Helsingin Sanomat kirjoittaa Berliinin pridesta ( https://www.hs.fi/paivanlehti/29072018/art-2000005773187.html ) otsikoiden, että "Berliini ei olekaan niin suvaitsevainen kuin se uskottelee". Helsingin Sanomien mukaan kaupungin suurin huolenaihe on nyt seksuaalivähemmistöjen kohtaama homofobinen väkivalta; moniarvoisuudestaan huolimatta homoviha nostaa päätään ja homofobisten väkivallantekojen määrä kasvaa.
Berliinin Neuköllnissä ongelmaa aiheuttaa monen maahanmuuttajan muslimitausta, joka vaikuttaa asenteisiin. Konfliktit ovat lisääntyneet. Baaria alueella pitävä Maurus Knowles sanoo Helsingin Sanomille olevan tärkeä tunnustaa, että konservatiivisten turkkilais- ja arabimiesten ja muiden berliiniläisten asennekulttuurit voivat törmätä rajusti ja uhka seksuaalivähemmistöille on todellinen.
Samassa Helsingin Sanomien jutussa otettiin esiin näkemys, jonka esittää berliiniläinen kirjailija ja bloggari Johannes Kram: vasemmisto kääntää selkänsä homoille, ja seksuaalivähemmistöjen asemaa käsitellään eräänlaisena "luksusongelmana". Avioliittolain yhdenvertaistumisen myötä poliittista keskustelua hallinnut aihe poistui päiväjärjestyksestä. Kramin silmissä vasemmiston esittämässä käsityksessä homot on ulkoistettu työväestöstä - ja viittaa vasemmistopuolue Linken Sahra Wagenknechtin kirjoitukseen, jossa tämä esittää vähemmistöjen oikeuksien ajamisen olevan hyvän omantunnon tuoja, joka peittää todelliset sosiaaliset ongelmat. Kram muistuttaa, että Saksassa seksuaalivähemmistöihin kuuluvista vain kolmasosa on työelämässä avoin omasta itsestään, ja kouluissa tilanne on erityisen huolestuttava.
Erityisesti erinäiset klikit poliittisesti vasemmalla syyttävät usein konservatiivisempia (poliittisia) toimintoja "pinkkipesusta" näiden ottaessa (myönteisesti) kantaa hlbti-vähemmistöjen oikeuksien edistämiseen, tai näiden jopa konkreettisesti toimiessa asian hyväksi. Erityisesti kaupallisten toimijoiden (ilman em. klikin hyväksymiä reunaehtoja) näkyvä sateenkaarimyönteisyys on herättäntyt tietyissä piireissä vasemmalla huomattavaa seinille hyppimistä, myös Suomessa. Suorastaan surkuhupaisana on näyttäytynyt kritiikki, jossa erään kaapista tulleen konservatiivipoliitikon parisuhdetta on pidetty suoranaisesti poliittisena pelivälineenä - konservatiivisuuden "pinkkipesuna".
Ettei vain eräissä klikeissä poliittisesti vasemmalla huoli hlbti-vähemmistöistä olisi lopulta vähintään yhtäläisesti "pinkkipesua".
Jo nyt on Suomessakin nähtävissä se, miten homomiehet on luokkatietoisesti ajattelevan vasemmiston piirissä määritelty "vähemmän sorrettuihin" kuin muut hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvat. On toki oikein, että Suomen surkeassa jamassa oleva translaki saa juuri nyt ykköshuomion sateenkaariaihepiirin kontekstissa, mutta ei sitä pitäisi tehdä muiden ryhmien tilannetta vähättelemällä. Kun translaki saadaan seuraavan eduskunnan aikana kuntoon, niin ovatko sen jälkeen transsukupuoliset "uusia homoja"?
Minusta hlbti-aihepiirissä olisi tärkeintä saada yhdenvertaisuuden merkityksellisyyden käsitystä levitettyä koko poliittisen kirjon laajuudelta, eikä käyttää aihepiiriä "läänittämällä" omien poliittisten vastustajien kampittamiseksi.
Homoviha tietysti yhdistää molempien uskonsuuntien vihaisia miehiä, joita ärsyttää hlbtiq ihmisten esiintulo,heille kaikki ovat vain homoja ja hakattaviksi kelpaavia.Ääri-
nationalismin liepeillä viihtyvä kaiken erilaisuuden vihaaminen ei tietenkään ole Suo-
messakaan vierasta,hlbtiq ihmiset eivät ole sosiaalinen ongelma vaan asenteista lähtevän syrjinnän takia joutuneet kieltämään itsensä ja käymään ihmisoikeustais-
telua.
Hesarin artikkelissa annettiin ymmärtää, että Ludwig baarin Maurus Knowlesin masinoima mielenilmaisu olisi johtunut uhkaavasta tilanteesta baarissa. Tämä ei pidä paikkansa. Mielenilmaisu syntyi yöbussia odottaneen transhenkilön brutaalista pahoinpitelystä, joka järkytti vapaamielisenä pidettyä ja queerhenkisiä Neuköllnin kaupunginosaa.
