Eipä tuo Holma muutosta ulkopuolisuuteensa Lontooltakaan edes odota, mikäli tulkitsin oikein. Ymmärtääkseni Holma on menossa Lontooseenkin ilman aietta tehdä tuolle ulkopuolisuudelle sinänsä mitään.
Holmalla oli kyllä monia ihan kiinnostavia huomioita, mutta kuinka paljon mukana on näköharhaa?
Lontoon vapaamielisemmästä monenlaisuudesta ja kaikenlaisten ihmisten kirjosta lienee kiittäminen siirtomaaisännyyden aikaa. Mutta eiköhän saarivaltiosta ja sen pääkaupungistakin löydy ne omat terhikiemunkinsa. Brittiyhteiskunnassa luokkajako on toisenlainen kuin Suomessa ja lajissaan käsittääkseni hyvin paljon tiukempi. Ehkä Lontoossa kuitenkin ulkopuolisena pystyy olemaan ja elämään tästä irrallaan - ja toteuttamaan ulkopuolisuuttaan tyydyttävästi?
Holma on itseään toistava maneerinäyttelijä, ja varustettu homolle tyypillisellä ylikorostuneella itsetunnolla, jolle ei ole mitään perustetta. Ei kiinnosta yhtään, mitä AH menee Lontooseen tekemään, ja tuleeko hän sieltä takaisin - ihan sama.
Tervetuloa vaan Vapaaseen ja Luovaan Maailmaan!
Itsekin asuin aikoinani Lontoossa. Sain siellä uskomattoman vahvan ja positiivisen kulttuurishokin ja minäkuvani paisui rautatieaseman kokoiseksi, kun ei tarvinnut selitellä mitään.
Lontoolaiset ovat nähneet jo kaiken!
Suomi on saari.
Kuinkahan moni tavoittaa mitään Holman käyttäytymisestä ja ajatuksista? Miksiköhän hän kaikesta ulkopuolisuudestaan huolimatta pyrkii kommukaatioon ulkomaailman kanssa? Jokin ylempi tarkoitus, rohkeutta vai turhamaisuutta? Hesarin artikkelin perästä löytyvien kommenttien perusteella kommunikaatioyritys herättää negatiivisia viboja. Jopa artikkelin kirjoittaja vilauttaa sanaa 'ylimielinen'. Pidin kovasti termistä "tavallisuuslarppi". Päästä huomaamatta tarkkailemaan elämän värikirjoa neutraalista vinkkelistä on kadehdittavaa. Suurkaupungissa tämä ainakin onnistuu helpommin. Yhtäkkiä ihan kiinnostavan oloinen henkilö tämä Holma.
Minä tein holmat jo parikymppisenä vuonna 1968. Lähdin Pariisiin ja katsomaan maailmaa. Tuli opiskeltua rajusti ja kun kotiuduin tein teisen opiskelukierroksen. Olen ollut onnellinen ja hyväksynyt itseni ja jopa muut. Nyt eläkkeellä on mitä muistella ja yliopiston käytävillä, seminaareissa ja luennoilla tulee aina vaan niin pirun hyvä mieli. Nuoret suhtautuvat kaltaiseeni vanhaan käpyyn todella hienosti. Siitä heille kiitos!
Antti Holma kertoo taustaa tälle päätökselle... Suomessa on elettävä heteroseksuaalisen mallin mukaan."
Onhan homoseksuaalisuus tullut asiallisesti esiin Suomessa vasta 2000-luvulla, kun parisuhdelaki/avioliitto hyväksyttiin. Aikaisemmin homous taisi olla yksinomaan pilkattava Ruotsiin liitetty ominaisuus.
Joten tässä mielessä tämä Holman kritisoima nykytilanne on täysin ymmärrettävä.
Englannissa ja Walesissa homoseksuaalinen kanssakäyminen tuli lailliseksi 1967 - muutamaa vuotta ennen kuin Suomessa (1971). Skotlanti salli homosuhteet 1980 ja Pohjois-Irlanti 1982.
Englannissa ja Walesissa oli voimassa vuoteen 2003 asti "homopropagandalaki" (Section 28), joka Skotlannissa kumottiin jo vuonna 2000. Julkishallinnon piirissä homoseksuaalisia suhteita ei saanut esittää heterosuhteiden vertaisina tai muutenkaan mitenkään "edistää". Laki tuli voimaan 1980-luvulla, eikä sitä aiemmin homoseksuaalisuus ollut mitenkään erityisen valistuneessa mielessä esillä. Vastaavanlainen laki kuopattiin Suomessa vuonna 1999, ja se oli sitä ennenkin ollut "kuollut kirjain". Britanniassa poliisit taas ratsasivat homobaareja ja -bileitä tuon tuostakin, viimeiseen asti.
