Elämän pienet mukavat asiat

Laitoin juuri kandelaaberini kynttilät palamaan (olen yksin kotona). Istun nojatuolissa ja juon kuumaa, juuri tasaisen vahvaa kaakaota kuunnellen hyväileviä barokkimelodioita.

<Kirjoittaja on piilottanut kirjoittamansa viestin>

Tänään heräsin suht pirteänä, luin lehden rauhassa aamukahvin kera, koulussa oli mukava päivä, ratsastustunti sujui erinomaisesti ja katselin juuri rakkaani kainalossa tämän päivän jakson Täydellisiä Naisia (viimeinkin homoja siinäkin sarjassa, odotinkin jo..) sekä yhden jakson Rintamäkeläisiä ( aivan loistava sarja). Nyt nukkumaan ja testaamaan upouusia niskatuellisia tyynyjä.. :)

Kiva aihe. Eikös Alivaltiosihteeri ole todennut että elämän pienet ilmaiset ilot ovat sellaisia että kyllä niistä voisi vähän maksaakin..

Sellaiset viikonloppuaamut ovat mukavia, kun herää ajoissa ja pirteänä, saa rauhassa lukea lehden, hörppiä aamukahvin ja kaikessa rauhassa miettiä, että mitäpä sitä tekisi - kun oikeasti ei ole pakko tehdä yhtään mitään.

Huoh, asun vielä himassa ja tänään äiskä meni kolmeksi päiväksi sairaalaan, voi tätä iloista rauhaa ja hiljaisuutta wau.

-Lähestulkoon ilmainen hyvä kahvi. ( kahvipaketit kun eivät paljon maksa... )
-Pienet makupalat kahvin kanssa.
-Puhtaat hyvältä tuoksuvat vaatteet
-Poskien pehmeä iho parranajon jälkeen
-Aurinko
-Raikas ilma
-Vilpitön hymy
-Tuore leipä
-Tuoreet vihannekset

Nämä nyt ensimmäisenä tulevat mieleen noin pienistä iloista

Ehdottomasti parasta on kun pääsee pakkaspäivän jälkeen kuumaan kylpyyn tai saunaan , siinnä sielu ja ruumis lepää .

Ihanaa on myöskin kun kissani tulee aamuisin viereeni nukkumaan ja hetken päästä puskee naamallaan minut hereille ruokaa vaatien .

Kiireetömät päivät on myöskin mukavia , saa tehdä tai olla tekemätä yhtään mitään .

Minä sitten kyllästyin siihen epäsuhtaan minun ja tietokoneen välillä ADSL.n asennuksessa ja siirsin suosiolla asennuksen muiden huoleksi siinä vaiheessa kun koneeni ilmoitti minulle"haluatko todella asentaa vanhemman ohjelman kuin jo asennetun?" Ei en halunnut ja tartuin puhelimeen...

Nyt tulemme hyvin taas toimeen, minä ja koneeni =)

Pienet mukavat asiat sisältyvät yleensä iltahetkiin, en erityisemmin nauti aamuista. Kuumaa kaakaota, lämmin suihku, kiireettömyys (tällä hetkellä elämäntilanteesta johtuen aika harvinaista) ja tämä netissä vapaasti surffailu on mukavaa. Joskus taustalla soi musiikki, joskus ei. Päivän hälinän jälkeen hiljaisuus on usein kaikista parasta.

Tänään oli erityisen mukava pieni asia se, kun ei ollut mitään suurempaa kiirettä ja katsoin naisten taitoluistelun EM-kisojen vapaaohjelmat sohvalla rennossa lepoasennossa.

Herääminen aamulla siihen, että joku tuijottaa!

Ehkä uskomatonta, mutta totta. Siihen ihan oikeasti herää! Ainakin minä...

