Huippu-urheilijoilla on sponsoreita. Urheilijalle olisi katastrofi, jos sponsoriraha loppuisi vaikkapa sen vuoksi, että sponsori ei tykkää homoista tai sponsori katsoisi homourheilijan tuovan yritykselle huonoa mainosta.
Iso osa huippu-urheilijoista uskaltautuu kaapista vasta aktiiviuran jälkeen, jolloin sponsorirahoista ei tarvitse välittää.
Minä arvelen, että tämä on muuttumassa. Kaapistatulleita (jopa aktiiviuransa aikana) alkaa urheilun huipulla hissuksiin olla kohtuullisesti. Nyt on lajikohtaisten tienraivaajien aika.
Sehän juuri onkin ikävää ja surullista, että pelko ottaa ylivallan. Muiden ihmisten mahdolliset reaktiot pelottavat ja sen takia valhe saa ylivallan.
Teeskentelyä, valheellisuutta, petosta.
Me ihmiset emme ole täydellisiä. On ikävää ja surullista, että seksuaalinen suuntaus tai mikä tahansa muu ihmiseen kuuluva ominaisuus, jolle ei voi mitään (eikä välttämättä tarvitse voida mitään) saa aikaan syrjintää.
Valheisiin ja petoksiin mukaanmenossa on jotain hyvin surullista ja samalla jotain yleisinhimmillistä, ikävä kyllä.
Sen takia en perusta tuosta uutisesta ollenkaan - korkeintaan tulen surulliseksi.
Ei kilpa- ja erityisesti huippu-urheilu poikkea muusta yhteiskunnasta. Mielestäni mitä enemmän vannotaan rehellisyyden ja puhtaan urheilun nimiin, sitä todennäköisemmin ajatellaan ja toimitaan juuri päinvastoin. Tuore esimerkki tästä on tiskirätti-gate.
Kuuntele Yle Areena: Urheiluhullut
Tiskirättejä tai pesusieniä alushousuihin – kannattaako rehellisyys urheilussa? https://areena.yle.fi/audio/1-50684999
Virnuillaan siellä hiukan balettimiestenkin etumuksen täytteistä.