Lontoossa ja joissain muissa suurkaupungeissa toki oli vilkkaat homoyhteisöt ja avoin ilmapiiri. Mutta metropolien ulkopuolen valtakunnassa asenteet olivat pitkään muuta. Muutos oli lopulta todella nopea - kenties irtiotto entiseen, kun asia oli Section 28 -pykälän kumonneen lakimuutoksen yhteydessä esillä. Suomessa muutos on ollut hitaampi ja ehkä vähemmän "dramaattinen".
Ymmärrän, että joku voi kokea suurkaupungin ilmapiirin vapauttavana, kun on vain osa kasvotonta massaa.
Yksi, mitä en ymmärrä, on puheet elämisestä "heteroseksuaalisen mallin mukaan", tai oikeastaan se, mikä olisi tuon vastapari. Millaisesta elämästä silloin on kyse? Se on hämärän peitossa.
Itse myös aikoinaan Lontoossa asuneena voisin vaan todeta, että sinnehän meet; good for you.
Ei siellä ollut yhtään sen hilpeämpää ja hauskempaa kuin vaikka Stadissa. Gaybaarit olivat ihan samanlaisia limaisia räkälöitä tai überhypeglamour -ällötyksiä.
A. Holma tuntuu ottaneen herkkään nokkaansa jotakin, joka ei ole todellista kuin hänen omassa päässään.
Olen tainnut kertoilla ennenkin näistä omista "alan" kokemuksistani, mutta kertauksen ja päivityksen vuoksi:
-Intissä duunissa 13 vuotta. Ikänä ei ongelmia asian suhteen.
-YK:lla 8 vuotta. Ei ongelmia.
- Asuttiin puoliskon kanssa Stadissa Viipurinkadulla, Espoossa Tapiolassa ja Matinkylässä. Ei sitten minkäännäkösiä ongelmia.
- Muutettiin joulukuun 19. Lappeenrantaan, Tirilän omakotitaloalueelle isoon perintötaloon. Naapureina asuu neljä nuorta lapsiperhettä, yksi kuusikymppinen lapseton pariskunta ja rockbändi (treenikämppä enoni omistamassa naapuritalossa...). Pidetty vuoroin jo kolmet grillipartyt toistemme pihoilla, ja jatkoa seuraa. Pysyvä kutsu naapurin kuusikymppisten kylpytynnyriin.
Yksi naapuri sanoi ihan vakavissaan: "Helvetin hienoa että tulitte! Asuntojen hinnat nousee, kun homoparit muuttaa paikalle!".
Lumilinko-painepesuri-moottorisaha-sirkkeli-puutarhajyrsin jne. -yhteiskäyttösydeemi on jo pystyssä.
Pitäiskö tässä vinkua? Onko olo huono ja alistettu?
NO EI!!!
Jälleen kerran kysyn vaan, olenkohan minä nyt jostakin käsittämättömästä syystä niin onnekas, että ei ole ikinä ollut vaikeuksia suuntautumisen takia, pikemminkin päinvastoin, vai olisikohan se sittenkin Antilla korvien välissä...
Britannia ei ole mitenkään erityisen liberaali maa, mutta lähinnä englantia osaaville suomalaisille kai käytännössä ainoa vaihtoehto, koska "täysmuuttoa" merkitsevien asumis- ja työoikeuksien saaminen esim Kanadaan, Australiaan ja USA:han on pitkällistä ja hankalaa. Toivottavasti HS tekisi sitten jatkojuttuja, vaikkapa vuoden ja sitten viiden vuoden, kuluttua Holman arjesta ja juhlasta siellä uudessa kotimaassa.
Pakko väittää vastaan. Lontoo on maailman kansainvälisin kaupunki. Täällä puhutaan useampaa kieltä kuin missäkään mussa kaupungissa maailmassa. Lontoossa jokainen on jostakin. Paikallisia paljasjalkaisia lontoolaisia on harvassa. Lontoo, toisin kuin brittiläinen yhteiskunta yleensä, on hyvin liberaali kaupunki.
Lontoossa ensimmäisinä päivinä havahtuu siihen, että täällä mies- ja naisparit kävelee käsikädessä, eikä kukaan ohikulkija käännä päätään. Helsingissä edelleen huudellaan homojen perään jopa päiväsaikaan keskustassa, mutta Lontoossa homo on kuin kuka tahansa kansalainen.
Ilmapiiri on selvästi vapaamielisempi kuin Suomessa. Ainoa seikka, joka tuntuu hupaisalta on brittejen vanhollinen suhtautuminen seksiin ja alastomuuteen.
