SANDRA & DJ BOBO TEKEE DUETON
Sandra ja dj bobo on tehnyt dueton nimellä secrets of love ja sinkku julkaistaan syys-lokakuussa.
mitäs homot muuten tykkäätte Sandrasta.
Jos joku ei tiedä kuka sandra on niin hän on 80-luvun kuumin naislaulaja, joka teki hittejä mm. maria magdalena ja in the heat of the night.
Sandra oli loistava 80-luvulla, samoin kuin Madonna ja Samantha Fox. :) Kaikki sandrat löytyy luonnollisesti kasettina tai LP:nä.
Pikanttina yksityiskohtana "Maria Madgalena" ja "In the Heat of the Night" ovat nuotilleen identtiset. :P
"80-luvun kuumin naislaulaja" on kyllä liioittelua, vaikka ihan tehokkaita hittejä tekikin.
Muutama vuosi sitten Sandra levytti oman versionsa Talk Talkin kasarihitistä "Such A Shame". Ei ollut yhtä onnistunut lämmitys kuin No Doubtin "It's My Life".
maria magdalena ja in the heat of the night ei todellakaan ole samalla melodialla tehty vaikka voivatkin kuullostaa samanlaisille.
mulla nimittäin sattuu olemaan molempien laulujen nuotit!
että sillee....
kamalahan se sandra oli niinkuin koko 80-lukukin
Gay76 kirjoitti näin
"maria magdalena ja in the heat of the night ei todellakaan ole samalla melodialla tehty vaikka voivatkin kuullostaa samanlaisille.
mulla nimittäin sattuu olemaan molempien laulujen nuotit!
että sillee...."
Kummatkin kuullostaa ihan samanlaiselta, välillä en erota kumpi on kumpi, siis korvakuullolta
Kummankin kappaleen rakenne on tismalleen samat.
Että silleen...
Heavymies kirjoitti 12.9.2005: "...ovat nuotilleen identtiset."
Heavymies kirjoitti 14.9.2005: "...kuullostaa ihan samanlaiselta, välillä en erota kumpi on kumpi, siis korvakuullolta"
Niin, ehkä näissä kahdessa lausunnossa on jonkin verran eroa. Vastaa kuvaa, joka on syntynyt nimimerkin monista muistakin vuodatuksista tällä foorumilla.
Sandra on tosiaankin ihana. Hullaannuin, kun kuulin tuon "In the heat of the night"- biisin joskus 90-luvulla. Sen jälkeen tuli hankittua se "My Favorites" Kokoelmalevy ja "The wheel of time"- levy. Parhaita ovat kuitenkin nuo vanhemmat kappaleet.
Maria Magdalena, In the heat of the night, Innocent love, aika samaa kaavaa ne toistaa rakenteeltaan, mutta väliäkö sillä, niinhän kaikki musiikki enimmäkseen tekee. Te jotka pidätte Sandrasta, pidättekö myös Enigmasta. Siinähän tuo pariskunta Sandra & Cretu työtään jatkoi.
Hyvin 80-lukulainen saundi, sellaista kylmän syntsasaundin omaavaa saksalaista konepoppia, mitä ei valitettavasti enää paljoa tuoteta. Suomessa väännettiin lähes koko 80-luku rokkia räkä poskella ja syntikat olivat kauhistus puritaaneille, joten eipä näiden rokkivaarien kommentit Sandrasta tule minään yllätyksenä. Sandra Lauerin aviomies ja kappaleiden säveltäjä, Michael Cretu, tunnetaan maailmalla kuitenkin paremmin Enigmasta kuin Sandran musiikista.
