Veripalvelu kaipaa negatiivisten veriryhmien verta
Veripalvelu ilmoittelee taas etsivänsä erityisesti negatiiviseen veriryhmään (A-, O-, B- ja AB-) kuuluvia luovuttajia. Luovuttajia kaivataan, jotta syöpäpotilaiden hoito saadaan turvattua. Tiedotteessa sanotaan, että verta voi luovuttaa, jos on 18–65-vuotias, terve ja painaa vähintään 50 kiloa.
Jaa, mutta... me sairaat homoseksuaalit emme verta voi luovuttaa...
Eikö se ole sitten sama onko se syöpäsairaalle annettu veri homolta, joka ei ole ollut seksisuhtessa vuosiin.
Kolesterolilääkityskin kieltää verenluovuttamisen tiettävästi?
Olikos se niin, että homot ei saa luovuttaa mutta lesbot saa? Vai koskiko kielto meitäkin? Voisin luovuttaakin joskus, vaikka olen positiivinen (siis AB+, en HIV-positiivinen :P...).
Tästä verenluovutuksesta oli puhetta täällä myös muutama viikko sitten. Minä ihan uteliaisuuttani katsoin SPR:n sivuilta kuka saa luovuttaa verta ja kuka ei. Kieltoja ja rajoituksia oli niin paljon, että en yhtään ihmettele veripulaa. Itseäni SPR:n listalla koski ainakin 4-5 kohtaa.
"Olikos se niin, että homot ei saa luovuttaa mutta lesbot saa?"
Varmaankin, jos lesbot eivät ole harrastaneet miestenvälistä seksiä ;-)
Ymmärtääkseni ainut syy homojen verenluovutuskieltoon on oletettu aidsin riski.
Mutta veren luovuttaminen kielletään myös irrallisia seksisuhteita harrastavalta. Luulisi jo tämän sulkevan pois aids-riskin. Niin ja kaikki verihän testataan...
nimim. eräänä pyhänä veripussia lapselle iljetävän pitkään odotellut, kun veripalvelussa oli pula...
Homot luovuttamaan verta Portugalissa!
http://www.tetu.com/rubrique/infos/infos_detail.php?id_news=9279&date_info=2006-03-27
Otteita Têtu-lehdestä:
Portugalin veri-instituutti (IPS) lopettaa homojen syrjinnän verenluovutuksessa.
"Nyky suunnan mukaan samat kriteerit kaikille riippumatta seksuaalisesta suuntauksesta",
vahvistaa José de Almeida Gonçalves, IPS:n johtaja.
Painostus ei ole vaikuttanut päätökseen, vaan se että nyky testeillä
löydetään paljon entistä varmemmin infektiot, kuten Hiv ja hepatiitit.
Verenluovutus kiellettiin 80-luvulla ihmisryhmiltä, joihin HIV-epidemia ja hepatiitit iskivät pahimmin.
Yle Teksti-TV 17.6.2006
Oikeusasiamies tutkii veripalvelua
Eduskunnan oikeusasiamies tutkii Suomen Punaisen Ristin veripalvelun tapaa valikoida verenluovuttajia.
Turun Sanomien mukaan asiasta tehty kantelu koskee käytäntöä, jonka mukaan miesten välinen seksi estää veren luovuttamisen.
SPR kysyy luovuttajilta heidän aiemmista seksisuhteista. Kyselyllä halutaan estää hi-viruksen saastuttaman veren leviäminen.
Oikeusasiamies selvittää, ovatko SPR:n kriteerit seksuaalivähemmistöjen syrjintää. Asian ei uskota ratkeavan vielä tämän vuoden puolella.
Varmaan tuo kielto pohjautuu pitkään pinnalla olleeseen yleiseen oletukseen, että miesten välisessä seksissä hiv tarttuisi enenevässä määrin. Tuohan on jälleen yksi niistä asioista, mitkä nostetaan stereotypiana pöydälle puhuttaessa miesten välisestä nautinnosta. Tämänhetkistä vertailutilastoa en tiedä, mutta olen samaa mieltä, että G- miehilläkin kuuluisi olla oikeus luovuttaa verta.
Aika pitkältihän omatunto määrää mitä kysymyksiin vastaat. Et sä missään valheenpaljastuskoneessa ole samaan aikaan kiinni. Mikä sitten ratkaisuksi kiellon poistamiseen? Toivottavasti veripalvelu herää kysymykseen joskus. Monipiippuinen juttu.
Nelosen uutisissa oli juttu HIVin leviämisestä. Suunta on nouseva erityisesti miesten välisissä kontakteissa.
Olen aina kannattanut sitä, että homomiehet pidättäytyvät verenluovutuksesta - oli kontakteja tai ei. Jos sattuisi niin, verenluovutuskielto poistettaisiin ja HIV leviäisi homomiehen veren välityksellä, se olisi valtava imagotappio koko HBLT-väestölle. Tätä mieltä olen ollut jo 1980-luvulta lähtien. Aikaisemmin minunkin negatiivinen veri kelpasi. Kun kielto tuli, se ei häirinnyt.
Punainen risti voisi tietenkin ilmaista asian jollain muulla, kauniimmalla tavalla. Miten, sitä en ole miettinyt.
Onko testaus lopetettu? Onko HIV homosairaus?
Tähän veripalvelu-keskusteluun saatiin sitten sopivasti "tutkimusmateriaalia", kun Kansanterveyslaitos ja Aids-tukikeskus selvittivät hiv-tartunnan esiintyvyyttä suomalaisissa homo- ja biseksuaalisissa miehissä. Kartoituksessa hiv-positiivisten osuus oli 4,5 prosenttia vastanneista.
Ainakaan itselleni ei loppujen lopuksi selvinnyt, että mitä (ja etenkin ketä) tällä tutkimuskokonaisuudella oikeastaan tutkittiin. Sen verran pisti silmään tutkimusmetodit.
Tutkimusmateriaalin lähettäminen Z-lehden tilaajille ja MSC Finlandin jäsenille, sekä tutkimuksen nettiversion mainostaminen lähinnä seksinvonkuu-chatin ja deittipalvelun yhteydessä voisi kuvitella _hienoisesti_ vääristävän tuloksia. Nettitutkimusta mainostettiin myös suurissa kaupungeissa jaettavien "turvaseksipussien" yhteydessä.
Kaiken kaikkiaan tieto levisi näin MuTu-fiiliksellä korostetusti "seksuaalisesti aktiiveille" miehille.
Kyselytutkimukseen vastasi 410 miestä, ja 368 heistä osallistui hiv-esiintyvyyskartoitukseen antamalla sylkinäytteen. Kaikkiaan kyselylomakkeita lähetettiin vajaalle 2650 ihmiselle (joista 1250 oli naisia, joita pyydettiin toimittamaan tutkimus tuntemalleen homo- tai bimiehelle). Esimerkiksi Hesarin aihetta käsittelevässä uutisessa kyllä mainitaan tutkimuksen pieni otos, ja tuodaan esiin, ettei tuloksia voida yleistää. Tutkimusraportissakin mainitaan, että tutkimuksen otosta ei voi pitää täysin edustavana.
Toivottavasti aids-tukikeskus avaa tutkimuksen (sekä tarkoituksen että tulokset) ns. selkosuomelle - ja mielellään pian. Minusta nimittäin uutisoinnin kärki on jossain muualla kuin siinä, mitä on tutkittu.
HUOM!! Aloitin aiheesta uuden keskustelun "Vapaa-aika, koti & terveys" -alueella, otsikolla HIV-"tutkimusta".
Etelä-Afrikan kansallinen veripalvelu SANBS on ilmoittanut hyväksyvänsä selibaatissa elävät homomiehet verenluovuttajiksi, jos nämä ovat olleet pidättyväisiä vähintään kuusi kuukautta ennen luovuttamista.
