan kolmesti viikossa ja heti seuraavana päivänä joku villakoira jo puree taas nilkkaan...

Että tälleen homosti stailattu kämppä.

Enpä silti vaihtaisi siihen, missä sohvalla ei saa istua...

Pete toi esiin tuon "eläimellisen" homokodin - jatketaan siitä. Kun perheessä on jonkinlainen karvainen otus, taatusti imuroitavaa riittää jokapäivälle, mutta elämässä on muutakin kuin siivous. Kissan ja koiran omaavissa talouksissa on opittu siihen, että ihan joka päivä ei kannata imuroida (-on myös eläimen kannalta mukavampaa-) ja perhe elää enemmän eläimen ehdoilla. Lemmikkiähän ei oteta sen takia, että se lisäisi trendikkyyttä, toisi runsaasti uusia ystäviä etc.

Ja mitä vieraisiin tulee; he ovat oppineet pukeutumaan siten, että kissankarvoja saattaa tarttua tahtomattaan mukaan.
Vai vielä valkoisia pyyhkeitä - hah.

Tosi on Arkadas.

Tosin meidän Jakke tykkää imuroinnista. Siis siitä, kun häntä imuroidaan huonekalusuulakkeella...

Totta on myös tuo liiallisen imuroinnin välttäminen. Ei meilläkään imuroida normaalisti kuin kerran viikossa, joskus vain kerran kahdessa. Koirasta kun ei normaalisti lähde juurikaan karvaa. Tämä perkeleellinen näyttelyyn valmistautuminen vaan pakottaa odottamaan, että pitkän, irtoavan karvan saisi lopultakin pois...
Tavallisesti enemmän roskaavat kasvit kuolleine lehtineen. Ne taas on helppo kerätä pois (ellei Jakke ehdi syödä niitä - kätevä apu kodinsiivouksessa...).

Pete kirjoitti: "Kaksiossa on 20 erilaista huonekasvia, joista isoin on Jukkapalmu, nimeltään yllättäen "Jukka". Lisäksi Rosmariini "Rosemary", Lakeripuu "BayBoy" ja saniainen "Fergie the fern". Muilla ei ole vielä nimiä..."

Aika hassua: huonekasveilla on omat nimet : ). Mikäs sen koiran nimi on? (Vai eikö sillä ole nimeä vaikka kukillakin on?) En tietenkään tarkoita millään pahalla = ).

Höh! Tuossahan se nimi tuli edellisessä viestissä!

Jakke, eli Extempore Jack a Dandy.

Minusta koiria ei saisi pitää liian vapaina varsinkaan kuolaavia rotuja. Toiset koirat haisevat pistävästi. Koiria ei saisi ottaa sellaiset ihmiset, jotka eivät niistä välitä. Olen nähnyt, miten isoa koiraa pidetään pienellä parvekkeella "ulkona", kun ei huvita kävelyttää sitä. Ison koiran pitäminen on myös kallista. Ei pidä ottaa koiraa, jos ei ole siihen varaa. Minusta pitäisi tiedottaa ihmisiä koiraroduista, koska useimmat ovat vaikeita pidettäviä ja kuinka paljon koiran ylläpitäminen tulee maksamaan kuukaudessa. Koiraa ei kannata ottaa "terapiaeläimeksi" esim. yksinäisyyden korvikkeeksi, koska silloin vääristyy suhde eläimeen.

Sitten koiria pidetään paljon narussa tai aitauksessa ulkona, mikä on inhottavaa. Siellä ne sitten haukkuvat kaiket päivät. Kaikista raivostuttavinta on, kun koira/ koiria jätetään kerrostaloon pitkiksi aijoiksi ulvomaan ja haukkumaan. Jos asutte kerrostalossa, niin unohtakaa kotieläimet! Ihmiset kiusaavat eläimiä, vaikka eivät sitä tajua. Jos jättää koirat yksi kotiin haukkumaan, niin ei ymmärrä eläimistä yhtikäs mitään! Se on eläinrääkkäystä.

Minusta miestä ei saisi pitää liian vapaana varsinkaan juovaa sellaista. Toiset miehet haisevat pistävästi. Miehiä ei saisi ottaa sellaiset miehet, jotka eivät niistä välitä. Olen nähnyt, miten isoa miestä pidetään baarissa "ulkona", kun ei huvita kävelyttää sitä. Ison miehen pitäminen on myös kallista. Ei pidä ottaa miestä, jos ei ole siihen varaa. Minusta pitäisi tiedottaa ihmisiä miestyypeistä, koska useimmat ovat vaikeita pidettäviä ja kuinka paljon miehen ylläpitäminen tulee maksamaan kuukaudessa. Miestä ei kannata ottaa "terapialeluksi" esim. yksinäisyyden korvikkeeksi, koska silloin vääristyy suhde mieheen.

Sitten miehiä säilytetään paljon baareissa tai teraseilla, mikä on inhottavaa. Siellä ne sitten örisevät kaiket päivät. Kaikista raivostuttavinta on, kun mies/ miehiä jätetään kadulle pitkiksi aijoiksi hortoilemaan humalassa. Jos asutte kaupungissa, niin unohtakaa miehet! Naiset kiusaavat miehiä, vaikka eivät sitä tajua. Jos jättää miehen yksin baariin örisemään, niin ei ymmärrä miehistä yhtikäs mitään! Se on ympäristöhaitta.

Kiitos, Irokeesi, kaikkien koiraihmisten päivä on pelastettu :)

No, sikäli Enterin puheenvuorossa on erittäin vinha perä, että koiraa eikä mitään muutakaan eläintä (siinä kuin ihmistäkään) ei pidä ottaa vain koristeeksi tai kivaksi pehmoleluksi, jos ei ole oikeasti tajua ja halua sitä hoitaa ja antaa sille eläimenarvoinen elämä. Vastuu itsestä riippuvaisesta elävästä olennosta on todella suuri ja siitä ei voi noin vain pitää taukoa, kun siltä tuntuu tai alkaa muuten kyllästyttää.