Dj bobon ja sandran sinkun julkaisu on siirretty ensi vuodelle. =(
Kyllä kuuntelen myös enigmaa.
olen kuunnellut vuodesta 1986 sandraa
ihan kuin kaikilla muillakin artisteilla kaikki laulut albumilla on tehty saman melodian mukaan melkein.
useilla artisteilla on albumi täynnä täytebiisejä, jotka on todella huonoja ja ne pari sinkkua jotka on
tehty niin ovat hyviä. tosin kuin sandran albumeissa melkein kaikki biisit on upeita kappalaleita.
muutamia lukuunottamatta.
sandralta ol ilmestynyt dvd complete history. jossa on kaikki sen musavideot.
sandran such a shame on todellakin parempi tanssikappale kuin alkuperäinen talk talk´in. alkuperäinen such a
shame on todellakin hirveä biisi ja hidastempoinen. sandra on saanut siihen musaan kyllä ainakin potkua.
jos ketä kiinnostaa niin
http://www.sandranet.com on hyvät sivut sandrasta.
Such a shame to believe in escape. 'A life on every face'
But at least it's a change, until I'm finally left with
the '8'. Tell me to relax. I just stare. Maybe I don't know if
I should change a feeling that we share.
It's a shame, such a shame.
Number me with rage
Number me in haste
This eagerness to change the dice decide my fate
In these trembling hands my faith tells me to react
"I don't care" Maybe it's unkind if I should change
It's a shame
Number me with rage
Number me in haste
Write across my name 'Such a Shame'
Tyyppi joka on kuunnellut Sandraa vuodesta ´86 varmaan jaksaa odottaa ensi vuoteen....ja pidättää hengitystään siihen asti.
Sillä välin, voisi lukea ylläolevan lauluntekstin ja kuunnella alkuperäistä miettien tarvitseeko tuo biisi lisää potkua tanssilattialle...tai tanssilattiaa ollenkaan.
Kritisoimatta mitenkään Sandran saavutuksia kyseisellä biisillä (luojan kiitos en ole kuullut versiota) en usko että noita kahta voinee verrata toisiinsa parempana tai huonompana.
Ainut hieno puoli uudelleen lämmittelyissä on se että parhaimmassa tapauksessa herättää kiinnostuksen alkuperäiseen.
Olin 80-luvulla Sandran huippuaikaan eka-tokaluokkalainen, enkä tiennyt sandroista mitään. Sandran musiikki ei saanut minua pauloihinsa nytkään.
Isoveljeni mukaan Sandran hirvittävin kappele on Hirosima. Mautonta!
Olen puhunut.
Bravot oli joka viikko täynnä Sandraa. Me haukuttiin sitä töpselinenäksi ;O
"alkuperäinen such a shame on todellakin hirveä biisi ja hidastempoinen. sandra on saanut siihen musaan kyllä ainakin potkua"
- Joo, tämä keskustelunpoikanen on nyt finaalissa ainakin minun osaltani!
Heh... Minä olin intohimoinen Sandra-fani aikoinani... Enkä varmaan ainoa homo, joka kiinnitti huomion tähän "saksan ihmeeseen" ja kyllä, Bravoja tuli ostettua pinoittain, vaikka saksan kielestä ei ymmärtänytkään mitään. Tosin en aina silloinkaan ymmärtänyt kyseisen naisen pukeutumistyyliä, mutta näin vuosia myöhemmin kun olen kaivellut julisteita kaappien kätköistä, niin olen miettinyt kuinka olen voinut pitää niitä kuvia seinilläni. Sen koltut ovat olleet aivan kauheita... Ja toisaalta, kuka pukeutui 80-luvulla muodikkaasti ja niin ettei häpeäisi kuvia jälkikäteen... Itseni mukaan lukien. :)
Jos menet Saksassa käymään niin tulet hämmästymään saksalaisten muotitajua. Se kansa on jäännyt 80-luvulle, en ole moista nähnyt missään muualla.
Siten voit ymmärtää Sandrasi tyylittömyyden.
Itse en osa päättää kumpi artisti aiheuttaa suuremmat vatsanväännöt....ok kallistun DJ Bobon puoleen, mies ja hänen musiikki on kuvottavaa.
Sandran 80-luvulla huutamissa lauluissa oli ihanaa paatosta ja dramatiikkaa ja kuuluu siihen aikaan kuin nenä naamaan. Eka levy oli kiva hitteineen, mutta myös myöhempi Paintings in Yellow kestää kuuntelua, pikkuriikkisen vakavampaakin. Odotan kauhunsekaisella mielenkiinnolla mainittua come backia.