Veripalvelun mukaan he pystyvät uusilla testeillä selvittämään aikaisempaa paremmin mahdollisesti veressä olevan viruksen ja takaamaan veren laadun.
Gay-järjestöt ovat siellä moittineet voimakkaasti homomiesten täydellistä luovutuskieltoa vastaan. Periaatetta on pidetty homoja kohtaan hyökkäävinä ja alentavana. Tätä uutta linjausta pidetään edelleen halventavana.
Lähde: South African Broadcasting Corporation
Tämähän menee helpoksi. Ensin kiimassa hässäköin poikaystäväni kanssa ja sen jälkeen totean kylmästi: "Kulta, nyt pitää piettää puolen vuoden tauko. SPR tarvitsee miinusvertani. Otetaan sitten pääsiäisen tienoilla uusiksi, kunhan olen käynyt veripalvelussa." Ei taitaisi mennä läpi. Varsinkaan meillä lappilaisilla. Vanha vitsihän sen jo kertoo. Eli mitä me pohjoissuomalaiset teemme kaamoksen aikana? Me nukutaan ja nussitaan. Entä kesällä? Me vain nussitaan.
Kun veri tarvitsee kuuden kuukauden seksipidättyneisyyden (!!!) ollakseen hyvää verta, niin kuuden kuukauden seksipidättyneisyyteen voisi kehittää oman testausmenetelmän (testaamisen luulisi sitten koskevan k a i k k i a). Näin veri on sitten vakuuttavan hyvää ja verivarastot saavat tarpeellisen lisänsä!...
Nämä Veripalvelun vetoomukset ja verenluovutuskutsut saavat minut aina painimaan saman moraalisen ongelman kanssa: mennäkö vai eikö mennä? Tarkalleen sääntökirjan mukaan pelattaessa minulla, siveyden sipulilla, ei olisi mitään estettä luovuttaa verta, mutta kun se sääntökirjan homopykälä on niin ilmiselvästi juuri sitä - homopykälä. Kerran olen verta luovuttanut ja silloin vakuuttaessani etten ole harrastanut seksiä toisen miehen kanssa, minusta tuntui että valehtelin, vaikka se olikin ihan totta. Koska ihan pohjimmiltaanhan sillä kysymyksellä halutaan vain varmistaa etten ole homo. Ja kun verenluovutuskyselyyn todella toivoisi ihmisten vastaavan rehellisesti, niin oma valehtelu ei oikein käy laatuun. Vaikka vale sitten olisikin vain omassa päässä.
En todellakaan tunne itseäni tervetulleeksi verenluovutukseen. Mutta toisaalta tulee aina huono omatunto kun ajattelee, että voisi olla avuksi jollekin tarpeessa olevalle, mutta jättää sen tekemättä loppujen lopuksi aika itsekkäistä syistä. Entä sitten jos jääkin paha maku suuhun ja tunne että on pettänyt sekä itsensä että ison joukon muitakin, jos kuitenkin samalla voi pelastaa ihmishengen tai pari?
Pitäisi varmaan antaa vähäsen, niin pääsisi tästäkin dilemmasta.
Vaikka kuulunkin siihen 2% suomalaisista, joiden veriryhmä on B Rh-, en enää vuosiin ole (halunnut) painia tämän luovutusongelman kanssa. Lopetin verenluovutuksen jo silloin kun Veripalvelu antoi ensimmäiset ohjeet ja rajoitukset saman sukupuolisen seksin osalta. Sitä ennen ehdin luovuttaa ihan riittävästi. Minulle riittää syyksi tuo Veripalvelun "miesten välinen seksi" - vaikka olisinkin kuinka elänyt kauan yhden (ja uskollisen) kumppanin kanssa.
Hyvä smo ja muutkin! Ketä tämän ketjun kaltainen valheellinen propaganda palvelee?
Verenluovuttaminen ei ole mikään oikeus, joka kuuluisi olla kaikilla. Sen sijaan jokaisella on oikeus saada mahdollisimman puhtaita ja turvallisia verivalmisteita niitä tarvitessaan. Tässä tarkoituksessa luovuttamiselle on asetettu lukuisia kriteereitä, mutta homoseksuaalisuus ei ole luovutuseste. Miesten välinen seksi kylläkin sitä on. Myös sellaisille hetero- tai bi-miehille, jotka ovat joskus, jopa vuosikymmeniä sitten, kokeilleet seksiä toisen miehen kanssa. Oman tulkintaongelmansa toki aiheuttaa myös se, mitä pidetään miesten välisenä seksinä. Onko kyse miesten välisestä seksistä, jos kaksi 12-vuotiasta poikaa harrastaa "pippelileikkejä"? Viekö kyseinen kokeilu verenluovutuskelpoisuuden? Entä jos kyseessä onkin kaksi 15-vuotiasta? Tai 18-vuotiasta?
Myös vaikkapa kolmekymmentä vuotta sitten syöpään sairastunut mutta siitä parantunut ja vuosikymmeniä oireettomana ollut henkilö on loppuikänsä verenluovutuskiellossa. Samoin esimerkiksi 80-luvulla saksalaisessa huippuyliopistosairaalassa onnettomuuden vuoksi verta yhden pussin saanut. Miksen näe kyseisten tahojen missään vaativan itselleen "oikeutta" päästä luovuttamaan verta? Voisiko asiaan mahdollisesti vaikuttaa se, että molemmat ovat itse verivalmisteita joutuneet ottamaan, joten he haluavat mahdollistaa, että veren saanti muillekin olisi niin turvallista kuin mahdollista?
Jos veren tarve olisi vähäisempää ja turvallisia luovuttajia enemmän, voisivat luovutuskriteerit olla myös Suomessa nykyistä tiukemmat. Tämä lisäisi edelleen verituotteiden turvallisuutta. Kaikki veri toki testataan esimerkiksi juuri HIV:n varalta, mutta mikään testi ei ole täysin luotettava. Verensiirron riskit eivät siis koskaan häviä kokonaan. Laskennallinen riski saada esimerkiksi HIV-infektio suomalaisesta verestä on nyt pienempi kuin yksi kymmentä miljoonaa verenluovutusta kohti. Riskin toteutumisen mahdollisuutta voi jokainen arvioida itse vertaamalla todennäköisyyttä vaikkapa Loton päävoiton saamiseen, joka on pienempi kuin yksi viidestätoista miljoonasta. Kuitenkin täysosumia tulee Lotossa, ja on vain ajan kysymys, milloin "täysosuma" osuu jonkun verituotteen saajan kohdalle.
Kun tilastollisesti tulisi pyrkiä kohti yhä turvallisempia verituotteita, miksi jotkut homoseksuaalit haluavat kuitenkin vaarantaa potilasturvallisuutta vaatiessaan kuviteltuja oikeuksiaan välittämättä lainkaan verituotteen käyttäjän oikeudesta saada turvallisia verivalmisteita?
Takaako homoseksiä harrastaneiden verenluovutuskielto verivalmisteiden turvallisuuden?
Varmistaaksemme veren mahdollisimman suuren varman käytettävyyden, kieltäkäämme koko verenluovutus.
Valitettavasti kaikki eivät huomaa epäkohtia ja jos huomaavatkin, niin ummistavat silmänsä. Senkin uhalla, että se on apua tarvitsevilta poissa.
