Onko perusteltua niputtaa hlbti yhteen?

Teknisesti hlbti, tai hölpöti, ei mikään vähemmistö olekaan. Se on kokoelma erilaisia vähemmistöryhmiä, jotka on niputettu yhteen jonkin salaperäisen ideologian liima-aineella, josta nämä ryhmät eivät itsekään tiedä, että mistä se tarkkaan ottaen koostuu. Jostain "inklusiivisuudesta" vain puhutaan, ilman mitään käsitystä siitä, miksi näin erilaisten ryhmien ja keskenään ristiriitaisten käsitystapojen pitäisi olla liitossa keskenään. Minusta ei ole mitenkään yllättävää, että ainakin yhden amerikkalaisen kyselytutkimuksen mukaan asenteet homoseksuaalisia miehiä ja naisia kohtaan ovat kääntyneet viime aikoina kielteiseen suuntaan.
Noh, ei tuo nipun "liima-aine" ole kovin "salaperäinen". Kyse on kansanryhmästä tai kansanryhmästöstä, johon kuuluvat eivät näytä sopivan perinteiseen binääriseen miehen ja naisen malliin. Sellaiseen, missä perheen elättävä mies nai usein kotiin jäävän vaimon ja sitten laaditaan lapset.

Näillä vähemmistöillä on yhteisiä haasteita ja sitten joukko kullekin ryhmälle omia. Suomessa seksuaalivähemmistöjä eri tavoin kohtelevat lakipykälät on saatu suurin piirtein yhdenvertaisiksi. Asenteissa on vielä parantamista. Sukupuolivähemmistöjen kohdalla translaki (riippuu kuinka kattava laista saadaan) ja kolmas juridinen sukupuolivaihtoehto ratkaisisivat aika tavalla ongelmia. Asenteita nuokaan eivät tietenkään paranna. Perheiden osalta olisi tarpeen huomioida apilamallinen perhe.

Mitä tulee amerikkalaistutkimuksen asenteisiin, niin en usko, että hlbti (inklusiivisuuksineen ja muineen) olisi asenneongelmien lähde. Yhdysvalloissa on käynnissä kaikenlaisia polarisoivia prosesseja, kuten vaikkapa syrjintäsuojakeskustelu, joilla lienee suurempi vaikutus. Jako trumpilaisiin ja muihin tuskin on sekään ryppyjä silittävää laatua.

Siellä missä yleisesti hlbti-ongelmaa on, siellä suurin kauhistus on edelleenkin kahden miehen touhussa peiton alla - tai oikeammin siellä jotain tapahtuvaksi kuvittelevan päässä. Niillä muilla kirjaimilla tai niihden yhdistämisellä homoihin ei taida aikuisten oikeesti olla käytännössä merkitystä asenteisin.
Niin, no, miten kukakin ihmiskuntaa ryhmiksi jakelee...

Niin kauan kuin jakolinjat sateenkaaressa ylipäätään ovat tarpeen, niin jakolinja enemmistöisen sukupuolihabituksen ja seksuaalisuuden omaavien ja vähemmistöisen "muiden" välillä tuntuu kohtuu järkevältä.

Toki voi pohtia, miksi nimenomaa Gaussin käyrän hetero ja cis keskialue eristetään omaksi ja reunojen biseksuaalisuus, homoseksuaalisuus ja transseksuaalisuus ympätään yhteen...

Tämä johtunee pitkälti vaikutusvaltasuhteista: ennen nykyistä kulttuurievoluution vaihetta oli useamman sadan vuoden aikajakso, jolla nimenomaa enemmistöinen hetero ja cis nauttivat erityisarvostusta ohi muiden, kapeampien, sateenkaaren raitojen. Nämä kapeammat raidat puolestaan kokoontuivat yhteiseen marginaaliseen tilaan pois paksuimman raidan näkökentästä..