"Onhan homoseksuaalisuus tullut asiallisesti esiin Suomessa vasta 2000-luvulla, kun parisuhdelaki/avioliitto hyväksyttiin. Aikaisemmin homous taisi olla yksinomaan pilkattava Ruotsiin liitetty ominaisuus."
- Niin, näyttää siltä, että tämän 2000-luvun parisuhdelain myötä hyväksytään homot ja homosuhteet kun niitä verrataan heterojen vastaaviin, ei välttämättä homoja ja homoutta sinänsä. Aika jännä miten itsestäänselviä käsitteitä kuten tasa-arvo ja "rakkaus kuuluu kaikille" pidetään suvaitsevaisuuden merkkeinä. Homonormatiivisuus, joka on sinikopio heteronormatiivisuudesta, on yleisesti hyväksyttävää ja jopa tavoiteltavaa myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvien mielestä elää heteroseksuaalisen mallin mukaan. Homoillakin on omat terhikiemunkinsa.
"Jopa homoyhteisössä hän kokee olevansa ulkopuolinen."
- Aika yleinen tunne monille. Homoyhteisöllisyys lienee enemmän bilekulttuuria tai keskittyy hyvinkin tarkkoihin alakulttuureihin pukeutumiskoodeineen sekä vartaloihanteineen.
Soisi Antinkin pääsevän viettämään rakasta parisuhde-elämää siellä ja välistä täälläkin tai tulla jopa paluumuuttaja-pariskunnaksi (tosin nyky-hallituksemmehan aikoo säätää sen lain että puolison saa tuoda Suomeen vain liki 3500€ kuukausitulot omaava, tai jos puolisolla on välittömästi töitä täällä myös - että se paluumuutto pariskuntana voi jäädä haaveeksi).
Toki Antti olisi hyvin voinut elää ihan homona, parisuhteessa täälläkin jo, mutta suuntautui jostain syystään toisin, ehkä jopa urautui "kitkerän persunkin" oloiseksi välistä.
Ellei Antti sitten ole pinttynyt jo ikui-seksi poikamieheksi.
Antillahan viime aikoina täällä parasta antia oli se Antti Holma -show, jossa hän oli melko lailla oma itsensä, ihan homomiehenäkin, eikä niin promoamassa ei-homojen drag-transvestiittien agendaa, kuten Putouksessa harrasti.
Toki Britanniassa on ollut ja on yhäkin omat PäiviRäsäs&MikaNiikko-suuntautuneensa
Odotan mielenkiinnolla, mikä on Holman reaktio, kun hän avaa television uudessa kotimaassaan, ja näkee siellä BNP-puolueen Nigel Faragen puhumassa. Kannattaa myös kiertää tietyt suvaitsevan Lontoon kaupunginosat kaukaa, kuten Tower Hamlets, vaikka siellä sitä värikkyyttä ehkä eniten kokisikin. Kyseinen kaupunginosa tuli tutuksi muutama vuosi sitten mm. sharia-poliiseistaan. Svengaava Lontoo kuuluu suurten ikäluokkien nuoruuteen, joten siltä osin tiedot kaipaavat päivitystä.
Mutta ennenkaikkea Lontoo ja Englanti ovat luokkayhteiskuntia, joissa nimenomaan se musta nainen on menossa siivoamaan investointipankkiin. Suomessa ilmainen koulutus ja väylät ovat olemassa ja avoimia kaikille, Englannissa sellaisesta ei ole puhettakaan.
Mielenkiintoisin fakta tulee kuitenkin lopussa; Holma on kotoisin akankannon kisakunnasta, Sonkajärveltä, Pohjois-Savosta. Oletettavasti tuo trauma selittää sekä irroittelut julkisuudessa, irrationaalisuuden kuin muuton Lontooseen. Sehän on tunnettu fakta Helsingissä, että kovimmat suhuässän suhauttelijat ja kansainvälisyyden perään huutajat ovat poikkeuksetta tuontitavaraa taantuvien pikkukylien Suomesta, joko ensimmäistä tai toista sukupolvea.
Hesarin jutussa ei mainittu että Holman oleilu Lontoossa päättyy joulukuussa jolloin palaa takaisin Suomeen. Saman päivän Iltasanomissa hän kertoi näin Rita Tainolalle. Hän ei siis ole lähdössä ovet paukkuen karkuun Suomen ilmapiiriä, minkä vaikutelman Hesarista sai.