Hyvä Filtteri, onko joskus elämässään "miesten välistä seksiä" harrastanut - ja vaikkapa HIV-testissä käynyt - suurempi riski verenluovutuksessa kuin runsas puoli vuotta sitten pikku pikku syrjähypyn vieraan naisen kanssa tehnyt heteromies?
smo, ilmeisen tarkoitushakuinen kysymys, mutta vastaan, että ilmeisesti tilastollisesti yhä kuitenkin pitää paikkaansa se, että homoseksiä (kerrankin) harrastanut on vielä hiv:n osalta suurempi riski kuin "reilummin" heteroseksiä harrastanut. Kysymyksessäsi olevassa vastakkainasettelussa riski voi olla aivan tasan tai kumpaan suuntaan tahansa.
Kuten kirjoitin, tulevaisuudessa tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä yhä turvallisempiin verituotteisiin. Tämän vuoksi olen itse sitä mieltä, että myös heteroseksissä riskikäyttäytymistä harrastavat tulisi yhä enenevässä määrin sulkea luovuttajien ulkopuolelle. Toisin sanoen verenluovutuskriteereitä tulee jatkuvasti mahdollisuuksien mukaan kiristää, eikä missään tapauksessa höllentää.
Jos hetero riskikäyttäytymisellään vaarantaa verituotteiden turvallisuutta, tuleeko tuo sitten "tasa-arvon" nimissä sallia myös homoille? Mielestäni ei tietenkään, vaan ratkaisu löytynee jostakin aivan eri suunnasta.
Miksi homot tuntuvat ottavan tilastolliset todennäköisyydet henkilökohtaisesti? Syrjintää näkee joka puolella jos niin haluaa. Useimmiten homot vain eivät näytä vaativan aitoa yhdenvertaisuutta vaan halutaan mennä positiivisen syrjinnän puolelle, vaaditaan etuoikeuksia muiden kustannuksella.
Heteroa koskee vain riskikäyttäytyminen, mutta homoa koko hänen olemisensa! ...? Tässä ei kannata viitata mihinkään tilastoihin, vaan vastata selittäen eri perusteen oikeutus.
Eihän homous tai sekstailu kundien kesken oo sellaisenaan riski, vaan vaan se iso tartunnan mahdollisuus liittyy suojaamattomaan peppuseksiin. Sitä harrastaneet vois olla samalla viivalla suuntaumisesta huolimatta. Ei se kyllä musta sinänsä oo typerä oletus, että homot sitä tekee enemmän ku heterot. Niissä teini- ja esimurrosikäisten pippelileikeissä tartunnan mahdollisuus on kuitenkin pienempi kuin suojaamattomassa heteroyhdynnässä, niin että kyllä se on aika iso tekijä kuitenkin, että mikä kaikki lasketaan. Mutta sikäli kun verenluovutuksen säännöt sisältää muitakin karkeita yleistyksiä, ei tää musta eroa niistä. Niitä yleistyksiä olisi kuitenkin syytä purkaa, jos verivalmisteista on jatkuvasti pulaa.
Olisihan se kätevää, jos luovutus voisi tapahtua suoraan tietyltä luovuttajalta. Sillon kun mä viimeksi oon tarvinnut lisäverta, oli mun tarvitsemista trombosyyttivalmisteista pulaa ja kyllä mä olisin kelpuuttanut bf:n veren itelleni ihan ilomielin. Samat bakteerit ja virukset me jokatapauksessa jo jaetaan (ainakin hyvin todennäköisesti). :)
Martin, musta oikea tapa rajata luovuttajat on kyllä tilastolliset todennäköisyydet, eikä filosofinen ajattelu.
Tilastot ovat perusteita, mutta, kesäpoika hyvä, tavalla tehdä ne ja niiden osoittamalla rajauksella, on "oikeutuksensa".
Tutkimalla eri vuosiluokkia sukupuolijakauman mukaan voitaisiin myös varmistaa HIV-saaneiden jakautumisella veren hyvyys kieltämällä verenluovutus kokonaisilta vuosiluokilta sukupuolen mukaan tarvittaessa.
Varmaan joo, en osaa tilastotieteilyä, tai ymmärrä siitä yhtään mitään.. :)
Filtteri, totta ihmeessä kysymykseni oli "tarkoitushakuinen". Tuohon kysymykseen nimittäin kiteytyy mielestäni iso osa tämän aiheen ristiriidasta. Mihin perustat väitteesi, että kerran miehen kanssa "sillai" ollut mies olisi mm. HIV:n osalta suurempi riskitekijä kuin "reilummin" heteroseksiä harrastaneella?
Taitaa vieläkin 1980-luvun alkupuolen homoruton leima haaleana näkyä? Siltä ajaltahan tämä homoseksiä kerran harrastaneen elinikäinen verenluovutuskieltä on peräisin. Sillä haluttiin rauhoittaa hysteriaa.
Elinikäinen verenluovutuskielto on leimaava, jos se määräytyy sen mukaan, kumpaa puolta seksikumppani joskus muinoin on ollut. Edes turvaseksi ei ole lieventävä tekijä tässä tuomiossa. Eikä asianmukaisesti tehty HIV-testi. Eikä edes kaksi.
smo kirjoitti: "Elinikäinen verenluovutuskielto on leimaava"
Tämä onkin itseäni kiinnostava asia. Että kuka leimaa ja kenet. Ja missä ja miten. Miksi en koe itseäni leimaantuneeksi kyseisen seikan vuoksi? Olen harrastanut "miesten välistä seksiä" lukuisia kertoja, enkä sen vuoksi käy luovuttamassa verta. Olenko nyt leimaantunut? Kenen toimesta? En ainakaan itseni, mutta kenties jonkun muun..? Pidätkö sinä nyt minua leimaantuneena?
Tämä rupeaa haiskahtamaan joltakin itseinholta tai vastaavalta, jota yritetään hälventää aivan väärin keinoin. Eikä siis välitetä potilasturvallisuudesta lainkaan. Arvokysymyshän tämä on. Jos minun pitää valita, että "syrjitäänkö" joitakin ryhmiä (siis muitakin kuin homoseksiä kokeilleita) jotta saataisiin tilastollisesti turvallisempia verivalmisteita, niin sanoisin, että "syrjitään" vaan (mutta vain tässä tilanteessa ja tarkoituksessa). Sinä ilmeisesti valitsisit toisin?
Eikö pointti oo kuitenkin saada oikeesti, eikä vaan tilastollisesti, turvallista verta? Homojen poissulkeminen voi parantaa tilannetta jonkin verran, mutta jos riskin todellinen syy on anaaliyhdyntä, niin eikö olisi kuitenkin kannattavinta syrjiä sit kaikkia sitä harrastavia, eikä homoja? Kysymys ei oo riskin vähättelystä potilasturvallisuuden kustannuksella, vaan että kiinnitetään huomio oikeasti riskiä suurentaviin asioihin, eikä pelkkiin yleistyksiin niiden esiintyvyydestä. Yleistyksillä voidaan saada turvallisuustilanne sinne päin, minne on tarkoitus mennä, mutta ei koskaan täsmällisesti oikeaksi.
Juuri näin, kesäpoika. Kysymyksenasettelu ryhdyttäessä tekemään tilastoja olisi nähtävä - pääasiakaan ei saisi karata näköpiiristä.
Minä en osaa nähdä tätä asiaa siten, että luovuttajalla tulisi suuresti olla oikeuksia, joita sitten vaaditaan ja peräänkuulutetaan. Verituotteen käyttäjällä sen sijaan selvästi on oikeus saada niin turvallisia verivalmisteita kuin vain on mahdollista. Tässä tilanteessa selkeästi monilla homoilla periaate näyttää olevan tärkeämpi kuin lopputulos. Suomessa on verivalmisteista saatu hiv-tartuntoja, ei kuitenkaan ilmeisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Että on niin kuin liian puhtainen tilasto siltä osin monien mielestä? Täytyy sitä riskiä nyt edes vähän saada kasvatettua, että taas saataisiin jokunen hiv-tartunta verituotteesta? Minä pistäisin monen holtittoman heteroseksin harrastajankin elinikäiseen luovutuskieltoon.