Hmmm.. Ehkei historiaa tule tässäkään liikaakaan tuijottaa, muttei varmaan ihan unohtaakaan... Ihmiskunnan historiassa aiemmin tapahtunut lienee suurin yksittäinen ennustaja sillle, mitä tulevaisuudessa voisi tapahtua...
Homoseksuaalisuus itse asiassa perustuu binääriseen sukupuoleen, tai siis yksinkertaisesti sukupuolieroon. "Bi" sanassa biseksuaalisuus tarkoittaa kaksi.

Homot ja lesbot toki kyseenalaistavat jo pelkällä olemassaolollaan heteronormia ja perinteisiä sukupuolittuneita rooliodotuksia, ja itse asiassa enemmän kuin mikään muu ryhmä. Se ei kuitenkaan ole sama kuin niin sanotun binäärisen sukupuolen kyseenalaistaminen, koska binäärinen sukupuoli ei ole ideologia tai sosiaalinen järjestelmä, vaan biologinen realiteetti.
Myös transsukupuolisuus, muunsukupuolisuus ja intersukupuolisuus (binääriseen sukupuolikäsitykseen mahtumattomuus) ovat biologisia realiteetteja. Siispä sukupuoli ei ole yksinomaan kaksinapainen asia. Vain lisääntyminen vaatii (nykytiedon mukaan) siittiön ja munasolun yhtymisen. Kaikessa muussa on venyvää saumaa. Nämä homoseksuaalisuuden, heteroseksuaalisuuden ja biseksuaalisuuden käsitteet ovat vain karkeita todellisuuden likiarvoja, kuten tietysti myös sukupuolisuuttakin määrittelevät käsitteet. Neurologinen sukupuoli voi olla jopa tyystin eri kuin kehollinen sukupuoli - binäärisyyteen viitaten: vastakkainen.
En ihan hiffanut miten, Masa, binäärisyys ja homoseksuaalisuus liittyvät toisiinsa?

Jos nyt ei lasketa primaarejä sukupuolipiirteitä mukaan, niin biologinen realiteetti on sekin, että tarkan binäärisyyden sijaan ominaisuudet, joiden katsomme edustavan mieheyttä tai naiseutta jakautuvat ihmiskunnassa pikemminkin noudatellen kahta toisiinsa lomittuvaa gaussin käyrää. (pituus, lihasmassa, rasvapitoisuus, rasvan jakautuminen, lantion leveys, viehättyminen suurista rintarauhasista, viehättyminen leveästä rintakehästä, avaruudellinen hahmotuskyky, sosiaalinen taitavuus, riskinsieto, varmuudensieto jne. jne...) Tai ehkä peniksen pituuden ja kivesten koon ja klitoriksen koon ja rintojen suuruudenkin voi tuohon ottaa mukaan..miksei toisaalta..
Yksinomainen homoseksuaalisuus tarkoittaa seksuaalisen mielenkiinnon kohdistumista samaan sukupuoleen. Biseksuaalisuus tarkoittaa seksuaalisen mielenkiinnon kohdistumista samaan ja vastakkaiseen sukupuoleen. Heteroseksuaalisuus tarkoittaa seksuaalisen mielenkiinnon kohdistumista vastakkaiseen sukupuoleen.

Joitain harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ihmiset ovat selvästi jaettavissa kahteen sukupuoliluokkaan, miehiin ja naisiin, ja niitäkin poikkeustapauksia tarkasteltaessa voidaan havaita, etteivät ne edusta nk. binäärisen sukupuolen ulkopuolelle jäävää kolmatta sukupuolta, vaan ovat niin sanotusti säännön vahvistavia poikkeuksia.

Muunsukupuolisuus ja transsukupuolisuus liittyvät sen sijaan sosiaalisen sukupuolen käsitteeseen.
Seksuaalisen kiinnostuksen "suunnan" pistäminen kolmeen eri lokeroon on useimmiten ihan hyvä keino jäsentää itselleen todellisuutta. Se on aika karkeaa, mutta useimmiten riittävää. Ei kuitenkaan kovin tarkkaa.

