Ulkonäköasiat homoilla?

Hei

Haluaisin tietää teiltä, kokemusasiantuntijoilta ja osin omasta epävarmuudesta, että miten homot suhtautuu ulkonäköön? Oon kuullut klassisen no femmes, fats tai mustaihosia. Toisaalta oon myös kuullu sitä että miestenvälisissä suhteissa ei olla niin nuukia ulkonäön suhteen. Miten on?

Omasta epävarmuudesta sen verta että se on ehkä osin oman pään sisässä ja kiusaamiskokemuksista kumpuavaa. Oon siis pitkä ja paksu - mulla on kerubin vartalo, kauniit kasvot ja hyvä iho (omasta mielestä). Harrastan kyllä liikuntaa mutten ole sellanen beefy. Oon reilusti ylipainoinen, ainakin vaa'an mukaan mutta mulle on yks toinen homotuttu kertonu etten kuulemma näytä ns. perusylipainoiselta (tai sitten hän oli vain kohtelias). Oon huomannut että jotkut naiset ainakin selvästi tykkää. Heteromaailmassa perusasetelma taitaa olla se että pitkät, koulutetut ja sopusuhtasen kookkaat miehet tuo kilpailuetua naisiin. Miten m ja m suhteissa?

Mulla ei tällä hetkellä ole mitään ylipainoon liittyviä sairauksia, mutta haluan kuitenkin laihduttaa koska koen itseni sisäisesti hoikaksi ja sukurasitteita on. Enkä vain yksinkertasesti pidä mitä näkyy peilissä. Haluan myös aktiivisemman elämäntyylin ja jaksaa enemmän.
Ulkonäkökysymykset ovat parinvalinnassassa läsnä, haluttiin tai ei. Se on yksi osa luonteen, feromonien ja erinäisten muiden asioiden joukossa. Ulkonäössä (ja miksei muissakin osissa) on sukupuolittuneita piirteitä. Sitä kiinnostuu tietynlaisesta - ja toisaalta sitä pyrkii olemaan eduksi vastakaiun saamisessa ja herättämään mielenkiintoa toivotunlaisissa henkilöissä.

Hoikkuus ja hyväkuntoisuus (etenkin miehessä) näyttää vaistonvaraisesti siltä, että tämä voisi siittää kelpo jälkeläisiä. Toki siitä ei toisen miehen kanssa tule mitään, mutta oletettavasti homoseksuaaliset miehet puntaroivat toisia miehiä tällaisin(kin) vaistonvaraisin kriteerein. Vuoden alkuun kerrottiin uusiseelantilaistutkimuksesta ( https://ranneliike.net/uutiset/15648/tutkimus-seksuaalinen-suuntautuneisuus-vaikuttaa-ulkonakopaineisiin ), jonka mukaan seksuaalinen suuntautuneisuus vaikuttaa ulkonäköpaineisiin. Olennaista on se, tavoitteleeko henkilö seksuaalista huomiota miehiltä.

Toisaalta... voihan sitä vaistonvaraisesti tulkita, että tietty pehmeys kielii kyvystä varastoida sisäisesti energiaa pahan päivän varalle.

Noin yleisesti tietysti fyysisellä kunnolla on merkitystä omaan hyvinvointiinkin. Vaaka (tai painoindeksi) ei kuitenkaan kerro koko totuutta; näissäkin asioissa on yksilöllisyyttä. Jos on hyvä olla ja jaksaa olla aktiivinen, niin suurempaa huolta siitä tuskin on. Itse en suosittelisi "laihduttamista" ainakaan millään kuurilla, mutta kylläkin sen miettimistä, paljonko ja etenkin mitä suuhunsa laittaa.

Se, mitä peilissä näkyy, on enemmänkin psykologiaa.

Omalta osaltani sain tilanteen jokunen vuosi sitten hallintaan alkamalla liikkua aktiivisesti ja jiiraamalla ruokavaliota.
  • 3 / 14
  • JuhaniV
  • JuhaniV
  • 31.12.2020 13:25
Ja että asia olisi vieläkin monennäköisempi, huomautan kulttuurin ja muodinkin vaikuttavan siihen mitä pidämme kiinnostavana/eroottisena/kauniina. Eri aikakausilla on ollut erilaisia ihanteita niin mies- kuin naiskauneudessakin. Vilkaiskaapa vaikkapa hyvin vanhaa taidetta ja niiden ihmishahmoja.

Joskus meilläkin on ollut ihanteena tuhti hahmo. Se oli merkki varakkuudesta. Virvottaessa saatettiin sanoa: "Isännälle ihravatsa, emännälle perä leveä".
Eikä pidä unohtaa sitäkään, että kauneus on katsojan silmässä. Se, mikä minusta on komeaa, kiinnostavaa, seksikästä, saattaa olla äklöttävän vastenmielistä jollekulle toiselle; se mitä Sinä taas näet miehissä, voi olla sellaista, etten edes huomaisi koko miestä. Ongelma onkin joko siinä, ettei helposti kohtaa sellaista miestä, johon itse ihastuisi tai vallankin siinä, etteivät ihastuksemme kohteet pidä juuri minunlaisestani miehestä.
En mielestäni saanut hyvää vastausta tähän, tuntuu että asiaa on haluttu kierrellä ja kaarrella. Rehellinem vastaus: miten ulkonäkökeskeisiä homot Suomessa on?