Tilastollisesti hiv-tartuntoja on suunnilleen saman verran sekä homo- että heteroseksistä. Oletettavasti heteroseksiä kuitenkin harrastetaan reilusti enemmän ja useammin kuin homoseksiä. Siten homoseksistä saatavan tartunnan riski on moninkertainen verrattuna heteroseksistä saatuun (arvioitu kymmenkertaiseksi). Nyt kun verivalmisteet ovat kohtuu turvallisia saajilleen, voidaankin sitten turvallisuutta alentaa periaatteellisista syistä, homojen "oikeuksien" takia? Ei kyllä minun mielestäni. Itse kannatan vielä tiukempaa seulaa, mikäli se vain on mahdollista tulevaisuudessa.
En ollenkaan näe, että t ä s s ä nyt käsitellään luovuttajan oikeuksia, vaan luovutusmahdollisuutta, joka auttaa tarpeessa olevia. Luovutuksen rajauksessa tulisi olla järkevät rajat - nyt rajat eivät edes ole keskenään johdonmukaiset.
En usko kenenkään täällä edes haluavan keskustella verivalmisteiden turvallisuuden höllentämisestä - se olisi täysin järjetöntä. On kuitenkin myös järjetöntä pitää rajoituksia, joissa EI ole mitään mieltä; vain sen takia, että ilmiselvästi tiettyä seksuaalista toimintaa kohtaan tunnetaan fobiaa kun taas muita kohtaan ei. Tietyllä seksuaalisella toiminnalla tarkoitan miesten välistä seksiä - en sitä, miten se käytännössä toteutetaan. Miesten välistä seksiä harrastavien syyllistäminen kokonaisena ryhmänä on todella järkyttävää kirjoittelua. Kirjoitat tässä kohtaa ristiriitaisesti - heteroseksin harrastaja saisi elinikäisen luovutuskiellon. Sen sijaan miesten välistä seksiä harjoittavilla On JO KAIKILLA luovutuskielto - oli se "holtillista" tai "holtitonta" (moraalisia määreitä, jotka tulkinnanvaraisia).
Mitä tulee rajauksiin eri ihmisryhmiin, niin näitä korreloivia suhteita on löydettävissä monenlaisia. Jostain syystä lähtökohdaksi on otettu miesten välinen seksi, vaikka olennaisempaa olisi pureutua tarkempaan kyselyyn koko rintamalla. Tarkennus olisi syytä koskea seksitapoja ja siinä erityisesti suojausta. Tästähän on kyse; tämä olisi olennaista veren "hyvyyden" kohdalla. Mitä tulee turvallisuuteen, niin homoseksin saaminen sallituksi ei johda samassa mitassa tilastojen kanssa tartuntojen lisääntymiseen. Sellaisen väittäminen on kuin sanoisi homojen olevan valehtelijoita.
Kyse on oikeista kysymyksistä ja hyvistä vastauksista - sen puolesta, että verta tarvitsevat saavat - turvallista - verta.
Juuri näin, Martin. Kyselyssä pääpainon pitäisi olla potentiaalisen luovuttajan seksitavoissa eikä hänen seksuaalisessa suuntautumisessaan. Ja seksitavoista tulisi tarjota useampaa kuin kahta vaihtoehtoa, jotka ovat elinikäinen selibaatti tai sitten ei.
Musta taas vaikuttaa, että sua Filtteri kiinnostaa nimenomaan periaatteelliset asiat, eikä todelliset riskit. Jako homoseksiin ja heteroseksiin on tämän asian suhteen teennäinen ja piilottaa todelliset ongelmat, vaikka juuri ne pitäisi nostaa esiin. Riski ei piile sekstaajien sukupuolessa vaan tehdyissä toiminnoissa. Anaaliyhdyntä heterojen kesken ei ole yhtään sen turvallisempi kuin miestenkään kesken. Suuseksin riski ei pienene, oli sen tekijänä mies tai nainen. Sun ajatuksen mukaan verenluovutus pitäisi kai kieltää siis myös kaikilta heteroilta, koska eihän heidän seksitoimintojensa laadusta tiedetä yhtään sen enempää kuin homojenkaan. Silloin ei vaan jää enää ketään luovuttamaan sitä verta. Sen takia pois pitäisi karsia ihmiset riskikäyttäytymisen, ei suuntautumisen mukaan, jolloin riskit ovat mahdollisimman pienet, mutta luovuttajia yhä mahdollisimman paljon. Se on potilaan etu.
Mä oon sairastanut itse kahta vakavaa veritautia ja saanut niin monta verensiirtoa, että en enää edes muista. Niin että tää on nyt nimenomaan potilas- ei homonäkökulma.
Minä kutsuisin tilastollista todennäköisyyttä tieteeksi enkä fobiaksi, mutta asiaan. Muutamat yllä olevat kirjoitukset puhuvat kovasti luovuttajasta. Itse taas olen sitä mieltä, ettei luovuttaja ole kovinkaan tärkeä, vaan se verituotteen saaja.
Itseäni koskee ainakin viisi Veripalvelun luovutusesteistä. Useampi niistä on elinikäinen. Miksiköhän en koe itseäni loukatuksi? Onko minussa jokin vika, kun en koe tulevani syrjityksi? Miksi en koe minkäänlaista syyllisyyttä, vaikka kuulun useampaankin ryhmään, joita koskee elinikäinen luovutuskielto? Miksi juuri minun tulisi päästä luovuttamaan verta? (Tähän täytyy olla joku henkilökohtainen syy, sillä toistaiseksi verivalmisteita pystytään toimittamaan riittävästi.)
martin: Käsitykseni mukaan suuri osa homoista on valehtelijoita, ainakin seksikäyttäytymistä kysyttäessä, ja varsinkin julkisesti asiaa tiedusteltaessa.
kesäpoika: Vakavasti sairaalle kelpaa yleensä millainen (riski)veri tahansa, jos verensiirtoon on tarve. Siitä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöksiä luovutuskäytäntöjen höllentämiseksi.
Miksi luulette, että "uudistettuun" riskikyselyyn vastattaisiin rehellisesti, kun nytkään niin ei tehdä? Oletteko varmoja, että uudistettu riskikysely toisi riittävästi uusia (homo)verenluovuttajia niiden kaikkien uusista kysymyksistä vi***ntuneiden heteroiden tilalle, jotka lopettavat verenluovutuksen uudistuksen takia? Niin, eihän näihin tiedä kukaan vastausta etukäteen. Teidän mielestä pitäisi kokeilla. Minun mielestäni ei, koska tarvetta uudistukselle ei ole.
Filtteri, tottakai puhutaan luovuttajista, koska juuri luovuttaja on verituotteen turvallisuuden kannalta se olennainen tekijä. Musta syy uudistuksen tekemiseen kyllä on, kun verituotteista on toistuvasti pulaa. Toisaalta riskikäyttäytyvät heterot ovat nykykäytännön kannalta riski. Aina on kehittämisen varaa.
En minäkään kelpaa luovuttajaksi, hylkääviä syitä en oo edes laskenut, eikä oo syytäkään, koska kelpaamattomuus on ihan selvä. Ei se tässä ole pointtina. Siitä huolimatta kehittämisen varaa on. Jos mut hyllytettäisiin homouden takia, niin tuntisin itseni kyllä syrjityksi. Tai no, en nyt niin syrjityksi tunteen tasolla ehkä, mutta musta sääntö on huono. Jos syy olisi suojaamaton peppuseksi, niin sitten se olisi ok. Kyllä mä ymmärrän, että en voisi vaatia muilta ihmisiltä ehdotonta luottamista mun miehen uskollisuuteen, vaikka itse luottaisinkin. Sehän olisi tosi typerää.
