Kiina: Oikeus ei antanut miesparille lupaa avioitua (juttukommentit)

"Homoseksuaalisuus ja homosuhteet ovat olleet vaiettu asia, vaikka suurkaupungeissa onkin viime vuosina ollut tilaa elää vapaammin, ja hlbti-aktiivisuutta virinnyt."

Olen tavannut Suomessa jo 15 vuotta sitten kiinalaisia homoja, joilla ei ollut asian suhteen mitään ongelmia. Enemmän niitä ongelmia on ollut luterilaisilla suomalaisilla ja vaikuttaa olevan edelleenkin, mitä tulee masennusdiagnooseihin, terapiointiin, häpeän tunteisiin ja ylipäätään pelkkään narinan määrään asian tiimoilta.

Väittäisin myös, että Kiinan suurkaupungeissa on Eurooppaa kukoistavampi skene, ja on ollut pitkään. Tässä on noin kymmenen vuoden takainen dokumentti Shanghaista -> https://www.youtube.com/watch?v=dOz9euaigPA

Mutta ilmeisesti tässäkin on taustalla sama juttu, elikä avioliittoinstituutio on kaikenkattava mittari. Mielenkiintoista kuitenkin tietää, että Kiinassa ei esiinny väkivaltaa, toisin kuin Ruotsissa tai Englannissa. Ei ole tapauksia, missä nuoriso hakkaa homomiehen kuoliaaksi tai että opiskelija-asuntolan huonekaveri hakkaa vasaralla nukkuvaa homonuorta päähän. Mitenköhän tuo väkivalta muuten "arvotetaan" noissa spartacus-tyylisissä pisteytyksissä? Montako yksittäistä väkivaltatapausta avioliittolainsäädäntö vastaa?

http://www.expressen.se/gt/polisen-utesluter-inte-hatbrott-bakom-mord/
http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/crime/11082858/Man-jailed-for-hammer-attack-on-gay-flatmate.html

Niin, Kiina on keskusjohtoinen yksipuoluediktatuuri, eikä valta perustu kansan valintaan. Vaikkapa homouden hyväksymisen kohdalla avioliitto-oikeus tai parisuhteen jonkinlainen tunnustaminen ei ole yhtä hyvä asennemittari kuin sellaisissa maissa, joissa päättäjät ovat vastuussa kansalle. Sama koskee tietysti homoseksin rangaistavuutta ja homouden sairaudeksi määrittelyä.

Mainitussa Spartacus-vertailussa parisuhteen jonkinlainen tunnustaminen tuo yhden pisteen ja avioliittoyhdenvertaisuus toisen. Murhien yleisyys vie kaksi pistettä, mutta väkivallantekoja ei ole huomioitu. Kiina muuten oli edellisessä 193 maan vertailussa sijalla 64, esimerkiksi Italian, Puolan, Japanin, Vietnamin ja Albanian kanssa. Yksittäisistä väkivaltatapauksista on vaikea vetää johtopäätöksiä; länsimaissa teoista ja etenkin niiden motiiveista ylipäänsä kerrotaan. Väkivallatonta ei ole Kiinassakaan.

On oletettavaakin, että asukasmäärältään noin viiden Suomen suuruinen kaupunkikeskittymä sisältää myös vilkkaan homoskenen. Ihan hyvä, että tällaista on. Toinen kysymys on, toimiiko skene pakopaikkana ympäröivältä maailmalta vai ei. Esimerkiksi läntisessä Euroopassa yleisesti homoille ei toimi, enää. Nykyään se on sitä enemmänkin erinäisille alakulttuureille.

Vaikka tämä meidän pieni Suomemme on korpia ja järviä, niin väestöstä suurin osa on kuitenkin enemmän-vähemmän kaupungistunutta, kuten läntisessä Euroopassa yleensäkin, ja maalla elävilläkin on realistiset mahdollisuudet käydä päästelemässä paineita kaupungin paheissa. Kiinassa näin ei ole. Puolet väestöstä elää maaseutuun sidottuna. Maaseudulla asuvalle homolle on melko sama, kuinka kimalteleva Shanghain homoskene onkaan.

Smo: "Puolet väestöstä elää maaseutuun sidottuna. Maaseudulla asuvalle homolle..."

Määrittelepä ensin se maaseutu. Kiinassa Helsinki olisi pieni kaupunki. Maaseutu on myös Kiinassa tiheämmin asuttua kuin suomalaisen pikkukaupungin taajama. Kiinassa on pelkästään Pariisia suurempia kaupunkeja 20 kappaletta. Suomi on oikeasti yhtä tiheästi asuttua aluetta kuin Venäjän Siperia.