Luin jutun ja minulle se ei auennut laisinkaan. Miksi hän avautuu asiasta Hesarissa kaikelle kansalle? Hän on julkisuuden henkilö ja varmaan monia asia voi teoreettisesti kiinnostaa. Jutun luettuani minulle tuli olo, että hänessä on melkoisesti narsistisia piirteitä.
Hän toi esiin asioita, jotka häntä vaivaavat Suomessa asuessaan.
Ehkä ne vaivaavat häntä, mutta eivät kuitenkaan ole oikean elämän ongelmia. Siksi jutusta tuli mieleen mainosjuttu omasta elämästä ja urasta. Olen Peten kanssa samaa mieltä, ettei Suomessa ole vaikea elää homona. Minulla on aivan samanlaisia kokemuksia asiasta.
Ehkä siinä on erona minun elämääni verrattuna Antin elämään, että minä olen tavallinen tallaaja ja hän on erilainen julkisuuden henkilö. Huonoa jutussa on se, että aina homojen elämä yhteiskunnassa tuodaan esiin vaikeana ja hankalana. Valitettavasti se ei ole sitä tämän päivän Suomessa. Täällä on hyvä elää homona ja ihmisenä, mikä on aivan sama asia. Homoudesta ei kannata tehdä liian suurta riesaa elämässä. Elää ja antaa muiden elää.
Näyttää olevan uuslukutaidottomuus valloillaan. Antti Holman keskeisin motiivi Lontooseen lähdölle on aivan selkeästi kirjoitettuna artikkelissa: ”Holma haluaa kirjoittaa.”Kauheimmat runot (2015) saa jatkokseen kauheimmat joulurunot, myy ilmestyessään varmaan myös lyriikaksi suhteettoman hyvin…” ”Runoiluun Holma on mitoittanut Lontoossa kaksi päivää viikossa. Toiset kaksi hän tekee varsinaista päähankettaan, romaania, jota on täällä jo aloitellut.”
Motiivi haastattelullekin lienee päivänselvä, tulevien kirjojen ennakkomarkkinointi.
Ajattelin, että siinä on syynä ammatilliset seikat. Lontoossa näyttelijälle on varmaan paljon nähtävää. Voi olla, että julkisuuden henkilönä haluaa omaa rauhaa ilman ennakkoasenteita. Voi olla, että menee jollekin kurssille tms. jos tuntee että takki on tyhjä ja toistaa itseään tai sitten etsii työtä. Me emme tiedä todellisia syitä lähdölle. Voi sanoa, mitä vaan.
Minusta on hyvä, kun hän on monipuolisesti lahjakas. Tällaisia henkilöita saisi tulla enemmän: hänkin voi olla jollekin homonuorelle esikuva. Sitäpaitsi on näyttelijälle lähes välttämättömyys, että on ulkonäköä. Helpompi varmaan työllistyä. Osa kokonaispakettia.
Olen asunut joissakin maissa Suomen lisäksi eikä se ole minusta yhtään sen helpompaa, kun aina törmää samoihin asioihin: toimeentulo, asunnon ja työn saanti. Tällaisiin perusasioihin. Vuokrat ovat aika kalliita. Työn saanti monesti erittäin hankalaa. Aina uuden kielen oppiminen, ystävättömyys jne jne. Helpompaa on, jos tuntee jo jonkun ihmisen joka asuu siinä maassa mihin muuttaa ja voi auttaa käytännön paperisodassa. Pelkästään ID saaminen voi olla vaikeata. Monesti pitä olla vakituinen osoite ja että sen saa vakituiset tulot. Valtioiden ykkösjuttu on verotus. Tuntuu, että se on kansalaisen ykköstehtävä: että on tulot, mistä maksaa paljon veroja. Minusta tämä on jollakin tavalla väärin. Kaikillahan ei ole siihen edellytyksiä. Sitten on AINA ryhmä ihmisiä, jotka vaativat nimenomaan TÄSSÄ asiassa erivapauksia, oletteko huomanneet ja ne ovat juuri jo ennestään etuoikeutettuja esim. lääkärit ovat hyvä esimerkki. He ovat aina vinkumassa jotakin etua Euroopasssa, jotta rikastuvat. Miten yksi ryhmä profiloi itsensä siten, että hyötyy verotuksessa, koska jo saa hyvät tulot. Tällä perusteella mietin, että miksi hlbt väen pitää maksaa samaa tuloveroa, VAIKKA he ovat sosiaalisesti täysin syrjitty ryhmä. Tätä en ymmärrä. Minusta pitäisi saada tuloveroalennus.