Mitä valehteluun tulee, niin kyllä se on se suuntautuminen, jonka kanssa sinne kaappiin mennään, ei mikään yksittäinen seksitoiminto.
Ei tämä ole sellainen asia, jonka vuoksi lähtisin barrikadeille, mutta jos suoraan kysytään, niin älykkäämpiä ja perustellumpiakin rajaamistapoja kyllä olisi. Se siitä.
Tilastollinen todennäköisyys on toki tiedettä, mutta tiede on onneksi intersubjektiivisesti tarkistettavaa. Tieteessäkin jylläävä fobiat ajoittain - kannattaa muistaa. Olet siinä oikeassa, että saaja on keskeisessä asemassa - hän on se, jota autetaan ja jota varten veripalvelu toimii.
Jos Sinulla on henkilökohtaisesti noin monta luovutusestettä ja koet ne mielekkäiksi, niin en ymmärrä oikeastaan, mikä on motiivisi puhua m u i d e n mielekkyydestä luovuttaa/olla luovuttamatta. Monilla on suuri tarve auttaa ja tukea lähimmäisiään. Mikäli se estetään järjettömillä, turhilla syillä, on turhautuminen sen mukaista.
Ilmeisesti, Filtteri, ajattelet myös heteroiden valehtelevan yhtä herkästi seksikäyttäytymisestään. Tällöin ei kyselyllä olisi suurtakaan virkaa ja olemme lähinnä testauksen varassa.
"Uudistukselle", mikäli se nyt sellainen on - pikemminkin järkevöittämiselle on huutava tarve.
Mä jouduin nyt kuitenkin tulemaan vielä takaisin, ja perumaan ton yhden väitteen jonka esitin tuolla jossain ylempänä.. Eli jos nainen tai mies on anaaliyhdynnässä positiiviseksi tiedetyn miehen kanssa, niin kummankin riski sairastua on sama, mutta jos partnerin HIV-status on tuntematon, miehen riski on suurempi kuin naisen, koska homoista on prosentuaalisesti enemmän HIV-positiivisia ja siksi miehen kumppani todennäköisemmin riski, kuin naisen..
Sillä ei tietenkään oo vaikutusta noihin mun muihin perusteisiin, kun suojaamaton peppuseksi on joka tapauksessa musta luovutusta rajaava tekijä. Mutta kuitenkin olin liian nopea johtopäätöksissä tartunnan saamisen todennäköisyydessä.
Mutta nyt ei pitäis olla enää muuta.. :)
Iltalehti 17.1.2007 (lyhennelmä artikkelista)
Miksi homo ei kelpaa?
Homomies ei saa pelastaa leukemiaa sairastavan potilaan henkeä.
Suomen Punainen Risti kutsui helsinkiläismiehen viime syksynä lisätutkimuksiin, koska häntä pidettiin sopivana luuytimen luovuttajana hengenvaarallista verisyöpää sairastavalle henkilölle. Mies otti heti yhteyttä SPR:ään… jo puhelimessa hän oli kertonut elävänsä rekisteröidyssä parisuhteessa toisen miehen kanssa, joka on ollut hänen ainoa seksikumppaninsa 2,5 vuoden ajan.
Muutama viikko myöhemmin mies sai pettymyksekseen tietää, ettei hän kelpaakaan luuytimen luovuttajaksi homoutensa takia.
SPR Veripalvelun viestintäpäällikön Helena Hurrin mukaan homoehdokkaan hylkääminen vastaa kansainvälistä käytäntöä. Taustalla on 80-luvulla alkanut hi-viruksen leviäminen.
- Homomiesten riski saada hiv on viimeisten viiden vuoden tilastojen valossa 20 kertaa suurempi kuin heteromiehillä, kertoo lääketieteellinen johtaja Tom Krusius SPR Veripalvelusta.
Myös muut veren kautta siirtyvät infektiot ovat homomiehillä yleisempiä kuin heteroväestöllä keskimäärin.
Seksuaalinen tasavertaisuus ry Seta toivoisi SPR:n käytäntöihin tarkennusta.
- Riskiryhmien seulonnan sijasta toivomme riskikäyttäytymisen seulontaa, sanoo Setan pääsihteeri Aija Salo.
- Hiv näkyy testeissä yhtäläisellä varmuudella – ei ole eroa siinä, onko seksiä harrastettu hetero- vai homosuhteessa.
Kiinnostaisi kovasti tietää, mihin tilastoon Tom Krusius viittaa. Jos puhutaan todettujen tartuntojen suhteesta (heteroseksi / homoseksi), niin kai tilastoissa on myös huomioitu testissä käyneiden seksuaalisen suuntautumisen jakautuminen heteroihin ja homoihin ja verrattu vielä sitä koko väestön jakautumiseen heteroihin ja homoihin.
> riski saada hiv on viimeisten viiden vuoden tilastojen valossa 20 kertaa
> suurempi kuin heteromiehillä
Tämä on ihan järjetön perustelu. Eikö perustelun pitäisi olla viruksen kantamisen absoluuttinen todennäköisyys eikä vertailu jonkun toisen vastaavaan lukuun? Ei siis "heteron HIV-todennäköisyys / homon sama" vaan "homon HIV-todennäköisyys * yleinen todennäköisyys ettei sitä itse tiedä * henk. koht. riskikäyttäytymisestä tuleva kerroin * testin väärän negatiivisen todennäköisyys". Veikkaan, että luku olisi hyvin, hyvin pieni.
Vähän kuin sanoisi että "napa-alueilla elävillä päiväntasaajaan verrattuna jopa 100-kertainen mahdollisuus jäädä putoavan meteoriittin alle" ja jättäisi mainitsematta, että siellä napa-alueillakin se on vuorokauden aikana yksi sadasta miljardista. (luvut vedetty hatusta)
Mitä enemmän asiasta informoidaan, sitä enemmän olen alkanut ihmetellä testauksen merkitystä.
Vaikka absoluuttinen riski on pieni niin suhteellinen riski on kuitenkin suuri. Turha ottaa ylimääräisiä riskejä koska heteroväestöltä kupatut verituotteet riittävät vallan mainiosti.
Tilannetta varmasti seurataan ja ehkä kun alle 5% uusista HIV-infektioista tarttuu homoseksin välityksellä niin asia otetaan uudelleen harkittavaksi. Nykyinen 20-30% frekvenssi ei anna aihetta muutoksiin.
Hyvät homoveljet, ehkä olisi aika saada pysyvä muutos noihin HIV-lukuihin. Tämä ainainen ruikutus ja vikinä oikeuksien puutteesta tuntuu aikansa eläneeltä.
Ystävät hyvät, KUKAAN ei tiedä homo- ja biseksuaalisten, miesten kanssa seksiä harrastavien/harrastaneiden miesten TODELLISTA lukumäärää ja suhteellista osuutta väestöstä, joten kaikenlaiset prosenttilukujen vertailut tyyliin "HIV-tartunnat" vs. "homojen prosentuaalinen määrä" ovat täysin mielettömiä. Kylmä totuus on, että se niin sanottu "baseline" puuttuu, jonka perusteella homo-/biseksuaalien osuudesta uusissa tartunnoissa voitaisiin sanoa yhtään mitään. Erilaisten arvioiden mukaan homo-/biseksuaaleja on väestöstä ehkä n. 2-20 prosenttia (riippuen arviointitavasta ja arvioitsijasta), mitään lopullista suhdelukua kuitenkaan tuskin koskaan tullaan saamaan. Ehkäpä se todellinen luku on sitten lähempänä sitä 20 prosenttia, jos kerran uusista HIV-tartunnoista miesten välisessä seksissä on tarttunut suunnilleen saman verran.