Tuijottaja on näet Jakke (Jack), 1v ja 2 viikkoa, Airedalenterrieri. Aivan kakara vielä, mutta iso kuin piano (vertauskuvallisesti; n. 25 kg, 62 cm säkäkorkeus, ison sakemannin kokoinen otus), ja nukkuu huovalla lattialla minun puolellani sänkyä. Kokoa on riittävästi istua nakottaa lattialla pää kallellaan ja parta, kulmakarvat ja viikset innosta väpättäen, niin että näkee minut varmaan oikeastaan ylempää, n. 15 senttimetrin päästä, odottaen, että iskä avaa silmät, ja sitten iskä avaa...
Sitten seuraa pienehköt aamunuolaisut, venyttely (aika usein etutassut minun harteillani) ja sitten kömpininen iskän viekkuun. Syvä huokaus, venyttely, toinen syvä huokaus (tai haukotus) ja pari extra korvannuolaisua. Sitten syvää unta vielä pariksi tunniksi, kunnes onkin jo aika aamutoimien...
Aika usein myös puolisoni herää tässä vaiheessa toisella puolen sänkyä, toteaa tilanteen, ja nukahtaa taas halaten toisella kädellään sekä minua että koiraa...

Mitä muuta voi elämältä toivoa?

Pete

Kerran olin Keuruulla aamulla varhain lintutornissa ja oli tosi hiljaista, hämyistä ja rauhallista. Sitten joutsen kaarsi lammelle niin että kuulin siipien havinan ja loiskahduksen kun se laskeutui keskelle lampea ja siihen laskeuduttuaan kajautti huudon niin että koko salo raikui. Kurjet yhtyivät huutoon kauempana.

= alkuvoimaiset luonnonnäytelmät.

Puulämmitteinen sauna, jonka jälkeen teehetki suklaan kanssa.

Täytyy sanoa että kun minä ja samansukupuolinen kultani taannuimme lapsiksi ja rupesimme leikkimään sängyssä niin kuin lapset kuului elämäni hienoimpiin hetkiin. Saattoi olla aidosti sitä mitä oli.

Petellä kumppaneineen näyttää olevan nuo "eläimelliset" mukavuudet - kuten meilläkin. Tosin meidän silmäterämme on
hiukan köykäisempi otus - hellyydenkipeä Norjalainen metsäkissa, jonka aamurutiineihin kuuluu tulla pumppaamaan etutassuilla jomman kumman vatsaa. Ja yleensä sen jälkeen nukahtaa hetkeksi kainalooni.

Pieniin mukavuuksiin kuuluu tietty viikonloppuaamuisin valmis aamiainen kun herään, tai vaikkapa (jostain täältä luettu parisuhde
vinkki) hammasharjaan valmiiksi aamulla laitettu hammastahna.

Tosin mikään ei voita suutelemalla herättämistä...

- pitkään nukkuminen aamulla. Nyt sen mukavuusarvo on vielä noussut entisestään, koska uuden työn aloittamisen myötä siitä on tullut minulle aika harvinaista herkkua.
- saunominen yleensä, ja erityisesti saunominen kesämökillä perinteisessä puusaunassa kauniina kesäiltana... ja aina välillä pulahtaa järveen... ihanaa :D
- hiihtäminen. Minua virkistää ja rentouttaa paljon, kun pääsen ladulle raikkaaseen ilmaan, luonnon helmaan (tosin ei näillä paukkupakkasilla)

Kahvihetket ja rauhalliset aamut ovat aivan mielettömän ihania asioita. Mutta niin on myös se, kun pääsee ottamaan edes kymmenen minuutin tirsat. Varsinkin silloin kun silmät eivät enää millään tahdo pysyä auki ja olisi vielä suoriuduttava ties mistä askareista. On myös suorastaan taivaallista päästä vessaan juuri sekuntia ennen kuin rakko poksahtaa. Tai ehkä mielellään hieman aiemminkin. Ne on nämä elämän perustoiminnot, mitkä yleensä tuovat suurimman nautinnon. Oli kyseessä sitten nukkuminen, syöminen tai mikä tahansa muu elämän pikku ilo. Tai ehkä minä olen sitten vain niin yksinkertainen tapaus, kun osaan saada ilon irti näistäkin. Mutta onpahan ainakin halvat huvit.

