Espoon sateenkaaripenkit muistuttavat yhdenvertaisuudesta (juttukommentit)

Yksi Espoon sateenkaaripenkeistä on sijoitettu näyttävästi ostoskeskus Sellosta länteen lähtevälle puistokäytävälle, jota kutsutaan Kirsikkapuistoksi. Penkki on ruuvattu kiinni alustaan niin, ettei sitä saa kaadettua taikka muutenkaan irroitettua.

Juuri kun saavuimme paikalle kuvaamaan penkkiä, sen edessä seisoi kaksi koulupoikaa hihittelemässä. Sitten pienikokoisempi heistä tyhjensi kahvimukinsa sisällön penkille. Kaivoin kännykkääni kuvatakseni tilannetta. Pojat huomasivat sen ja alkoivat juosta pakoon. Komensin heidät takaisin ja tiedustelin, miksi he tekivät niin. Mitään vastausta ei tietenkään tullut. Sen jälkeen käskin heitä puhdistamaan penkin. Heillä ei kuulemma ollut paperia, jolla puhdistaa. Totesin, että he nyt vain hankkivat paperia. Isompi pojista kaivoi repustaa kouluvihkon ja repi siitä sivuja, joilla penkki puhdistettiin. Piti vielä erikseen komentaa heitä viemään paperit läheiseen roskakoriin.

Korvat luimussa ja anteeksi pyydellen he olivat poistumassa. Totesin heille, että olkoon viimeinen kerta kun teette tuollaista.

***

Tuolla tapahtumalla oli minulle rumin mahdollinen symbolinen merkitys. Pikkupoika laski ikään kuin vetensä halveksimansa asian päälle. Mietin, että keneltähän noin nuori henkilö on asenteet omaksunut.

Kävin vilkaisemassa Leppävaaran sateenkaaripenkin kuntoa. Lisää tuhruja ei ole tullut. Tämän kirjoituksen juttukuvassa näkyviä tuhruja oli koetettu peittää translaki.fi -tarroilla. Niitä oli koetettu irroittaa.