Jotkut oikovat polkuja nimenomaan parisuhteen kautta, koska silloin saa enemmän tukea eikä elä yksin. Oppii kieltä siinä sivussa eikä tarvitse erikseen mennä kurssille. Tämä on sitäpaitsi monien taktiikka: suhteen kautta maahan esim. tiedän heteronaisia, jotka ehdottivat tätä keinoa ystävättärilleen. Siinä saa sitten myös rahallista apua, jos toisella jo on vaikkapa asunto ja työ.
Jostain kumman syystä Holma sai maamme rasismin näyttämään nimenomaan naisten aiheuttamalta (mainitsi mummot ja terhikiemungit). Olen tähän saakka luullut, että Timo, James, Jussi ja Olli ovat ainoastaan miesten nimiä.
Iso kaupunki voi luoda kuplaefektin, oli maa mikä hyvänsä. Jos Suomen asenneilmapiirissä ahdistaa pääkaupunkiseudun ulkopuolisten ihmisten esittämämät näkemykset, niin kannattaa olla varovainen Iso-Britannian mediaa lukiessaan. Siellä suurilevikkinen media julkaisee hyvinkin värikkäitä juttuja, joista voi tulla paha mieli, jos haluaa maailman olevan yhtä monikulttuurista, etnisesti kirjavaa kylää, jossa hoilataan Kumbayaa, pidetään toisia kädestä, kaikkialla vallitsee rauha ja taivas täyttyy sateenkaarista.
Juttu haiskahti kirjan ennakkomarkkinoinnilta. Olihan tästä puolen vuoden Lontoon-keikasta puhuttu jo kauan ennen mitään Kiemunki-kohujakin. Muutenkin ahdistumiskynnys on hyvin alhainen, jos suomalaisen median uutisoimat jutut vaikuttaa liian ahdasmielisiltä. Omasta mielestäni tämä uussuomettuneen Suomen media hieroo juttuihinsa kohtuuttoman paljon vaaleanpunaista sokerihattaraa, ja vaikenee kielteisistä asioista, jotka eivät toimittajan maailmankuvaa myötäile.
"--- jos haluaa maailman olevan yhtä monikulttuurista, etnisesti kirjavaa kylää, jossa hoilataan Kumbayaa, pidetään toisia kädestä, kaikkialla vallitsee rauha ja taivas täyttyy sateenkaarista."
Aika jännää, miten näissä kuvitteellisissa suurkaupunkien kuplissa eläviä ihmisiä kuvaillaan toistuvasti heidän olevan naiiveja, tietämättömiä koko kuvasta ja elävät kuplassaan "suvakkimaisesti" (suvakki=vajakki). Olen sitä mieltä, että näistä keskittymistä löytyy ne avarakatseisimmat, toisiaan kunnioittavimmat, yhteiskuntaa ja koko maailmaa laajemmemmin tarkastelevat yksilöt. Valitettavasti kritiikki, jota esitetään esimerkiksi kehä kolmosen ulkopuolisiaterhikiemunkeja kohtaan, esitetään todellisuudesta vieraantuneena ja ahdistuneen ihmisen reaktioina. Tämä todellisuus, jossa pidetään kondomien jakamista virpomaan tulleille muslimilapsille on aika nyrjähtänyt.
Julkisuuden henkilöt markkinoivat itseään, perustuuhan heidän uransa julkisuuteen.
Tuli vaan tässä mieleeni... En ollut ikinä kuullutkaan koko Antti Holmasta ennen hänen ulostuloaan kaapista. Eikä ole kyllä näyttelijäntaidoillaankan erityisemmin säväyttänyt. Homo näyttelee homoa. Jahhas...
Saisi kuitenkin paneutua enemmän kirjoittamispuolelle. Kauheimmat runot oli aivan huippunaurattaja. Seuraavan kyllä pitäisi olla Kauheimmat joululaulut, eikä -runot.
xxx: "Aika jännää, miten näissä kuvitteellisissa suurkaupunkien kuplissa eläviä ihmisiä kuvaillaan toistuvasti heidän olevan naiiveja, tietämättömiä koko kuvasta..."
No surullistahan se on. Ruotsissa tämä kuplakeskustelu on pitemmällä ja siellä asetelmaa on myös tutkittu. Tulosten mukaan punavihreät zuurnalistit esimerkiksi kansoittavat poikkeuksetta parempituloisten asuinalueita, kuten Östermalmia. Kakarat käyvät yksityiskouluja, joissa on vain valkoijoisia. Sama porukka jaksaa kuitenkin rääkkyy siitä, miten kaikissa kouluissa tulisi olla tietty määrä ei-ruotsalaisia. Luulisi, että joku Rinkeby tai Akalla olisi paratiisien paratiisi näille, vaan ei.
