Olisit voinut vielä lisätä kirjoittajan taustakohtaan se, että hän on Radio Dein toimittaja ja mukana Uuden Toivon Seurakunnissa (entinen Nokia Missio Church). Siis pesunkestävä hihhuli.
Kiekkobloggaaja: Urheilumediassa on kiekon suurin homo-ongelma (juttukommentit)
- 2 / 8
- smo
- 24.10.2014 7:32
Hyvä tarkennus taustoihin.
Se, että asiasta keskustellaan mediaa myöten ääneen ja julkisesti, arkipäiväistää asiaa. Arkipäiväistyminen puolestaan johtaa turhien tabujen murtumiseen, jonka jälkeen aihetta voi käsitellä pienemmin kirjaimin.
Kaipiainen ilmeisesti haluaisi pitää homojen lisäksi myös aihepiirin kaapissa. Pelkääköhän hän, että mahdollinen kaapistatulo kiekkopiireissä romauttaisi jotenkin hänen maailmansa tietynlaisen miehisyysmuotin viimeisen linnakkeen?
Siihen kaikkeen tämä keskustelu - esimerkiksi - on tarpeen.
Se, että asiasta keskustellaan mediaa myöten ääneen ja julkisesti, arkipäiväistää asiaa. Arkipäiväistyminen puolestaan johtaa turhien tabujen murtumiseen, jonka jälkeen aihetta voi käsitellä pienemmin kirjaimin.
Kaipiainen ilmeisesti haluaisi pitää homojen lisäksi myös aihepiirin kaapissa. Pelkääköhän hän, että mahdollinen kaapistatulo kiekkopiireissä romauttaisi jotenkin hänen maailmansa tietynlaisen miehisyysmuotin viimeisen linnakkeen?
Siihen kaikkeen tämä keskustelu - esimerkiksi - on tarpeen.
Kiinnostaisi tietää,mitä on se "vapaaehtoistyö", jossa "suuntautumisensa kanssa kamppailevia" tuo bloggari "auttaa". Kuka on vastuussa noista "vapaaehtoisista" hoidoista?
- 4 / 8
- JuhaniV
- 24.10.2014 13:37
Eiköhän tuo liene kiertoilmaisuun peitettyä nk. homoudesta eheyttämistä. Minulle nuo sanonnat tuovat mieleen juuri sen, koska puhutaan homoudesta.
Luulen, että Ari-Pekka Kaipiaisen kanssa voisi käydä asiasta rehtiä keskustelua. Kirjoituksessaan hän esittää hyvinkin tarkastelunarvoisia pointteja.
Ensisijaisesti hän näyttäisi puolustavan "taipumuksensa yksityiseksi rajaamista". Hän kysyy: "Onko eri kantoja ujeltavien susien revittäväksi hyppääminen viisain reitti käsitellä identiteetin syvimpiä ja herkimpiä osia?" Tämä lause osoittaa ainakin jonkin verran kykyä hypätä toisen saappaisiin ja halua yrittää tarkastella näköaloja vieraista saappaista käsin.
Osaako hän lopulta asettua homon saappaisiin siitä huolimatta, että kertoo tuntevansa ihmisiä, "joille tämä on omakohtaista"?
Tämä lause osoittaa, ettei ehkä: "He [seksuaalisuutensa jo pureksineet homot] elävät valitsemallaan tavalla ilman missioita tai eturyhmäajattelua."
Kaipiainen ei näytä tietävän, ettei homous ole valinta. Seksuaalinen suuntautuneisuus on ominaisuus, luonnon variaatio, kuten vaikkapa vasenkätisyys. Tämän tiedon omaksuminen muuttanee asetelman kokonaan.
Kaipiaiselle näyttäisi olevan epäselvää, miksi yleinen keskustelu homouden ympärillä on olemassa. Yksinkertaistaen: halutaan oikaista virheellinen käsitys homoudesta valintana. Toivotaan, että maailma alkaa pyöriä tilassa, jossa homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan tavalla, joka on tämänherkistä totuudenmukaisempi: kuten suhtauduttaisiin vasenkätiseen. Olankohautuksella. Niin pukkarissa kuin sen ulkopuolellakin.
"Väitetyn sorsimisen luonnetta jääkiekon yhteydessä ei osata avata ymmärrettävästi, eikä siten ihmisoikeuspuhekaan tavoita säällistä konkretiaa."