Rakkaani pyyteetön hymy aamulla vuoteessa.
Kuuma kahvi ja sanomalehti, hampaissa rapiseva paahtoleipä.
Kostean kirsun kosketus sunnuntai-aamuna:"Nousisitkos viemään ulos, isäntä!"
Kiireetön joutilaisuus.
Siivottu residenssi puhtailla vuodevaatteilla.

Rauhallinen aamu. Ensin pari kuppia kahvia ja aamiainen sunnuntaivekkarin lomassa. Sitten ole saanut rauhassa seikkailla täällä netissä. Ja taustalla soi euroviisut.

Nyt kun siihen vielä sais jonkun miehen sotkemaan aamurutiineja, niin mikä olis ihanempaa.

Lapset aitoudessaan ja vilpittömyydessään. Myös kullan syli ja avotakka saavat tunteet pinnalle.

Minusta nämä tähän laitetut asiat ei ole kyllä mitään kovin pieniä... tai sitten en vaan ole koskaan kohdannut mitään oikeasti ISOA onnen aihetta..

Minun top10-listani:

-Kun kultan nojaa polviini sohvalla ja katsoo minua silmiin sellaisella koiranpentukatseella, että menee lämpö varpaisiin asti
-Kun saan kullalta viestin, joissa hän kertoo välittävänsä
-Sunnuntait kun herätään aikaisin ja vaan röhmötetään vierekkäin kaikessa rauhassa
-Kun soitan parhaalle ystävälleni ja hänellä on aina aikaa puhua "Eipä tässä ihmeempiä, ihan hyvä aika"
-Savusauna ja avanto
-Yhteiset, perheen parissa vietetyt laiskat päivät ja tieto että huominen on vapaa, voi illalla käydä jossain istumassa
-Aamut kun olen yksin ja voin surffailla netissä kaikessa rauhassa
-Aamut kun kulta avaa verhot ja aurinko paistaa ja on ihan keltaista "Katso, ulkona on ihana ilma!"
-Laulaminen suihkussa
-Kun joskus saa itsensä sen näköiseksi että tuntee näyttävänsä kauniilta

Ainakin nyt näyttää mukavalta, kun aika synkän alkutalven jälkeen on valkeaa lunta ja aurinko paistaa... Pakkanenkaan ei haittaa yhtään.

Tulen hyvälle tuulelle kun katselen kuinka kultani leikkii koiran kanssa. :) Myös yksi arjen kohokohdista on keskiviikon CSI kullan kainalossa, jäätelön kera.. :)

Kiitos näistä. Paljon ovat samansuuntaisia. Kaiken tuskan keskellä, jossa nyt elän, yritän muistaa elämän olevan täynnä ihaniakin hetkiä.

Tällä hetkellä suurimman tyydytyksen saan siitä, että saan toteuttaa erittäin syvällä olevaa tarvetta: tutkimusta. Siinä ratkaisujeni moninainen kompleksisuus vastaa tyytyväisyyden syvyyttä.

Mä olen iloinen vuodenajoista. :) Siitä että nyt on sateista ja kirjavaa ja että joulu on hiipimässä mun sisälle, vaikkei vielä ole edes lunta.

Olen iloinen siitä, ettei syksystä tullutkaan niin kiireinen, mitä pelkäsin. :) Ja että vaikka näen hänet vain aamulla ja illalla myöhään, meidän suhde on ollut paljon vahvempi, mitä osasin odottaa.

Olen onnellinen suurista asioista. Ennenkaikkea Rakkaudesta, rakkaudesta ja rrrrakkaudesta. :)

Kesäpoika!