Smo: "Kiina muuten oli edellisessä 193 maan vertailussa sijalla 64, esimerkiksi Italian, Puolan, Japanin, Vietnamin ja Albanian kanssa. Yksittäisistä väkivaltatapauksista on vaikea vetää johtopäätöksiä; länsimaissa..."

Juuri tätä ajoin takaa. Kiinassa ja Kauko-idässä ei ole samanlaista väkivallan perinnettä kuin täällä. Homous voi tarkoittaa ns. kasvojen menetystä, mutta kukaan ei tule joukolla lyömään pesäpallomailalla päähän. Vaikuttaisi siltä, että Spartacus on muutaman länsieurooppalaisen itsensä itselle värkkäämä pisteytysapparaatti, joka maksimissaan huomioi vain tilanteen länsimaisen kulttuurihistorian ja poliittisen tilanteen katsantokannalta.

Väkivaltaisuus ei tilastoijia kiinnosta, kuten tulitkin jo todistaneeksi. Ilmeisesti tuon pisteytysmasiinan perusteella Saudi-Arabiankin olisi OK, jos sinne tuotaisiin se avioliitto, mitä nyt viereisessä kortteerissa giljotiini paukkuisi yötäpäivää. Tuo pisteytysmasiina tekee korrelaation avioliiton ja yhteiskunnallisten olosuhteiden välillä tai sitten sen tavoite on avioliittoinstituution sisäänajo. Ja tuossahan tuli juuri todistettua, että sen avioliiton sisäänajo ei tarkoita paratiisin laskeutumista maan päälle. Itse turistina olisin hyvinkin huolissani väkivallasta, oli kuinka adoptiota tai avioliittoa tarjolla.

Smo: "Niin, Kiina on keskusjohtoinen yksipuoluediktatuuri, eikä valta perustu kansan valintaan. Vaikkapa homouden hyväksymisen..."

Iranissa järjestettiin juuri vaalit. Olivat kansanvaltaiset. Mitähän luulisit, jos pääsisivät äänestämään homoudesta? Tai sitten tuo aikaisempi tutkimus brittimuslimeista. Vinkki, demokratia ei ole tässä nyt sellainen juttu, joka todistaa yhtään mistään mitään. Sen sijaan sillä, että Kiina on pitkälti maallistunut maa, voi olla jokin merkitys.

Samainen maa muuten julkisti toissavuonna "tavoitteet" medialle. Yksi niistä oli ylitsevuotavien uskonnollisten esitysten kieltäminen. Mistä vetoa, että tuohon suuntaan Smo:n "demokratioissa" tullaan myös menemään (http://www.theguardian.com/world/2016/apr/13/french-pm-ban-islamic-headscarves-universities-manuel-valls). Ja olen muuten melkoisen varma, että Smo tulee myös homona niitä kannattamaan. Siinäpä sitä on paradoksia kerrakseen - ja sananvapautta.

On epäolennaista määritellä maaseutua, pohtia väentiheyttä tai laskea suurkaupunkeja. Olennaista on se, voiko yksilö elää yhteisössään omana itsenään lähtemättä "seksuaalipakolaiseksi" säihkyvän homoskenen helmoihin. Kasvojen menetys tällaisissa kysymyksissä tarkoittaa käytännössä yhteisön ulkopuolelle joutumista ja omien elinmahdollisuuksien kaventumista sen yhteisön piirissä.

Giljotiinin pauke vie Spartacuksen vertailussa maksimissaan viisi pistettä. Vertailun peränpitäjät ovat Somalia, Iran, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia ja Jemen. Myös Mauritania, Nigeria, Qatar ja Sudan ovat vertailun loppupäässä.

Edellinen kommenttini ei ollut demokratian puolustuspuhe (tai tuomio yksipuoluediktatuurille), vaan toteamus siitä, että Kiinassa erilaisen hallinnon vuoksi valtaapitävien tekemät ratkaisut eivät ole samalla lailla sidoksissa yleiseen mielipiteeseen kuin länsimaissa: tehdyt ratkaisut eivät välttämättä toimi mittarina samalla tavoin.

Homona tai mitä tahansa muuta viiteryhmää edustavana en kannata (uskonnollisten tai muidenkaan) katsomusten tai mielipiteiden vaientamista, mutta samalla kannatan myös vastuuta sanotusta. Kannatan yksityishenkilöiden vahvaa suojaa ja kansanryhmiin kohdistuvan vihapuheen (tarkoitan mm. kehottamista väkivaltaan kansanryhmää kohtaan ja sen tasoisia asioita) nollatoleranssia. En kuitenkaan olisi itse kieltämässä hysteerisenä uskonnollisia viittauksia.