Miten ruma määritellää? Voiko "pluskokoinen" löytää seksiä tai kumppanin chub/chaser kategorian ulkopuolelta? Miten pinnallisia homot on yleensä (stereotypia on että on hyvin pinnallisia). Toisaalta oon kuullu että homot voi olla hyvin kehopositiivisia - onko totta? Vai onko homoissa myös kuin joillakin heteroilla: eli kaikki menee kunhan saa seksiä. Onko homot seksikeskeisiä? Tapahtuuko miesten esineellistämistä?

Ei kaartelua kiitos. Myös omakohtaisia kokemuksia kuulisin mielellään.
Ehkä kellään ei vain ole ”suoraa” vastausta? En minä ainakaan voi vastata kuin omasta puolestani. Kaikki muu on puhdasta oletusta ja päätelmistä ammentavaa pyörittelyä. Yleistäminen on yleistämistä; joukko ”homot” koostuu kovin erilaisista, omalla tavallaan kokevista ja eri asioita haluavista yksilöistä.
Mutta jos sitä omakohtaisuuttakin vielä: kyllä minulla erinäiset ulkonäköön liittyvät yksityiskohdat ovat olleet se, mikä kiinnittää huomion ja saa vilkaisemaan toisenkin kerran. Kun tätä asiaa koetin pyöritellä, niin eipä noita kriteereitä olekaan helppo sanoittaa. Ne kuitenkin liittyvät tiettyihin olemukseen ja kehon piirteisiin liittyviin asioihin - asteikolla, jossa vastakkain ovat maskuliinisiksi ja feminiinisiksi tulkitut ominaisuudet. Mutta esimerkiksi jonkun paino ei suoriltaan tuntuisi olevan kriteeri.
Painoon liittyvät kysymykset ehkä lähinnä kuvaa omaa epävarmuutta (kiusattiin menneisyydessä koska olin aina pidempi ja isompi kuin muut). Yritän myös homoherätykseni ja kaapin oven raotuksen kautta jotenkin saada referenssiä yleisestä homokulttuurista (johon mulla ei ole oikeastaan ollenkaan kosketusta minkä takia yleistän paljon- missä asun tällä on kyllä homoja, muttei homopaikkoja, tosin itsellä ei oo kyllä homokavereitakaan). Ehkä yritän myös jotenkin jollakin tapaa rakentaa omaa homoidentiteettiäni minkä puitteissa olen kipuillut sen kanssa ettei missään ole omasta mielestäni referenssejä miten mun pitäisi homona elää. Kaiketi on helpompi kun ohje tai "vaatimukset" tulee ulkoa kuin että itse opettelis olemaan tyytyväinen itseen tai määrittelis ne itse.
Ajatus "yleisestä homokulttuurista" on ehkä jonkinlainen illuusio. Totta kai jollakin lailla ihmiset löytävät toisensa ja syntyy sitten erilaisia verkostoja, yhteyksiä, porukoita ja niin edelleen. Mutta on vaikea nähdä mitään yleistä tai yhteistä, paitsi se, että ollaan ihmisiä, joiden seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu samaa sukupuolta olevaan. Parinvalinnan kautta voi olla olemassa joitakin yleisempiä piirteitä.

On tietysti yöelämä, joka isommissa paikoissa on jonkin verran eriytynyt lähinnä seksuaalimieltymyksiin liittyvien viiteryhmien kautta, mutta meillä Helsingissäkin siellä missä jonkinlaista erityistä homoyöelämää on, ovat yöihmiset aika pitkälti samoissa piireissä joitain erityisiä teemabileitä ja muita lukuunottamatta. Seuranetsintämielessä liikkeellä olemisessa ovat tietysti väistämättä mukana myös kaikenlaiset kriteerit - jopa raadollisessa muodossa.

Monissa kaupungeissa on järjestötoimintaa, jonka ympärillä on sitten ehkä vähän "tiedostavampaa" väkeä. Yöelämään syntyy yhteys näiden järjestämien bileiden ja muiden tapahtumien kautta. Samoin yhteys on olemassa sosiaalisen median suuntaan, sillä yhdistysten tiedottaminen tapahtuu nykyään pitkälti sosiaalisen median kuplissa - mutta valitettavasti algoritmien toiminta heikentää mahdollisuuksia tavoittaa kuplien ulkopuolella olevia.