Kiva. On mukavaa kulkea joskus sateessa ja tuntea sen oma haikeus sisällään. Joulun valo eli Kristus innostaa minuakin jo.
Toisen ihmisen läsnäolo voi olla kuin taivaasta - rakkaampi kuin mikään oma.
P.S. kiva, kun et lakastu!

Näin ilmojen kylmetessäkin meistä on edelleen mukavaa nukkua ikkuna auki.

Tuuletusikkuna apposen ammollaan koko päivän ja kun nukkumaan mennään niin vähän pienemmälle, sitten
untuvapeitto päälle ja pienet kylmänväristykset ennen kuin oma ruumiinlämpö lämmittää vuoteen.

Sitten AAAHHH! Uskomattoman mukava, ramaiseva/suorastaan nukuttava lämpö joka tulee puolisosta ja minusta yhdessä peiton alla.

Jossakin vaiheessa yötä sänkyyn hyppää myös Airedalenterrieri Jack (aiemmin tässä threadissa mainittu iso, parrakas ötökkä), joka uskomattomalla taidolla onnistuu meitä herättämättä rämpimään väliimme peiton päälle nukkumaan selällään (!) tai sittten jotakuinkin vuorotellen meidän kummankin jalkoihin.

Jack (Jakke) on kuin lämpöpatteri!

Jokaisen kylmistä/levottomista jaloista yöaikaan kärsivän tulisi mielestäni ehdottomasti kokeilla "Airishoitoa":
Iso, pehmeä, pörröinen (trimmaustilasta riippuen...) , erittäin ystävällinen, kiltti ja ennen kaikkea lämmin Airedalenterrieri jalkopäähän!

Lisäbonuksena on vielä se, että mikäli kärsit psoriasiksesta kuten puolisoni, koira (ainakin meidän) nuolee tulehtuneet alueet puhtaiksi kerran päivässä. Miksi? En tiedä, mutta koiran syljen oletetaan olevan erittäin antibioottista, ja Jakke tekee sen ihan vapaaehtoisesti.

Kaksi ihmistä ja yksi iso koira samassa sängyssä (vaikka onkin queensize) ja pienessä makuuhuoneessa tuottaa kuitenkin niin paljon lämpöä, että jossain vaiheessa aamua avaan ikkunaa aina isommalle...

Huumori ja iloiset jutut.


Nuori teinipoika saapuu kotiin ja kertoo vihdoin vanhemmilleen löytäneensä itselleen mukavan tyttöystävän.

Isä: Et voi olla tuossa iässä vielä varma seksuaalisuudestasi. Sinun on hyvä odottaa joitakin vuosia, niin näet, onko tämä oikea suunta.
Äiti: Niin, minäkin muistan nuoruudestani, että serkkupojastani, siitä Timosta, sitten myöhemmin paljastuikin se homous.
Isä: Juuri. Nuoruudessa voi kokea ohimenevän vaiheen.
Äiti: Sitä minäkin. Katsot nyt vielä kuitenkin, eikö niin...?!

Meidän perheessä myös psoriasis on häipynyt lähes näkymättömiin, kun koira on nuollut niitä alueita päivittäin. Jännä juttu. (Ks. Peten tarina)

Toissa iltana kuuden maissa Helsingin pääpaloaseman pimeydessä huhuili huuhkaja. Joku tiesi kertoa, että niitä on kaupungissa jo viisi. Yksi kävi kesällä myös maaottelussa stadionilla.

Päivällä Vuorimiehenkatu 15:n kohdalla puukiipijä nousi pitkin lehmusten runkoja.

Eilen oli tosi lämmin päivä. Joku kertoi Merikadulla, että oli 7 astetta lämmintä. Illalla Freiburgin gayradio Saksan ja Sveitsin rajalta kertoi, että on tosi kylmää, -7 astetta.

Ystävät. Ne pienet elämän enkelit. :)