Kysymysmuotoisena: Miten homoja sorsitaan jääkiekossa?
Vastaus on sama kuin hänen seuraavaan kysymykseenkin:
"miten ihmisyksilön makuuhuonedynamiikka kytkeytyy kiekkojoukkueen ryhmädynamiikkaan?"
Toisen ihmisen reaktion ennustamiseen pelikentällä riittänee periaatteessa se, että on ollut tuon ihmisen kanssa tarpeeksi usein samalla kentällä. Mutta asiat ovat harvoin näin objektiivisia.
Tiimin intuitiivinen yhteenhitsautuminen näyttäisi vaativan melko lailla myös "opintosuunnitelman" ulkopuolista toimintaa. Tähän kuuluu kaikenlainen informaation vaihto. Kysymykset perhessuhteista tulevat yleensä "normatiivisen systematiikan" edustajilta. Eivät tuputettuina "systematiikan ulkopuolisilta". Ne tulevat usein arkipäiväisesti ja ohimennen vaikkapa perheenjäsenten kuulumisten kyselemisenä.
Pitäisikö tuolloin joukkuetoverille valehdella? Pitäisikö tokaista: "se on yksityisasiani"? Pitäisikö hyväätarkoittava tiedustelu siis liata, sivuuttaa vai ampua alas? Tuo likaaminen on yksilöä kuormittava teko - hän joutuu yksin kantamaan sitä. Eikö todellinen joukkuehenki ollutkaan sitä, että asioita kannetaan yhdessä? Luulen, että kaikki ovat sitä mieltä, että terveintä olisi vastata mihin tahansa tiedusteluun totuudenmukaisesti. Voiko ja saako homomies vastata totuudellisesti pukkarissa tällä hetkellä? Vai ajautuuko hän "normatiivisen maailman" tukipilariksi tahtomattaan? Mikä olisi terveempi vaihtoehto?
Sellainen, jolta ei uskalleta kysyä tai jonka vastausta ei haluta kuulla ei ykinkertaisesti kuulu ryhmään yhtä tiiviisti kuin muut. Tällä lienee vääjäämättä merkitystä pelikentällisen toimintaan ja vaihtopenkin kulutukseen... On jännä, ettei joukkuelajeja seuraava taho näe näitä jäävuoren pinnanalaisia lainalaisuuksia.
Tämä lause lienee kuitenkin yhteinen päämäärä sekä "homofoobikoille" (niille ei-popularistisille) että "homomaanikoille" (niille ei-kaupallisille):
"Saat rauhan olla sinä, avautua kenelle viisaaksi katsot ja tulla ihan miksi haluat ja kykenet." Hienosti oivallettu.
Ensisijaisesti hän näyttäisi puolustavan "taipumuksensa yksityiseksi rajaamista". Hän kysyy: "Onko eri kantoja ujeltavien susien revittäväksi hyppääminen viisain reitti käsitellä identiteetin syvimpiä ja herkimpiä osia?" Tämä lause osoittaa ainakin jonkin verran kykyä hypätä toisen saappaisiin ja halua yrittää tarkastella näköaloja vieraista saappaista käsin.
Osaako hän lopulta asettua homon saappaisiin siitä huolimatta, että kertoo tuntevansa ihmisiä, "joille tämä on omakohtaista"?
Tämä lause osoittaa, ettei ehkä: "He [seksuaalisuutensa jo pureksineet homot] elävät valitsemallaan tavalla ilman missioita tai eturyhmäajattelua."
Kaipiainen ei näytä tietävän, ettei homous ole valinta. Seksuaalinen suuntautuneisuus on ominaisuus, luonnon variaatio, kuten vaikkapa vasenkätisyys. Tämän tiedon omaksuminen muuttanee asetelman kokonaan.
Kaipiaiselle näyttäisi olevan epäselvää, miksi yleinen keskustelu homouden ympärillä on olemassa. Yksinkertaistaen: halutaan oikaista virheellinen käsitys homoudesta valintana. Toivotaan, että maailma alkaa pyöriä tilassa, jossa homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan tavalla, joka on tämänherkistä totuudenmukaisempi: kuten suhtauduttaisiin vasenkätiseen. Olankohautuksella. Niin pukkarissa kuin sen ulkopuolellakin.
"Väitetyn sorsimisen luonnetta jääkiekon yhteydessä ei osata avata ymmärrettävästi, eikä siten ihmisoikeuspuhekaan tavoita säällistä konkretiaa."