Kyllä, suvullinen lisääntyminen ja evoluutio ovat paimentaneet ihmiset kahteen (selvästi jaettavaan) pääsääntöiseen sukupuoliluokkaan. Lisääntyminen tapahtuu toista sukupuoliluokkaa edustavan sukusolun hedelmöittäessä toista sukupuoliluokkaa edustavan sukusolun. Lisääntyminen toteutuu todennäköisimmin, kun yksilö on yksiselitteisesti ja kokonaisvaltaisesti jompaa kumpaa sukupuolta, sisältäen kyvyn samastua omaan sukupuoleensa ja sukukypsänä halun paritella eri (huom, ei "vastakkaista") sukupuolta olevan kanssa. Ehdoton sukupuolijako on olemassa siittiön ja munasolun osalta. Mitä etäämmällä lisääntymisen kannalta tuosta ollaan, sitä enemmän variaatioille on tilaa.

Yhtä suurempi määrä on vähän huono mittapuu sille, onko jokin asia "poikkeus" vai "oma ryhmänsä". Sukupuolen moninaisuuteen liittyy niin paljon lainalaisuuksia, että kallistuisin jälkimmäiseen. Poikkeus olisi luonteeltaan kirjavampaa.

Minä olen yhä enemmän siinä ymmärryksessä, että transsukupuolisuuden ja muunsukupuolisuuden taustalla on biologistaustainen (aivoihin "kovakoodattu") kyky samastua tai olla samastumatta tiettyyn sukupuoleen. Tyypillisesti yksilöllä on kyky samastua omaan sukupuoleen, mutta tietyt syntymää edeltäneet asiat voivat johtaa muuhun.

Samalla tavoin tyypillisesti sukukypsällä yksilöllä on (aivoihin "kovakoodattu") kyky kiinnostua romanttisessa/eroottisessa mielessä eri sukupuolta olevista henkilöistä. Jälleen tietyt syntymää edeltäneet asiat voivat johtaa muuhun.

Seksuaalinen suuntautuneisuus ei ole kiinnostumista munasoluista tai siittiösoluista. Se on kiinnostumista ihmisestä, toki sukupuolittuneesti, mutta ainakin jossain mitassa sukupuoli-ihanteiden sosiaalinen ulottuvuus on läsnä. Sukupuoleen samastumisessa ja samastumattomuudessakin lienee ainakin jossain mitassa kyse samanlaisista mekanismeista kuin sukupuolittuneesta kiinnostuksesta.
Masa, olet oikeassa siinä, että jaottelu pelkkien primaarien sukupuoliominaisuuksien mukaan tuottaa varsin tarkkarajaiset miehen ja naisen ryhmät. Ja kuitenkin sukuelinten välimuotoja on n. 0,1% (määritelmistä riippuen). Kaikki välimuodot täysin muodostuneesta peniksestä, luokittelemattoman kautta, täysin muodostuneeseen vaginaan tunnetaan liukumon lailla.

Isot aivot ovat kuitenkin se ihmisen lajityypillinen piirre. Miten sukupuoli manifestoituu isoissa aivoissa on vähän kuin kysyisi, miten sukupuoli manifestoituu höyhenpeitteessä. Usea tutkimus on osoittanut, että myös aivot varioivat sukupuolis-seksuaalisuuden mukaan. On esim. alueita, joita sukuhormonit muokkaavat. Jos alapää voi varioida liukuen, niin miksei myös yläpää?

Kehon ja aivojen sukupuolittumisen kronologia ja mekanismit eroavat toisistaan sikiö- ja postnataaliaikana. Koska esim. valtava neokorteksi on verraittain tuore evolutiivinen sovellus, ei tämä liene yllättävää.