Aika simppeliä matematiikkaahan tämä on; kupla on olemassa ja "suvaitsevaisuus" on yksi uuden luokkayhteiskunnan etiketeistä, mistä toinen ylempään keskiluokkaan kuuluva tuntee toisensa. Lagom-Ruotsissa aihe on tietyllä tapaa tabu, kun taas Suomessa ei. Ruotsissa punavihreät eivät ole kommentoineet laisinkaan näitä ruotsidemokraattien kuplakommentteja, koska sikäläisittäin demareiden Sahlin sai "tukkapöllyä" liian kalliista merkkilaukustaan ja kansaa ärsyttää tosissaan demareiden Perssonin yksityiselämä linnaa muistuttavassa omakotitalossaan.
Suomessa kaikki on toisin, eikä täällä turhaan piilotella. Kun maahan tulvii joukkoa, niin eiköhän sieltä joku humanisti rymistele isolla äänellä kailottamaan, että köyhät hiljaa! Plebeijit nimittäin tuntee mielipiteistään, eli lyhykäisesti ilmaistuna tuo joukko siis tietää jo, mitä tuleman pitää, mikä on kenenkin asema unelmassa. Kun pienituloiset narisevat asuntopulasta, niin uusaatelisto näyttää paikan ja nuijii narinat kerrasta maanrakoon.
On myös mielenkiintoista huomata erikoisia yhtäläisyyksiä keskustelussa, kuten nyt esimerkiksi tämä uussanasto rikastuksesta lähtien. Perusbritit haukkuvat enrichmentiä, perussaksalaiset inhoavat beraicherungia ja ruotsalaiset nauravat berikelselle. Mielenkiintoista on myös huomata, että saksalaiset puhuvat koneinsinööreistä ja osaajista. How come? Ilmeisesti nämä kaupunkikuplat muodostavat linkittyneen verkoston, uuden kansainvälisen patriisiluokan, jossa ideat, aatteet ja sanasto leviävät nopsaan, ja miksei toki myös siipatkin. Entisaikaanhan avioliitoilla vahvistettiin sukujen väliset valtasiteet.
Mikähän mahtaa olla Holman uuden asuinalueen, Islingtonin, status? Ettei vain entinen työväenkaupunginosa, joka on uudelleenkansoitettu hipstereillä, latte-kahviloilla ja kalliilla yksiöillä? Ja kas, kas, mitä se Wikipedia asiasta sanookaan... "According to The Guardian, Islington is widely regarded as the spiritual home of Britain's left-wing intelligentsia." https://en.wikipedia.org/wiki/Islington
Nimimerkki Cadence kirjoitti auki ja lavensi sitä, mitä kärjistykselläni ajoin takaa.
Jos haluaa välttyä "suvatkit vastaan rasistit" -asetelmalta, niin on parasta olla seuraamatta mediaa ollenkaan. Useimmissa Euroopan maissa keskustelu velloo aika lailla samoja uomia.
Tämä aihe on myös kuin luotu kaksinaismoralismille. Halutaan tehdä monikulttuurinen yhteiskunta, mutta pitää mielellään se oma koti, työ ja lasten koulu monokulttuurisena. Euroopan kaupungeista mm. Pariisi, Bryssel ja Lontoo ovat kärsineet siitä, että koulutettua, hyvätuloista, omistavaa ja korkeimpaan veroluokkaan kuuluvaa valkoihoista väestöä muuttaa pois, vaikka molemmat kaupungit ovat monikulttuurisempia kuin koskaan.
Toinen kaksinaismoralismi on median kyky suodattaa ilmeisesti toimittajan omien näkökantojen vastaiset uutiset pois tai ainakin vähemmälle näkyvyydelle, ja luoda näkyvyyttä, joka pönkittää toimittajan maailmankuvaa. Sanon heti vetäväni nämä prosentit nyt hatusta, mutta jos 80% v. 2015 aikana siirtolaisiksi yrittäneistä olisi yksin saapuneita miehiä ja 20% olisi lapsia ja naisia, niin median kuvavirrassa lasten ja naisten hätä kattaa 80% kuvista. Kun kuvia julkaistaan valtavat määrät, vääristymä ei selity liian pienellä otannalla. Vielä kun sekoitetaan käsitteet siirtolainen, turvapaikanhakija ja pakolainen, niin raportointi alkaa etääntyä todellisuudesta kuin Holma Helsingistä.
Ossi Halme on oikeassa tässä "Toinen kaksinaismoralismi on median kyky suodattaa ilmeisesti toimittajan omien näkökantojen vastaiset uutiset pois tai ainakin vähemmälle näkyvyydelle, ja luoda näkyvyyttä, joka pönkittää toimittajan maailmankuvaa."
