Hämmentynyt!

  • 1 / 7
  • Jontte
  • 10.7.2020 21:35
Iso kysymysmerkki

Hei

Oon 25 v. vuotias mitä luultavammin homo - oon puoliksi ulkona. Mut onko samalla tavallaan normaalia tuntea olevan hieman hämmentynyt omasta suuntautumisesta? Siis en oikeestaan yhtään pysty samastumaan mainstream homokulttuuriin, enkä tiiä mistä se johtuu. Mulla ei oo oikein mitään roolimallia tai kiintopistettä siihen että miten homon pitäs käyttäytyä. Minulla itelläni jotenkin tosi seksualisoitunut kuva homoseksuaalisista miehistä - jotenkin seksi tuntuu tosi likaselta, saatan olla myös ehkä jotenkin seksuaalisesti repressoitunut. Ehkä. Seksi tai ajatus seksistä tuntuu likaselta, mutta luulen että tuntisin samoin heterona - eli ei välttämättä ole sidoksissa homoseksiin tämä tunne. Oon koko ikäni asunut pikkukylissä, joissa en oo ollu ulkona - mutten ole kuitenkaan kokenu että se olisi ollut siellä kiellettyä (en oo ollu ulkona niin en ole kokenut mitään syrjintää). Olen myös neitsyt eikä mulla ole mitään kosketuspintaa ihmissuhteisiin samansukupuolisten kanssa. En ole suudellut ketään, treffaillut, harrastanut seksiä - oon siis 100% neitsyt. Minulla on ollut ihastumisia, mutta en ole oikein toiminut niiden perusteella. Tai siis oon ehkä sellasessa tilanteessa, että mahdollisesti toinen mies tykkää minusta ja minä hänestä mutta en yhtään tiedä onko hän itekkin homo vai ei. Oon kysynyt naispuolisilta heterokavereilta että miltä toisen henkilön kiinnostuminen näyttää, mitä merkkejä sillä on. Ja ne on sanoneet että selkeitä merkkejä olisi. En vain jotenkin osaa tehdä asialle mitään. Tai en tiedä mitä tekisi.

Tästä tuli ehkä hieman poukkoileva teksti mutten tiedä oikein miten laittaa ajatukset järjestykseen.
Ei ole olemassa opaskirjaa elämään, koska jokainen tarina on uniikki. Kuuntele itseäsi ja elä sen äänen mukaisesti, älä yritä kopioida muilta.
Eilen illalla jo mietin mitä sanoa tähän, mutta Mixan esittämä ajatus pyöri päässäni. Ei ole valmiita vastauksia. Asiat vaan täytyy itse kohdata ja sovittaa oman elämän kanssa yhteen.

Omat hämmennykseni aikanaan olivat vähän samaa maata; hämmennyksen aika kesti murrosiästä 25 ikävuoden nurkille. Minulla oli vahvoja ennakkoluuloja siitä, mitä oikeat homot ovat ja miten oikeat homot käyttäytyvät. Samalla lailla mielikuvissani homous oli jotenkin hurjan seksualisoitunut asia ja homot yliseksuaalisia. Mielikuvani pyörivät Tom of Finlnad -tyyppisessä nahkahomokuvastossa ja hyvin feminiinisissä lespaten puhuvissa hahmoissa, ne kun olivat siihen aikaan esillä. En parhaalla tahdollakaan kokenut sopivani kumpaankaan. Sitten oli ollut vielä aids-kohut ja sellaiset. Samalla 80-90 -lukujen vähäinen seksuaalivähemmistöjä koskeva valistus oli lähinnä ehkäisyä. Esillä ollut järjestöjen tiedotuksen kuvastokin vältteli "keskitietä", kuten on valitettavasti edelleenkin.

Ja vielä tuosta toisen kiinnostuksen näkemisestä. Joo, varmaan se näkyy. Mutta niitä merkkejä pitää osata tulkita. Minä esimerkiksi en osaa. En ole koskaan osannut enkä osaa edelleenkään. Asia on käynyt joskus ilmi, kun asia on sittemmin suorin sanoin kommunikoitu. Kaiketi jokin vaisto vain puuttuu.

Opaskirjaa (homon) elämään ei siis ole. Tämän kylän homopoika eli Eino Nurmisto on sellaisen kuitenkin koettanut kirjoittaa. Homopojan opas ( https://ranneliike.net/artikkelit/15567/eino-nurmiston-laatima-homopojan-opas-lupaa-vinkkeja-kaapistatuloon-ja-nakokulmia-miesten-valiseen-seksiin ) edustaa mielestäni hivenen turhan seksualisoitua homoutta, mutta sehän on kuitenkin lopulta hänen tarinansa - eikä siitä(kään) parane tehdä yleistyksiä. Jos itse kirjoittaisin opaskirjan homoudesta, niin se olisi varmasti pirullisen paljon tylsempää luettavaa.

Joidenkin mielestä seksi on mielekkään olemisen lähtökohta. Minusta taas ei välttämättä. Homouttakaan ei tarvitse lähestyä seksin kautta, jos se tuntuu jotenkin luotaantyöntävältä asialta. Seksi on vain yksi ulottuvuus siinä paketissa, mihin liittyy läheisyys, romanttiset jutut ja sellaiset.
  • 4 / 7
  • JuhaniV
  • 11.7.2020 19:31
Itselläni on tapana seurueessa koettaa tunnistaa kuka on kiinnostunut kenestä. Seuraan vaivihkaa ihmisten katseita. Kiinnostuksen kohteelle henkilö uhraa tavallisesti muita enemmän huomiota.
  • 5 / 7
  • JuhaniV
  • 11.7.2020 20:14
Jontte, sanoit suhtautuvasi seksiin likaisena.

Ajattelen, että sinun olisi tulevaa parisuhdetta ajatellen hyvä selvittää ja työstää tuo asia pois alta. Läheiseen parisuhteeseen kuuluu myös seksiä. Jos torjut sitä, se voi jarruttaa tyydyttävän parisuhteen muodostamista.

Voisit kysyä Sexposta tai Setasta sopivaa terapia-ammattilaista, jota he suosittelevat. Hänen kansaan voit purkaa tuota asiaa.
  • 6 / 7
  • Jare88
  • 29.7.2020 11:42
Ei seksi välttämättä kuulu parisuhteeseen. Sehän on kahden ihmisen sovittavissa oleva asia, haluavatko harrastaa seksiä parisuhteessaan vai eivät.

Mutta siitä olen samaa mieltä, että aloittajan kannattaa päästä selvyyteen suhtautumisestaan seksiin - haluaako sitä vai ei. Kun ajatukset ovat selvillä, on sitten helpompi kommunikoida mahdollisesti tulevalle kumppanille, mitä suhteelta haluaa ja mitä ei. Sitten on helpompi kumppanin kanssa pohtia, kohtaavatko molempien toiveet vai eivät.

Valitettavasti sitä en osaa neuvoa, kuinka päästä selvyyteen suhtautumisestaan seksiin.
  • 7 / 7
  • random
  • 16.8.2020 22:42
Joo sehän se on aina se homosuhteen alittamisen ongelma kun ei tiedä toisen osapuolen suuntautumista. Ja kun ei haluais olla liian päälle käyvä mutta ei vältteleväkään niin yritäppä sitten tasapainotella siinä välissä.