Kysymysmuotoisena: Miten homoja sorsitaan jääkiekossa?
Vastaus on sama kuin hänen seuraavaan kysymykseenkin:
"miten ihmisyksilön makuuhuonedynamiikka kytkeytyy kiekkojoukkueen ryhmädynamiikkaan?"
Toisen ihmisen reaktion ennustamiseen pelikentällä riittänee periaatteessa se, että on ollut tuon ihmisen kanssa tarpeeksi usein samalla kentällä. Mutta asiat ovat harvoin näin objektiivisia.
Tiimin intuitiivinen yhteenhitsautuminen näyttäisi vaativan melko lailla myös "opintosuunnitelman" ulkopuolista toimintaa. Tähän kuuluu kaikenlainen informaation vaihto. Kysymykset perhessuhteista tulevat yleensä "normatiivisen systematiikan" edustajilta. Eivät tuputettuina "systematiikan ulkopuolisilta". Ne tulevat usein arkipäiväisesti ja ohimennen vaikkapa perheenjäsenten kuulumisten kyselemisenä.
Pitäisikö tuolloin joukkuetoverille valehdella? Pitäisikö tokaista: "se on yksityisasiani"? Pitäisikö hyväätarkoittava tiedustelu siis liata, sivuuttaa vai ampua alas? Tuo likaaminen on yksilöä kuormittava teko - hän joutuu yksin kantamaan sitä. Eikö todellinen joukkuehenki ollutkaan sitä, että asioita kannetaan yhdessä? Luulen, että kaikki ovat sitä mieltä, että terveintä olisi vastata mihin tahansa tiedusteluun totuudenmukaisesti. Voiko ja saako homomies vastata totuudellisesti pukkarissa tällä hetkellä? Vai ajautuuko hän "normatiivisen maailman" tukipilariksi tahtomattaan? Mikä olisi terveempi vaihtoehto?
Sellainen, jolta ei uskalleta kysyä tai jonka vastausta ei haluta kuulla ei ykinkertaisesti kuulu ryhmään yhtä tiiviisti kuin muut. Tällä lienee vääjäämättä merkitystä pelikentällisen toimintaan ja vaihtopenkin kulutukseen... On jännä, ettei joukkuelajeja seuraava taho näe näitä jäävuoren pinnanalaisia lainalaisuuksia.
Tämä lause lienee kuitenkin yhteinen päämäärä sekä "homofoobikoille" (niille ei-popularistisille) että "homomaanikoille" (niille ei-kaupallisille):
"Saat rauhan olla sinä, avautua kenelle viisaaksi katsot ja tulla ihan miksi haluat ja kykenet." Hienosti oivallettu.
- 6 / 8
- smo
- 25.10.2014 11:06
Ilta-Sanomien jutussa ´Homoaiheinen blogi SM-liigan nettisivuilla herätti hämmennystä - "Allekirjoitamme tekstin"´ ( http://www.iltasanomat.fi/sm-liiga/art-1288755176936.html ) SM-liigan vastaava tuottaja Juha Huhta kommentoi Kaipiaisen kirjoitusta.
IS kysyi Huhdan näkemystä blogin "pihvistä". Hänen mukaansa se on lähinnä se, että jokaisen täytyy saada itse selvittää se, tuleeko (kaapista) ulos, eikä kenenkään tarvitse sitä median painostuksesta tehdä. Huhdan mukaan siinä tuotiin yleistä suvaitsevaisuutta esiin.
IS:n mukaan jotkut lukijoista tulkitsivat kirjoituksen viestin siten, että homojen tulisi pysyä kaapissa. Blogin kirjoittaja Kaipiainen tarkensi myöhemmin viestiään SM-liigan nettisivuilla: "Minä, sen enempää kuin Liigakaan, EI aja tai halua lukita homoja kaappiin tai mihinkään muuhunkaan huonekaluun. Sinne mahtuisi sitten vähemmän pelikamoja. Blogin ajatus oli se, että heille tulee jättää herkässä ja monille kipeässä asiassa rauha täydelliseen omaehtoisuuteen ja vapauteen."
Minä puolestani tulkitsin tekstin siten, että Kaipiainen ja ilmeisesti myös SM-liiga haluaisi "kiusallisen" keskustelun vain päättyvän - ja ottivat käsikassarakseen martyyrin viitan, jota sovittelivat esimerkiksi erään arvostetun sohituksi joutuneen kiekkovaikuttajan ja "mahdollisten asian kanssa kamppailevien pelaajien" ylle.