Nimittäin, muistatteko että Suomessa mediassa olisi kerrottu esim, että
George W. Bushin valtakaudella, kun GWBn hallinto oli saattanut sotimisillaan ja politiikallaan liittovaltion rahakirstun heikkoon kuntoon ja kun silloin Yhdysvaltoihin iski Katariina-hirmumyrsky pahoin tuhoin, muslimimaat (mm. Bangladesh, Pakistan, Arabiemiraatit, Saudi-Arabia, Egypti, Tunisia, Marokko) toimittivat Yhdysvaltoihin noin miljardin dollarin arvosta katastrofiapua, lääkkeitä, sairaanhoitotarvikkeitta, telttoja, huopia, ruokaa, polttoainetta, rahallista apua yms ja Yhdysvalloissa muslimit keräsivät muutaman kymmenen miljoonaa dollaria apua ja muutama tuhat muslmia lähti katastrofialueille vapaaehtoistyöhön auttamaan.
Samoin Afrikasta useat maat lähettivät Yhdysvaltoihin apua 100 000 ja miljoonan dollarin välillä; Namibiakin lähetti 100 000 dollarilla kalasäilykkeitä.
Israel ei juurikaan avittanut, vaan tuolloin israelin päärabbi julisti että Saint Lousiin tuli tulva, koska siellä ei luettu tarpeeksi vanhaa testamenttia. Ja israelia ketutti kun GWBn hallinto oli vaatinut israelia säästämään Gaza tuhoamiselta.
Sitten Suomessa riekuu joukko umpi-krisittyjä väittäen etteivät muslimimaat auta koskaan missään hädissä, eivätkä etenkään kristittyjä.
Toisena asiana se, että Suomessakin media on nyt jostain syystä ihan unohtanut sen, mitä 1900-luvun alkupuoliskolla tapahtui, eli kun oli pakolaismaahanmuutto-invaasio Euroopasta Lähi-itään, kun juutalaisia vainottiin ja heitä muutti, paikallisilta maat, kodit anastaen, Palestiinaan suht sama määrä kuin Eurooppaan on tullut nyttemmin siirtolaisia.
Mutta silti Suomessakin tietty porukka on sitä mieltä että Palestiinaan maahanmuuttajien meno oli ihan ok ... mutta Eurooppaan maahanmuuttajien tulo ei kuulemma ole alkuunkaan ok.
Ja toki juutalaisten terroristijärjestöt irgun ja lehi 1900-luvun alkupuoliskolta on ihan lakaistu maton alle.
Totta toki se, että niin Euroopassa, kuin Lähi-idässäkin vallitsee joissain piireissä ihan kivikausi tietämyksen ja uskomusten suhteen.
Mutta hei, ovathan eurooppalaiset, yhdysvaltalaiset, venäläiset ja kiinalaiset asetehtaat sentään nettonneet ihan jumalaisen paljon asemyynnillä, niitten kehittelemiin kriisimaihin. Ja elintasokuiluahan kannattaa aina rakentaa, sillä niinhän se sitten mukavasti menee niinsanotusti omille reisille lopulta.
Taitaa vielä se paavi-mulkerokin kehoittaa lisääntymään ja täyttämään maan, kun ottihan se jo kolme muslimiperhettä vatikaaniin ja ... ilmeisesti rakentavat sinne nyt pikku moskeijaa heille, tai sitten ovat tekemässä katolista brainwashia.
vatikaani-perkele on kyllä Euroopan ja taitaa olla maailmankin ainoa maa jo, jossa naisilla ei ole lainkaan ääni- eikä edustusoikeutta - ai mutta sehän on vaan Euroopassa semmoinen nais- ja homofobinen kardinaali-"mullahien"-umpio.
Antti Holma taisi sohaista muurahaispesään antaessaan haastattelun siitä, millaisena hän kokee Suomen ilmapiirin nyt SSS-hallituksen ensimmäisen toimintavuoden ollessa täyttymässä.
Valtaosassa edellä olevista kommenteista paistavat läpi yksinomaan kirjoittajien omat ennakkoluulot, pelot ja maailmankuva sieltä itse kunkin ikioman kuplan sisältä nähtynä, ja yhden ihmisen henkilökohtainen päätös, josta valtakunnan ykköslehti omine painotuksineen päätti kirjoittaa jutun, saa elämää suuremmat mittasuhteet.