Minua henkilökohtaisesti loukkaa tällaisessa syrjintäkäytänteessä se, että minut asetetaan samalle viivalle vaikkapa suojaamattomia anonyymejä seksisuhteita harrastavan, vastuuttoman jakorasian kanssa, vaikka olenkin ollut yksiavioisessa, uskollisessa parisuhteessa viimeiset kahdeksan vuotta. Tuolloin minulta kielletään verenluovutus nimenomaan ennakkoluulojen ja yleistysten perusteella eikä oman toimintani pohjalta.
Riskiryhmän sijaan pitäisi puhua riskikäyttäytymisestä. Kaikkien homo-/biseksuaalisten miesten niputtaminen "riskiryhmäksi", elintavoista huolimatta, on emotionaalisten reaktioiden pohjalta tehtyä yleistämistä.
Onhan tuo sinällään monella tapaan väärin, mutta ainakin voi hyvillä mielin jättää oma veri antamatta kun se nyt on huonompaa kun sattuu olemaan homoseksuaali. Vaikka ei olisikaan seksiä harrastellut tuona edelletyttynä aikana, luovuttamatta jättäminen on yksi keino protestoida asiaa. Vaikka oma veri nyt onkin verrattaen hyvää ja sillekkin varmasti löytyisi käyttöä.
Nykyisten luovuttajien joukossa on homoja, jotka eivät ilmoita seksuaalista suuntautumistaan. Ilmeisesti suurin osa tästä (erottelemattomasta) verestä tulee käyttöön - tosin valehtelun pohjalta. Ne, jotka ilmoittavat rehellisesti, eivät enää saa luovuttaa (koskaan). Onko tässä mitään järkeä?
Noh, eipä se puhtaalta heteroväestöltä imetty veri aina tunnu riittävän; siitä osoituksena Veripalvelun harrastama säännöllinen kampanjointi mediassa aina silloin tällöin. Usein uutisissakin kerrotaan, miten sellainen ja sellainen verityyppi on nyt kovin vähissä.
Puhtaalta ...
Moi,
vaikka verenluovuttaminen ei ole mikään ihmisoikeus, minua Veripalvelun homofobia loukkaa. Ajattelin, että jos mentäis Homofobian vastaisen päivän kunniaksi jo keskiviikkona 16.5. joukolla (yrittämään) verenluovutusta. Saataisiinpa asialle ehkä taas vähän julkisuutta.
Perään vois laittaa vaikka kantelun Oik.kanslerille tai TEO:lle ja lehdistötiedotteen tms., ja viitata vaikka EU:n komission ja ECHR:n kantaan.
Mun mielestä homofobian vastustaminen DTM:ssä omalla porukalla on aika vaisua puuhaa.
Krister
KristerK, kun vielä onnistut saamaan tämän "oman porukan" sinne paikalle, niin onnittelut. :) Mutta ideana tuo on aivan loistava. Mille kuulostaisikaan sellainen, kun paikalle tulla tupsahtaisi vaikka 20-30 homoa, jotka vievät ensin aikaa hoitajalta, kun tämä määrittää veriryhmän ja hemoglobiinin ja sen jälkeen vasta pistetään ihmiset täyttämään Se Paperi, missä maaginen kysymys kysytään... :D
1705-tapahtuman järjestäminen "omalle porukalle" on sekin tarpeellista. Niin muodikasta kuin se onkin heteroille omata homokaveri, se toimii tässä tapauksessa myös toiseen suuntaan: homoilla on heterokavereita, joita he voivat tuoda tähän tapahtumaan - tapahtumaan, jossa on mahdollisuus tutustua homoihin. Eli en nyt näkisi tätä 1705:ttä silleen turhana.
Kannatan lämpimästi KristerK:n ideaa. Toivottavasti on muitakin kuin Druusi ja minä...?
Moi,
aion olla Yrjönkadulla verta luovuttamassa huomenna keskiviikkonan (16.5.) kello 12. Katsotaan miten käy ja miten siitä pitää edetä. Tarkistin Veripalvelun lääk.johtajan Krusiuksen mielipiteen (H.S. 5.3.2007) ja minusta se on puppua. Kyseiset EU direktiivit EIVÄT velvoita syrjimiseen.
Tervetuloa mukaan,
Krister
Minulla ei täältä Turusta ole mahdollisuutta osallistua huomenna (toivottavasti Helsingissä on innokkaita), mutta Turussa voisi suunnitella omaa aktiota!
Moi,
kävin keskiviikkona Veripalvelussa ja pakit tuli. Hoitaja oli kyllä oikein ystävällinen ja ilmeisesti samaa mieltä kanssani. Lupasivat, pyynnöstä, lähettää lääkärin kirjallisen päätöksen, miksi olen elinikäisessä luovutuskiellossa.
Olin yhteydessä Ed. oikeusasiamieheen ja kuulin että siellä on edelleen käsittelyssä 16.1.2006 tehty kantelu. Hitaita on herrojen (rouvien) kiireet. Minulla on myös viite Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun, mutta siinä on joku virhe; tunteeko joku päätöksen? Täytyy odotelle henk.kohtaista hylkäyspäätöstä ja olla vielä yhteydessä kyseisen kantelun esittelijään oik.asiamienhen toimistossa ja kaivella oikeuskirjallisuutta.
Muuten näyttä aivan selvältä, että tämä aika laajalti käytetty kielto EI perustu EU:n direktiiviin tai Euroopanneuvoston suositukseen. Niissä on kiellot vain "suuressa vaarassa levittää..." ja esim. HIV-positiivisten partnereillekin esitetään vain 12 kuukauden varoaikaa suhteen päättymisen jälkeen.
krister
Kiitos, KristerK!
Pistän kalikkoa rattaisiin, toivottavasti tähän vastaa taho joka pystyy vääntämään minulle rautalankaa.
käsittääkseni (siis minun henk.koht käsitys) on nyt niin, että hyyyyyvin pieni osa veripalvelussa luovutetusta verestä päätyy sellaisenaan käyttöön. Julmetun isosta osasta luovutetusta verestä tehdään erilaisia verituotteita - eli käytännössä luovutettu veri jaetaan eri osiin ja niistä jatkojalostetaan sitten erilaisia tuotteita.
Onko nyt todellakin niin, että kun tätä luovutettua verta jatkokäsitellään eri tuotteiksi yksikään näistä prosesseista ei poista HIV riskiä - ja siis onko niin, että kun punainen pussillinen elämän nestettä lähtee luovuttajan käsivarresta irti ja jatkaa matkaansa kymmenien erilaisten jalostusprosessien läpi on edelleen riski, että vastaanottajalle tulee HIV tartuntariski?
En tahdo millään uskoa, että jalostusprosessi on niin seula, että siitä pääsisi läpi yksikään ylimääräinen pöpö, jos näin on niin siinä tapauksessa käsitykseni nykytekniikoiden ja nykylääketieteen osaamisesta onkin varsin vaakalaudalla!
Ja jos taas voidaan todistaa, että se minun verestäni jatkojalostettu purnukka valkosoluliuosta onkin 100% puhdasta tavaraa niin miksi herran jestas en voisi luovuttaa verta ja samalla allekirjoittaa paperia, että "olen homo, verestäni tulee tuottaa verituotteita ja sitä EI saa sellaisenaan antaa esim. leikkauksiin korvausvereksi"...