Oikeasti kukaan ei ole ollut vaatimassa kenenkään yksittäisen homon pelaajan ulostuloa. Sen sijaan ilmapiirimuutosta on vaadittu: ettei enää olisi kynnystä tulla ulos kaapista, jos siltä tuntuu. Asiaan liittyy myös esimerkiksi vaatimus nollatoleranssista homottelun suhteen.
IS kysyi Huhdan näkemystä blogin "pihvistä". Hänen mukaansa se on lähinnä se, että jokaisen täytyy saada itse selvittää se, tuleeko (kaapista) ulos, eikä kenenkään tarvitse sitä median painostuksesta tehdä. Huhdan mukaan siinä tuotiin yleistä suvaitsevaisuutta esiin.
IS:n mukaan jotkut lukijoista tulkitsivat kirjoituksen viestin siten, että homojen tulisi pysyä kaapissa. Blogin kirjoittaja Kaipiainen tarkensi myöhemmin viestiään SM-liigan nettisivuilla: "Minä, sen enempää kuin Liigakaan, EI aja tai halua lukita homoja kaappiin tai mihinkään muuhunkaan huonekaluun. Sinne mahtuisi sitten vähemmän pelikamoja. Blogin ajatus oli se, että heille tulee jättää herkässä ja monille kipeässä asiassa rauha täydelliseen omaehtoisuuteen ja vapauteen."
Minä puolestani tulkitsin tekstin siten, että Kaipiainen ja ilmeisesti myös SM-liiga haluaisi "kiusallisen" keskustelun vain päättyvän - ja ottivat käsikassarakseen martyyrin viitan, jota sovittelivat esimerkiksi erään arvostetun sohituksi joutuneen kiekkovaikuttajan ja "mahdollisten asian kanssa kamppailevien pelaajien" ylle.
Oikeasti kukaan ei ole ollut vaatimassa kenenkään yksittäisen homon pelaajan ulostuloa. Sen sijaan ilmapiirimuutosta on vaadittu: ettei enää olisi kynnystä tulla ulos kaapista, jos siltä tuntuu. Asiaan liittyy myös esimerkiksi vaatimus nollatoleranssista homottelun suhteen.
"Blogin ajatus oli se, että heille tulee jättää herkässä ja monille kipeässä asiassa rauha täydelliseen omaehtoisuuteen ja vapauteen."
Kuulostaa ihan järkevältä ja sovittelevalta esitykseltä, jos tuo vastaa edes vähän yleistä ilmapiiriä, niin aika hyvä?
----------
Ihan vaan sivuheitto tuohon mitä homottelun "nollatoleranssiin tulee", itse henkilökohtaisesti olen kuullut viimeisen "vitun homo"-huomion homobaarissa. Vaikka huomio ei varmaankaan kohdistunut luonteenpiirteeseeni, jota naisen anatomian alatyylinen sana kuvastaa tai edes homouteeni, niin tämä laittaa vieläkin miettimään, miten voidaan vaatia valtaväestöltä hyväksyntää kun välttämättä emme edes hyväksy toisiamme?
Kommenttia muokattu: 25.10.2014 klo 15:07
Kuulostaa ihan järkevältä ja sovittelevalta esitykseltä, jos tuo vastaa edes vähän yleistä ilmapiiriä, niin aika hyvä?
----------
Ihan vaan sivuheitto tuohon mitä homottelun "nollatoleranssiin tulee", itse henkilökohtaisesti olen kuullut viimeisen "vitun homo"-huomion homobaarissa. Vaikka huomio ei varmaankaan kohdistunut luonteenpiirteeseeni, jota naisen anatomian alatyylinen sana kuvastaa tai edes homouteeni, niin tämä laittaa vieläkin miettimään, miten voidaan vaatia valtaväestöltä hyväksyntää kun välttämättä emme edes hyväksy toisiamme?
Kommenttia muokattu: 25.10.2014 klo 15:07
Pidän totaalisen koomisena sitä, että liigan edustaja ilmoitti iltapäivälehdelle, että "allekirjoitamme tekstin". Se on kiva, että liiga allekirjoittaa edes jotain. Tasavertaisen Urheilun Lupaus (Taulu) olikin niille ylivoimaisen vaikea allekirjoittaa.