Itse ymmärrän täysin Antti Holmaa ja hänen ahdistustaan tässä varsinkin viimeksi kuluneen vuoden sisällä radikaalisti muuttuneessa yhteisessä toimintaympäristössämme. Enkä lukenut haastattelusta mitään, mikä antaisi päätellä, että Holma pitää Lontoota tai Britanniaa jonkinlaisena paratiisina, josta nämä Suomen kielteiset ilmiöt puuttuvat.
Hän nyt vain kaipaa pientä irtiottoa tästä kaikesta voidakseen keskittyä kirjoittamiseen puhtaalla pöydällä väljemmässä ympäristössä, jossa jokainen vastaantulija ei häntä tunnista, vailla turhaa painolastia näistä tutuista ympyröistä, joissa päivittäin saa odottaa uutta älynväläystä yhteiskunnan "kehittäjiltä" ja terhikiemungeilta (jotka varmasti voivat olla niin mies- kuin naispuolisiakin).
Lontoossa sitä painolastia alkaa epäilemättä kertyä melko lailla kunhan kuningattaren ysikymppisistä on selvitty ja kesäkuun kansanäänestystä edeltävä kampanjointi saavuttaa kliimaksinsa. Puhumattakaan jälkipyykistä äänestystuloksen ratkettua suuntaan tai toiseen.
Tämä Ruotsin punavihreäkupla eroaa kokoperäisestä varmaankin siinä, että Suomen "kulpissa" elelee ja vaikuttaa koko joukko luovan alan ihmisiä, ekologisesti ajattelevaa "viherpiipertäjää" ja sekalaista kulttuuriväkeä, joiden toimeentulo on usein vähän niin ja näin. Tämä joukko tulee useimmiten maalta ja ovat sittemmin verkostoitunut myös ulkomaille.
Juu... tai sitten ei. Asian ydin lienee siinä, että oman mielipiteen kanssa ristiriitaisesti ajattelevat ihmiset on niin mukava niputtaa johonkin "kuplaan" tai epämääräiseen sekalaisten piipertäjien poppooseen, johon en itse ainakaan missää tapauksessa kuulu.
Tosiasiassa näitä tavalla tai toisella ennakkoluuloisia ja putkinäköisiä ihmisiä on suurin piirtein kaikkialla, kaikissa yhteiskunta- ja ikäluokissa ja ammateissa. No, oman työn tai muiden aktiviteettien tuoma arkinen elämänkokemus ehkä joissakin tapauksissa korreloi ympäristön moninaisuuden ymmärtämisen kanssa, mutta siinäkin usein omat ennakkoasenteet muovaavat kummasti näkökentän laajuutta ja suuntaa.
"No, oman työn tai muiden aktiviteettien tuoma arkinen elämänkokemus ehkä joissakin tapauksissa korreloi ympäristön moninaisuuden ymmärtämisen kanssa, mutta siinäkin usein omat ennakkoasenteet muovaavat kummasti näkökentän laajuutta ja suuntaa."
Suvaitsevaisuus useimmiten merkitsee välinpitämättömyyttä asioista, jotka eivät suoranaisesti kosketa omaa elämää. Antaa "kaikkien kukkien kukkia", kunnes rikkaruohot valtaavat liiaksi alaa, ei suoranaisesti jonkin asian tai ilmiön ymmärtämistä ja hyväksymistä sellaisenaan. Eri asia on suvaitseeko suvaitsemattomuutta.
Hmm, kun itse ajattelen Lontoon "gay-skeneä" niin itselle tulee ekaks mieleen Chemsex-buumi, mikä ollut siellä mediassakin tapetilla.
Eli grindrin yms. kautta haalitaan kokoon päiväkausia kestäviä seksijuhlia jonkun asunnossa missä piikitetään "tinaa" -en itte omaa mitään huumekokemusta joten en muista mitä "tina" on oikealta nimeltään- suoneen ja kirjaimellisesti nussitaan itsensä hengiltä.
Ensiapuihin saapuu miehiä jotka saaneet myrkytyksen, kyrpä nylkeytynyt liiasta panemisesta jne. Ja vaikkei mikään menekään heti pieleen niin Lontoossa todetaan 5 uutta Hiv-tapausta homojen keskuudessa joka päivä
YouTubessa on muistaakseni siitä dokumentti. Löytyy haulla "chemsex".
Holmaa haastatellaan nyt Ylellä ( http://yle.fi/uutiset/3-9440645 ) Kulttuurivieraana. Holman mukaan Suomea on helpompi rakastaa etäältä. Toisaalta Holma Suomen ahtautta paettuaan huomasi niitä asioita, joita näissäkin kommenteissa on esitetty: vihan ja vastakkainasettelun lisääntyminen ole suomalainen vaan globaali ilmiö. Vihaa on paljon Britanniassakin.
