- 1 / 4
- Dosed
- 10.9.2005 20:07
Olen 17-vuotias tyttö. Tasan kuukausi sitten aloitin seurustelun erään myöskin 17-vuotiaan tytön kanssa. Kaikki on sujunut hienosti, ainut häiritsevä asia on välimatka. Sitä on nimittäin päälle 300km. Opiskelijan tuloilla ei pahemmin reissata tätä väliä kovinkaan usein, mutta molemmat olemme silti sitä mieltä, että ei saa antaa sen estää. Tässä iässä tällainen kaukosuhde vaan hieman arveluttaa. Kerran olemme tämän kuukauden aikana nähneet, viikon päästä tapaamme jälleen.
Ja ongelmaksi tässä on (itselleni) muodostunut se, että kun näemme niin harvoin, emme tutustu toisiimme niin hyvin, mitä tutustuisimme jos näkisimme edes kerran viikossa. Ja tästä päästäänkin itse aiheeseen..
Minä en ole ikinä harrastanut seksiä naisen kanssa. Ja kuten arvata saattaa, se pelottaa, ainakin minua. Tyttöystävänikään ei ole ennen ollut naisen kanssa, mutta silti hän on paljon valmiimpi kuin minä. Olemme tästä aiheesta jutelleetkin, hän tietää että en ole vielä valmis kaikkeen mihin hän ehkä olisi. Tämän takia kaikki tulevat tapaamiset jokseenkin ahdistavat minua, vaikka odotankin niitä innolla, ja ikävä on suuri.
Välillä tuntuu, että minusta ei olisi ollenkaan tällaiseen suhteeseen, jossa nähdään vain kerran kuukaudessa tai harvemmin. En tiedä, mitä tehdä. Välitän kuitenkin tytöstäni sen verran paljon, etten halua heittää kaikkea hukkaan pelon takia.
Haluasinkin kuulla muiden tarinoita kokemattomuudesta ja kaukosuhteista. Tiedän, en ole ainut jolla olisi ollut / on samanlaisia "pulmia". Siksi juuri pyydänkin teitä kertomaan, miten itse olette selvinneet tällaisista asioista.
Epävarmuus raastaa niin paljon, että tuntuu hankalalta olla luonnollisesti toisen lähellä.
Ja ongelmaksi tässä on (itselleni) muodostunut se, että kun näemme niin harvoin, emme tutustu toisiimme niin hyvin, mitä tutustuisimme jos näkisimme edes kerran viikossa. Ja tästä päästäänkin itse aiheeseen..
Minä en ole ikinä harrastanut seksiä naisen kanssa. Ja kuten arvata saattaa, se pelottaa, ainakin minua. Tyttöystävänikään ei ole ennen ollut naisen kanssa, mutta silti hän on paljon valmiimpi kuin minä. Olemme tästä aiheesta jutelleetkin, hän tietää että en ole vielä valmis kaikkeen mihin hän ehkä olisi. Tämän takia kaikki tulevat tapaamiset jokseenkin ahdistavat minua, vaikka odotankin niitä innolla, ja ikävä on suuri.
Välillä tuntuu, että minusta ei olisi ollenkaan tällaiseen suhteeseen, jossa nähdään vain kerran kuukaudessa tai harvemmin. En tiedä, mitä tehdä. Välitän kuitenkin tytöstäni sen verran paljon, etten halua heittää kaikkea hukkaan pelon takia.
Haluasinkin kuulla muiden tarinoita kokemattomuudesta ja kaukosuhteista. Tiedän, en ole ainut jolla olisi ollut / on samanlaisia "pulmia". Siksi juuri pyydänkin teitä kertomaan, miten itse olette selvinneet tällaisista asioista.
Epävarmuus raastaa niin paljon, että tuntuu hankalalta olla luonnollisesti toisen lähellä.