Valitettavasti Hesari ei ole korjannut juttua ja siitä on muodostunut vasemmisto/oikeisto-retoriikalla rönsyilevä keskustelu, jota näköjään täälläkin aloitellaan.
"Minusta hlbti-aihepiirissä olisi tärkeintä saada yhdenvertaisuuden merkityksellisyyden käsitystä levitettyä koko poliittisen kirjon laajuudelta, eikä käyttää aihepiiriä "läänittämällä" omien poliittisten vastustajien kampittamiseksi."
Tämän voisi ottaa tosissaan, ellei tätä ennen "Homokansan yhdistävä tekijä" olisi käyttänyt Kokoomuslaisessa "tolkun ihmisen"-roolissaan taas koko (?) arsenaaliaan jonkin epämääräisen "vasemmisto klikin" bashaamiseen. Kritiikki jeesmänien ja sateenkaarirahastajia kohtaan on aiheellista ja ei välttämättä tule mistään "vasemmisto klikistä".
"---homomiehet on luokkatietoisesti ajattelevan vasemmiston piirissä määritelty "vähemmän sorrettuihin" kuin muut hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvat."
Nyt taisi "tolkun ihmisen" retoriikka lipsahtaa populismin puolelle? Nou hätä, tätä keskustelua on käyty Priden alkuajoista asti, jossa sen aloittaneet tahot on suljettu aika ajoin aika järjestelmällisesti ulos. Ehkä juuri siksi translaki on niin "surkeassa jamassa" Suomessa?
Minä en ollut se, joka käytti käsitettä "epämääräinen", mutta kuvaavahan tuo luonnehdinta on, sillä melko hajanaisesta ilmiöstähän on kyse, vaikka yhdistävänä tekijänä onkin (poliittis-aatteellinen) vasen suunta.
Jos SaintJudy seurailet somekeskusteluja, niin "luokkatietoisesti ajatteleva vasemmisto" kyllä tuo syrjintähierarkian olemassaoloa esiin niin selvästi ja suoraan ilmaisten, ettei tässä populismeja tarvitse.
"os SaintJudy seurailet somekeskusteluja, niin "luokkatietoisesti ajatteleva vasemmisto" kyllä tuo syrjintähierarkian olemassaoloa esiin niin selvästi ja suoraan ilmaisten, ettei tässä populismeja tarvitse."
En seuraile, vaan jätän ne omaan arvoonssa kunnen niitä toistetaan esimerkiksi täällä jonkilaisena "koko totuutena" ja ilmeisesti ilmeisesti vaikuttamisyrityksenä ottaa tilaa haltuun oikealta laidalta (?) jatkamalla samaa vastakkainasettelua. Minä käytin käsitettä "epämääräinen" sinun "klikistäsi",josta tarkoituksesi mitä ilmeisemmin oli luoda jokin epämääräinen mielikuva. Kiitos kun selvensit tätä.
Ketään ei varmaan "harmita" jos kentälle tulee uusia toimioita agendan ympärille, niin puolueita ja elinkeinoelämää. Näiden motiivien kyseenalaistaminen on ihan tervettä kaupunkilaisjärkeä, vaikka siellä jossain näköalattomassa kuplassa jonkin mielestä nyt elelisi(kin): kaikki hampurilaiset eivät ole #thesameintheinside, vaikka ne kuinka olisi aseteltu sateenkaarilipun eteen.
Some ei ole irrallaan muusta keskustelusta, eikä ole perusteltua jättää sitä omaan arvoonsa. Puheenvuoroja käyttävät samat hahmot somessa ja muualla. Ihan tunnettujakin yhteiskunnallisen vaikuttamisen hahmoja. Nimenomaan ”luokkatietoisesti ajattelevan vasemmiston” toimintaympäristö on vahvasti sosiaalisessa mediassa, jonka piirissä myös enin osa aikuisista suomalaisista on. Toki somepalvelujen kuplia muodostava toimintalogiikka johtaa siihen, että laajempi seuranta vaatii vasiten tuntosarven oikeaan paikkaan työntämistä.
Niin, ja... toki kritiikki - niin aiheellinen kuin aiheetonkin - on sallittua. Se sitten taas joko kestää kriittisen tarkastelun tai on kestämättä. Sitähän se keskustelu on: kerrotaan käsitys ja perustellaan.
Samalla tavoin kritiikki hlbti-aktivismiin liittyviä lieveilmiöitä kohtaan on aiheellista, eikä välttämättä kumpua vaikkapa sitoutumisesta johonkin puolueeseen, vaan kenties kokemuksesta ja loogisesta päättelystä, jossa taustalla on pidemmän puoleinen syiden ja seurausten tarkastelu.