Voi *, mihinköhän asti te meinaatte nämä homojen "oikeudet" viedä? Viitaten KristerK:n juttuihin, onko "syrjimistä" ja onko meillä "oikeus" vaatia että johonkhun pumpataan verta meistä? Tää ajattelumalli on justiinsa samanlainen kuin henkilöillä joilla on "oikeus" päästä johonkin hommaan johon kyvyt ei riitä. Riittää kun aletaan kiekua: "Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt! Oikeuksia! Syrjintää! HLBTGBLTLGBL!" Johan alkaa tulla vipinää, ettei "syrjintää" tapahtuisi ja ettei hellanduudelis vaan joku "sateenkaari"-ihminen loukkantuisi. Itse en luovuta vertani, kun se ei heille homouden vuoksi kelpaa niin sillä hyvä. Tiedostan yhtä lailla, ettei minusta ole Idols-kisan voittajaksi. Realiteetteja, honey. Kyse ei ole mistään subjektiivisista oikeuksista. Syrjinkö sikoja Stockan herkussa jos ostan lohta? Tuskinpa. Syököön possun sisäfilettä se, joka haluaa. Ko. fileellä ei ole subjektiivista oikeutta päästä vatsalaukkuuni.
Homoilla samat oikeudet kuin heteroilla - ei siis eroa. Syrjinnälle ei ole mitään s y y t ä!
Blueriver. Olet ymmärtänyt väärin.Kyse on mahdollisuudestamme antaa tarvittaessa (ja tarvettahan on!) verta. Eikö ole Sinun mielestäsi siis yhtään syytä kysyä, miksi homoja koskee tämä kielto? Sinunkin kannattaisi herätä nykyaikaan ja nähdä oman aktiivisuuden tarpeen. Omaan aktiiviseen ajatteluun on jokaisella mahdollisuus - idiootillakin - mutta voi siitä myös kieltäytyä ja jättäytyä muiden johdettavaksi, passiiviseksi ajopuuksi, elämänsä ohikulkijaksi.
Mitä tulee subjektiivisiin oikeuksiin, niin tuskin homojen koko joukkoa koskeva kielto on subjektiivinen pelkästään. Jos possun sisäfile kielletään kokonaan, niin kärsijöinä ovat kaikki - välittömästi ja välillisesti.
MINÄ, MINÄ, MINÄ!!! Martin: millä oikeudella pakotat jonkun ottamaan itseensä vertasi? Suvaitsevaisuuden pakolla?
En suoraan sanoen ymmärrä kysymyksenasetteluasi, Blueriver. En pakota ketään "ottamaan itseensä" vertani. Pitääkö minun oikeuttaa antamiseni, kun vain tahdon tarjota vapaaehtoisesti vertani. Minusta kiellon asettajat ovat kunnollisen selityksen velkaa, en minä.
Minusta tässä ei ole kysymys suvaitsevaisuudesta ollenkaan. Kyse ei ole syvimmiltään (!!!) homojen oikeuksista, vaan tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, jossa ei syrjivästi erotella homoihin ja heteroihin. Tässä asiassa ei tulisi olla homoja ja heteroja erikseen. (Mitä siis tulisi suvaita?)
EI kaikelle väkivallalle!
Moi vaan,
näillä foorumeilla en koskaan ole varma, mikä mielipide on aito ja mikä provosointia tai ironiaa; mihin kannattaa vastata.
Itse en edes oikeastaan kaipaa suvaitsevaisuutta; se haiskahtaa vähän ylenkatseelliselta sääliltä tai armolta, mutta ehkä tämä on vain semantiikkaa. Itse asiassa kunnioitan avoimesti homoja yms. vastustavia, niitä jotka suoraan sanovat että homot on syntisiä tai heidän verensä on saastaista. Pahempia ovat ne, jotka siunaavat toisella kädellä ja tuomitsevat toisella, jotka yrittävät puolustella syrjivää toimintaansa pseudo-tieteellisillä väitteillä.
Veripalvelun osalta on kyse syrjinnästä, joka on kiellettyä esim. Suomen perustuslaissa, EU:n perusoikeusasiakirjassa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, YK:n polittiisten- ja kansalaisoikeuksien sopimuksessa. Lisäksi syrjintä on mielestäni moraalitonta, surkeaa ja erittäin tyhmää. Yleensä se juontuu huonosta itsetunnosta tai vallantavoittelusta. Monet tahot toki aina yrittävät syrjintää puolustella ja väittää milloin milläkin perusteilla, että heidän toimintansa ei le syrjintää. Viimeaikoina vaikka Suomen kirkko tai Puolan hallitus homoasioissa.
En näe mitään syytä suvaita syrjintää Suomessa tai muualla, toki sen puolustajillakin on oikeus mielipiteeseensä, mutta ei syrjivään toimintaan.
Krister
http://www.ktl.fi/ttr/gen/rpt/hivsuo.html
Vuonna 2006 miehillä uusia HIV-infektioita tarttui enemmän homo- kuin heteroseksissä! Näin siitä huolimatta että heteromiehiä lienee "hieman" enemmän kuin homomiehiä. Hepatiittitartunnoista ei ole vastaavia taulukoita mutta trendi lienee samantyylinen.
Täysin turhaa (narsistista) narinaa "oikeuksista". Ryhmän oikeudet kulkevat tässä tapauksessa käsi kädessä vastuullisen käytöksen kanssa - sellaista käytöstä ei valitettavasti ole havaittavissa.
Mikään filtteri ei suodata HIV- tai hepatiittiviruksia saastuneesta verestä. Verestä erotellaan useita komponentteja jotka annetaan eri potilaille. Näin ollen yhdestä seulan läpi päässeestä saastuneesta veripussista voi sairastua useita ihmisiä. Herkinkään testi ei havaitse alkuvaiheen HIV- tai hepatiitti-infektiota.
"Herkinkään testi ei havaitse alkuvaiheen HIV- tai hepatiitti-infektiota."
Koskeeko tämä vain homoseksiä? Kysynpä vain... Mitä tulee käytökseen, niin homojen ja heterojen vastuullista käytöstä EI voida mitata millään tilastoilla. Miten on siis vastuullisesti käyttäytyvien luovutusmahdollisuuden kanssa?
Niin heteroiden kuin homojen kohdalla luovutuksen yhteydessä täytettävään lomakkeeseen vastaaminen perustuu luovuttajan rehellisyyteen ja vastuullisuuteen. Miksi asianmukaisesti tehtyä puhdasta HIV-testiä (tai muun tartunnan testiä) ei katsota riittäväksi varokeinoksi? Tai vaikka kahta peräkkäistä testiä?
Asianmukaisesti HIV-testissä käynyt (ja negatiivisen testituloksen saanut) homoseksiä jossain elämänsä vaiheessa harrastanut on tilastollisesti yhtä HIV-negatiivinen kuin jossain vaiheessa elämäänsä heteroseksiä harrastanut (ja negatiivisen testituloksen saanut).
Harvinaisempien veriryhmien verestä on säännöllisesti pulaa.
Kiitos Tomppa tilastollisesta taustatuesta ;) epäilinkin asian olevan about näin. Totisesti minä sanon teille, että vielä koittaa se päivä, että me homot tikahdumme omaan oikeus-suvaitsevaisuus-fanatismiimme. Riittävä jankuttaminen ei tee meistä yhtään tasa-arvoisempia tai onnellisempia ihmisiä, vaan jonain päivänä se lyö vielä kunnolla takaisin, kun jengi ns. kyllästyy ainaiseen käninään. Ottakaa hyvät ystävät järki käteen ja miettikää vähän mistä asioista oikeasti kannattaa nalkuttaa ja mitä asioita kannattaa ajaa ja mikä OIKEASTI on tärkeää. Samaan kategoriaan kuin tämä verijuttu kuuluu yhtä lailla adoptio-oikeus yms. lärpätys.
Kiitos Blueriverille valaisevista ja ajattelemisen aihetta antavista puheenvuoroista!