Jos siis lajityypillisesti ihmisen kohdalla laajentaa sukupuolis-seksuaalisen tarkastelun alapäästä yläpäähän, tulee sukupuolen manifestoitumisesta huomattavasti monimuotoisempaa, liukuvampaa, vähemmän jyrkkäreunaista.

Homojen ja biseksuaalien aivorakenteissa on samalla tavalla yhteneväisyyksiä "vastakkaisen" sukupuolen rakenteiden kanssa kuin on transsukupuolisen aivorakenteissa. Vähäisemmässä määrin toki.

Yeiskuva aivojen sukupuolittuneisuudesta ja sen mekanismeista:
https://pdfs.semanticscholar.org/dec2/0a98afe2c86f591d10932a859be78a11c8c3.pdf

Tässä artikkelissa kerrotaan, miten androgeeniaallot syntymän mollemmin puolin vaikuttavat:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4681519/
Tutkijat eivät yleisesti ottaen allekirjoita mitään nais- ja miesaivojen teoriaa, eikä yksilön sukupuoli ylipäätään ole todennettavissa aivoja katsomalla.
Jo hyvin pienten vauvojen kohdalla kiinnostumisen kohdentumisessa on havaittavissa sukupuolittuneisuutta, jota ei siis selitä kasvatus. Menetelmät eivät oikein vielä mahdollista asian "katsomalla" todentamista. Jokseenkin yhtä niukalti seksuaalinen suuntautuneisuus on todennettavissa "katsomalla" aivoja. Silti se on siellä aivoissa. Vai esitätkö Masa, että seksuaalinen suuntautuneisuus olisi lähtöisin jostain muualta kuin aivoista?
Yleisesti ottaen käsitys aivojen sukupuolettomuudesta on vanhentunut ja ilkeämielisemmin arvioituna tuollainen käsitys nimeomaan heijastelee kritisoimaasi poliittisesti korrektia hölpöti-tematiikkaa, Masa.
Aivojen sulupuolisidonnaisia eroja voi nähdä voimakkaamman magneettikentän mri laitteilla, toiminnallisin mri kuvantamisin sekä esim pet-ct:llä.
Luitko lainkaan laittamiani lähteitä?
Viitteitä sukupuoleen liittyvistä eroista voidaan tosiaan nähdä jonkinlaisesta massasta sen verran, että niitä voidaan noinkin hahmottaa olevan, keskimäärin. Yksilön aivoja tutkimalla ei kuitenkaan voida tehdä kovin varmoja päätelmyksiä juuri tarkasteltavasta yksittäisestä tapauksesta.
Yksittäisen ihmisen aivojen morfologiasta voi päätellä, mitä sukupuolta tämä edustaa melko lailla vastaavasti kuin voi tehdä vaikkapa luuston perusteella.

Yksistään staattisen MRI kuvan osuvuus on kohtuu korkea. fMRI tai PET-TT laitteilla osuvuus on jo hyvin korkea.

Pelkästään aivojen koko varioi sukupuolityypillisesti noudattaen normaalijakaumaa.
Mm. seuraavat alueet aivoissa varioivat sukupuolityypillisesti ja variaatio voidaan kvantifioida vaikkapa tarpeeksi tarkalla MRI -laitteistolla:
vasen amygdala, hippocampus, saareke, pallidum, putamen, claustrum, oikean pikkuaivon VI lohko, vasemman otsalohkon kärki (pole).
Esim. seuraavassa meta-analyysissä naisen ja miehen varioivien aivorakenteiden keskiarvon etäisyyksiksi toisistaan on saatu z=3,2-3,4 (p=0,05) mikä siis tarkoittaa n. 3 standardideviaatiota. Tämä tarkoittaa, että mittausten keskiarvot ovat niin kaukana toisistaan, että muodostuu kaksi toisistaan selkeästi erotettavaa jakaumaa.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0149763413003011#tbl0020