Omia ääniä löytyy, kuten Querelle Festivaali osoitti, ongelma taitaa olla siinä että itse homopopulaa ei juurikaan kiinnosta oma ääni vaan lipsynkataan ikoneita uhrituen sympatiaäänien toivossa.
Mutta kiitos, Madonna, kun annoit minulle äänen, ja isompi kiitos jos annat ääneni kuulua sitomatta sitä viimeisimmän levysi promootioon. Kovasti tunnut pitävän ääniämme yllä silloin, kun sinulta on tulossa uutta materiaalia.
St Judylla ei taida olla tietoa Madonnan työstä esim HIV/Aidsin suhteen jota tehnyt uransa alusta(35 vuotta)kun se ei todellakaan ollut muodikasta ja tautiin sairastuneita välteltiin ja pilkattiin. Tässä koko puhe eilisestä tilaisuudesta: https://youtu.be/CBjQXSUNg9o
Itseasiassa St Judylla tietoa Madonnasta on enemmän kuin tarvitsenkaan, sen takia myös suhtaudun häneen niin kovin kovin kriittisesti. Huomasithan tämän särmäni osuneen pikemmin seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjen äänitorviksi julistautuneihin, ei itse Madonnaan sinänsä - vaikka kirjoitukseni olikin hänelle suunnattu.
Stonewall, kuten jokainen homo- ja lesbohistoriaa syvällisemmin tunteva hyvin tietää, ei ollut modernin homoseksuaalisen vapautusliikkeen alku, eikä sitä ole alettu väittää sellaiseksi kuin vasta melko äskettäin. Vielä 80-luvulla oli tavallista, etteivät edes monet aktivismissa mukana olleet tienneet koko mellakasta, mutta tunsivat sitä edeltänyttä homo- ja lesboaktivistien poliittista, kulttuurista ja intellektuaalista historiaa. Stonewallin mytologisoituminen gay-liikkeen lähtölaukaukseksi tapahtui oikeastaan vasta 90-luvulla, varmaan osittain sen takia, että mellakoiminen sopi niin hyvin silloisen queer-liikkeen kapinaestetiikkaan.
Yhä tänä päivänä väännetään naurettavuuteen asti kättä siitä, millaisilla identiteettiominaisuuksilla varustettu henkilö "heitti ensimmäisen tiiliskiven". Mieheksi identifioitunut drag queen Marsha P. Johnson on muutettu postuumisti transnaiseksi ja nostettu mellakan pääsankariksi, vaikkei hän oman todistuksensa mukaan ilmaantunut paikalle kuin vasta seuraavana päivänä. Todennäköisimmin mellakka saikin alkunsa Stormé DeLarverie-nimisen lesbonaisen väkivaltaisen pidätyksen aiheuttamasta pahennuksesta.
Poliisiarkistojen mukaan Jim Owles-niminen homomies oli mellakkaa tukahduttamassa olleiden poliisien mielikuvissa Stonewallin johtohahmo, "Stonewallin kasvot". Mustia transnaisia fetisoiva queer-liike ei tietenkään ole kelpuuttanut tätä valkoista homomiestä kapinasankarikseen.
Kyllä Stonewallin tapahtumat nimenomaan olivat nykyajan alku, tai yksi niistä. Ilman juuri sen ensimmäisen vuosipäivän nostamista jalustalle tapahtumat eivät olisi ottaneet sitä suuntaa kuin ottivat. Se toi aktivismin näkyväksi ja jonkinlaisen eliitin kuplan ulkopuolelle. On turha kuvitella, että yleinen mielipide olisi lähtenyt muuttumaan niinkin rivakasti ilman juuri Stonewallin tapahtumien antamaa sysäystä. Toki jotain muuta kaapin ovet avaavaa olisi voinut tapahtua, sitten myöhemmin. Ja olihan myös aids-kriisi; entä jos vasta se olisi ollut ensimmäinen sysäys?
Toinen kysymys on sitten se, että kuka ja identiteetiltään mitä siellä Christopher streetillä teki ja mitä. Identiteetteihin ja luokitteluihin takertuminen ei ole niin olennaista, koska ne eivät ole vertailukelpoisia nykyaikaan. Olennaista on se, että jotkut saivat tarpeekseen ja vuotta myöhemmin jotkut keksivät tehdä asiasta numeron.
"I Rise -kappaleen antaakseen äänen kaikille marginalisoiduille ihmisille, jotka tuntevat olevansa vailla mahdollisuutta avata suutaan"
Hienoa, Madonnahan voikin sitten ensin viikolla Tel Avivissa puhua palestiinalaisten puolesta, eikä vaieta kabbalais-tuppisuuksi sortajien ja suuntukkijoiden edessä ;)
Ai mutta eihän Madonna kynnelle kykenekään, koska harrastaa sitä juutalaisuus-pohjaista kabbalaa ja kun siellä juutalaisuuden mooseksen saatanallisissa säkeissä on se miesten kesken seksiä harrastavien surmaamiskäsky ... Eikä Madonna tietenkään kykene kabbalaisena sitä kohtaan kapinoimaan.
Palestiinalaisethan sentään poistivat Länsirannalla homotuimiot laeista jo 1953, kun israel vasta 1988 ja Suomikin vasta 1971.
Mikähän asennevaikutus sai Ranskan Suuren Vallankumouksen aktivistit poistamaan Ranskan laeista homorakastelutuomiot jo 1790-luvulla ja miten kesti niin pitkään Rapakon takana edistyä samaan vasta Stonewallin episodien jälkeen, vasta 1960-luvun lopulla.