Niiden jälkeen olen entistä päättäväisempi ja peräänantamattomampi sen suhteen, että en suostu yhtään sen vähempiin ihmisoikeuksiin kuin 'valtaväestö' eli tässä tapauksessa heterot. Siihen ei yksinkertaisesti ole mitään syytä ja se on minun luonteelleni täysin vierasta. Orjille riittää aina kysyntää, kunhan joku vain siihen asemaan suostuu asettumaan. Minä sanon kiitos ei, ja aion tikahtumatta jatkaa jankuttamista, käninää, nalkutusta ja lärpätystä.
Kaj Chydeniuksen säveltämin, Jevgeni Jevtusenkon kirjoittamin ja Markku Lahtelan suomentamin sanoin: "Ei, minä en tarvitse puolikasta, anna minulle kokonainen maa ja taivas...!"
On hyvä oivaltaa, mikä on sitten loppujen lopuksi OIKEASTI tärkeää!
Moi taas,
oikeastaan ei ole kyse homojen yms. oikeuksista ryhmänä, vaan yksilön oikeudesta tasa-arvoiseen kohteluun sukupuolisesta suuntauksesta yms. riippumatta. Tämä koskee niin työelämää, kuin veripalvelua, adoptiota, etc; Suomea, Puolaa ja Nigeriaa yhtälailla.
Veripalvelussa KAIKKI veri testataan HIV:n, eri hepatiittiitien yms. osalta ennen kuin sitä käytetään mihinkään. Saastumisriski siis koskee vain infektioita, jotka ovat jo tartuttamisvaiheessa (joitakin viikkoja) ja ennen testien toimivuutta. Tämän ajan osalta voidaan hyvin kartoittaa luovuttajien todellisia riskejä, yhtäläisesti hetero- kuin homoseksin osalta. Jos vastaa rehellisesti homoseksi kysymykseen (tai jättänyt luovuttamatta) niin varmaan vastaa rehellisesti riskikäyttäytymisen osalta. Syrjintää tässä on se, että kerran elämässään miehen kanssa ollut on ikuisesti luovutuskiellossa; toisin kuin vaikka Venäjällä huoranneet heterot.
EU:n Veridirektiivissä (2004/33) säädetään pysyvästä luovutuskiellosta: "sukupuolikäyttäytymisensä vuoksi ovat suuressa vaarassa saada.. veriteitse tarttuvia"; EU:n Komission lausunnossa (E-4492/06): " sukupuolikäyttäytyminen aiheuttaa suuren riskin"; myös Euroopan Neuvoston suosituksessa todetaan suunnilleen: "HIV-positiivisen entinen kumppani on vuoden luovutuskiellossa". Eli Veripalvelun käytäntö ei perustu mihinkään yleiseen eurooppalaiseen sääntelyyn. Toki samanlaisia ohjeita on muissakin maissa, ja jos Veripalvelu ei niitä seuraisi sen tuotteiden kaupallinen hyödynnettävyys kärsisi.
Ihmettelen, mikä on joidenkin kirjoittajien mielestä todellista syrjintää? Liian vähän baareja ja diskoja? Vai onko niin, että meidän pitää vain nöyrinä tyytyä siihen mitä saadaan, eikä "ruikuttaa". Minusta on vähän turha näillä palstoilla voivotella siitä, että muut jaksavat toimia! Jos oikeudet ei kiinnosta niin mikäpä siinä, se ei ole minulta pois. Itse kuitenkin aioin edelleen vastustaa kaikenlaista syrjintää kaikin tavoin, niin Suomessa kuin maailmalla, niin julkisuudessa kuin yksityiselämässä.
Krister
Luulen, että tavallinen heterokansalainen ei uskoisi veren puhtauteen, jos homomiehet saisivat luovutusluvan ja verituotteiden menekki laskisi. Puhtaasti taloudellinen peruste. Raha on melkein aina mukana tavalla tai toisella.
1980-luvulla täyteen roihuun lietsottu AIDS-hysteria kuumottaa hyvin aina siellä täällä.
Tuore tieto Yhdysvaltain terveysministeriöltä, FDA:lta
http://www.fda.gov/cber/faq/msmdonor.htm
"Miehet jotka ovat olleet sukupuoliyhteydessä miesten kanssa milloin tahansa vuodesta 1977 (AIDS-epidemian alku USA:ssa), ovat tällä hetkellä estettyjä luovuttamasta verta. Miesten keskeistä seksiä harrastavilla miehillä on ryhmänä korkeampi riski saada HIV, hepatiitti B ja eräitä muita infektioita, jotka voivat siirtyä verensiirrossa."
Lausunnossa todetaan, ettei USA ole yksin tämän kiellon kanssa.
FDA:n verkkosivuilla on laajasti perusteltu päätöstä luovutuskiellosta.
Ymmärrän hyvin sen, että veripalvelussa ollaan äärimmäisen tarkkana mutta en ymmärrä sitä, miksi sen kärjen pitää kohdistua juuri homoihin. Kun tuoreiden tutkimusten mukaan HIV-tartunnat ovat lisääntyneet selvästi SEKÄ homo ETTÄ heteromiehillä. Ettei jopa hetskuilla piirun verran enemmän vielä.
Siis miesten käyttäytyminen seksirintamalla on mennyt holtittomammaksi yleisesti ottaen ja kun tänä päivänä matkustetaan yhtä helposti kuin näkkileipää söis, niin riski senkun kasvaa. Kohta se koskettaa myös hetskunaisia, koska aktiiviset miehet tulevat kotiin ja - naps.
Ratkaisu olis vielä tehokkaammat testausmenetelmät, jotka kohdennettaisiin kaikille, erityisesti miehille. En tiedä onko se käytännössä mahdollista.
Moi,
loogista ja perusteltua olisi hyväksyä verenluovuttajiksi vain vegetaristi lesbot: ei pelkoa huullunlehmän yms. taudeista eikä juuri HIV:stä tai kupasta (tarttuu veriteitse). Tai ainakin kieltää luovutus Virossa ja Venäjällä tai Afrikassa matkustaneilta hetero miehiltä, mutta näinhän ei tehdä.
Tunnen FDA:n kannan ja sama käytäntö on toki esim. Iso-Britanniassa ja Autraliassa; asiaa on puitu myös monissa järjestöissä yms. Intn. Haematologiacal Society, American Association of Blood Banks, Internat. Ass. Transfusion Medicin, etc. puoleen ja toiseen. Se että käytäntö on yleinen, ei mielestäni tee siitä vähemmän syrjivää tai hyväksyttävää. Virallisluontoisia, Suomea koskevia määräyksiä ovat kuitenkin vain EU:n direktiivit ja Euroopan Neuvoston suositukset: niissä EI ole luovutuskieltoa homoille.
Veripalvelun toiminta on syrjivää, koska sen ohjeet ovat suhteettomia eivätkä perustu tosiseikkoihin. Valtaosa homomiehistä ei ole sen suurempi riski kuin muutakaan luovuttajat.
Krister
Miten tilanne on elinluovutuksen kanssa, koskeeko sitä samat säännöt?
Oletetaan vaikka tilanne että mies joka on joskus harrastanut suojaamatonta seksiä toisen miehen kanssa sattuu kuolemaan elinluovutustestamentti taskussaan. Sitten sattuu löytymään joku jolle elimet kelpaavat. Myöhemmin sitten käykin ilmi että luovuttaja oli käyttäytynyt säännösten vastaisesti. Miten toimitaan? Palautetaanko luovutetut elimet, kaivetaanko luovuttaja haudasta tuomittavaksi vai jokumuu, mikä?
Ihan oikea kysymys: Kannattaako homon pitää elinluovutustestamenttia taskussaan?