Sosiaalisessa mediassa on jonkin verran erilaisia hlbti-teemaisia ryhmiä; on ihan yleisiä hlbti-ryhmiä ja sitten on jonkin verran kapeampialaisia hlbti-teemaisia ryhmiä esimerkiksi harrastusten ja muiden aktiviteettien ympärillä. Näitä on niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin.

Yksi ulottuvuus ovat deittisovellukset ja kontaktipalvelut. Niissä pyörii enemmän tai vähemmän kaikenlaisia ihmisiä. Usein itseä markkinoidaan ja ollaan "lihamarkkinoilla" valitsemassa mieleistä pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa. Toivotaan, että löytyisi omat kriteerit täyttäviä kontakteja - tai edes jotain. Noissa ilmapiiriä myrkyttää usein ihmisten epävarmuus omasta itsestään; moni nostaa itseään yrittämällä alentaa muita. Erityisesti tässä maailmassa on vaatimuksia ja kriteereitä ulkonäölle, ja ihmisiä arvotetaan. Paksu nahka on hyvästä, kunhan ei tarkoiteta fyysistä nahkaa. Jonkun epäkelpous voidaan ilmaista aika suoraan.

Ennen sosiaalisen median aikaa sellainen lentävä lause oli "sängyn kautta kaveriksi", joka siis tarkoitti sitä, että oman tuttavapiirin laajenemiseen liittyi usein seksi. Tapaamiset olivat baareissa ja muissa tunnetuissa kohtaamis/kokoontumispaikoissa. Kai tällaista ystävyyden solmimista on jossain määrin vieläkin, vaikka verkot ovat yhä useammin niitä kohtauspaikkoja?

Minusta homokulttuuriakaan ei pitäisi yleistää. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvia on kuitenkin vain se muutama prosentti, joten vertaiskontaktien rakentaminen arjessa voi olla työlästä. Toisaalta sitten kun ensimmäisiä kontakteja onnistuu luomaan, niin maailma voi laveta aika nopeastikin. Kaapista kurkistellen tällaisen viiteryhmän löytäminen voi "perinteisin menetelmin" kuitenkin olla hankalaa.
Homomiesten ulkonäköasiat nousevat aina esiin nettikeskusteluissa. Miksi on niin tärkeää yrittää näyttää hyvältä? Tutkimuksen mukaan ulkonäköpaineita on kaikkein eniten heteronaisilla ja homomiehillä ja kaikkein vähiten heteromiehillä ja lesboilla. Ulkonäköpaineiden taustalla on toisin sanoen se, että kokee olevansa miesten seksuaalisen katseen kohteena, tai haluaa saada seksuaalista huomiota miehiltä. Tätä selittänee puolestaan se, että miesten seksuaalisuuden on todettu olevan enemmän visuaalisesti orientoitunutta kuin naisilla.
Heterolle voi olla aika järkytys huomata olevansa homomiehen seksuaalisen katseen kohteena. Heteromieshän on tottunut olemaan se, joka katsoo ja arvioi, eikä päinvastoin.
Minä syytän biologiaa, ja tarkemmin ottaen evoluutiota sekä suvullista lisääntymistä :)
no minkähän takia on tärkeää näyttää hyvältä ? :D ei vittu toiset homot on aivan uskomattomia diivoja. hei ihan oikeesti ukot ja akat näyttäkää niin hyviltä ko näytätte ja teijät palkitaan yhtä hyvillä partnereilla :)
Onhan homomiehissäkin joka lähtöön makuja ja mieltymyksiä. Ihan niin kuin muillakin, eri alakulttuureilla homojenkin parissa on erilaisia arvoja vaikka nyt ulkonäön, pukeutumisen, kehonkielen, sosiaalisen elämän aloilla. Oon huomannut Suomessa varsinkin nuoremmilla homoilla (mutta EI ollenkaan kaikilla nuorilla!) ulkonäköön liittyviä paineita näkyä, näyttäytyä ja näyttää tietyn mittakaavan mukaan, ja kaikki sen mittarin ulkopuolella on ihan kauheata. Oliskohan se kuitenkin vaan tän päivän somettelukulttuuriin kuuluvaa pintaa. Itsekin edustin nuorisoa jo kauan vuosia sitten. Mutta vaikka vähän elämää nähneenäkin on kiva todeta että suuri osa tapaamistani homomiehistä on ihan normaaleja ihan normaaleilla mitoilla ilman että siitä tehdään mitään numeroa. Tunnen useita homomiehiä, jotka tiedän että olivat tosi tarkkoja ulkonäön ja puntarin kanssa kaks-kolmekymppisinä, ja jotka edelleenkin katsovat tarkkaan ulkonäköänsä, vaikka se oma muna on jäänyt vatsakummun piiloon eikä näy enää ilman peilin apua. Ja siitä huolimatta nauttivat elämästä. Eiköhän tää meidän homomiesten juttu ole kaiken suvaitsevaa, niin että ollaan omia itsejämme vaan, ilman paineita!