Kävin juuri pitkän keskustelun uskovaisen sukulaiseni kanssa tästä kansalaisaloitteesta. Hän vaikeroi sitä, että sana "avioliitto" on tarkoitettu miehen ja naisen väliselle liitolle. Pitäisi keksiä täydellisen uusi termi kahden ihmisen väliselle liitolle, joka olisi avoin niin heteropareille kuin homopareillekin.
Hän oli sitä mieltä, että on menty pahasti metsään homoavioliittoasiassa niin vastustajien kuin puolustajienkin keskusteluissa.
Keskustelumme päätteeksi hän päätti allekirjoittaa kansalaisaloitteen!
raamattu-uskoisten kannattaisi muistaa se, että raamatun jutut eivät koske ainakaan muita ihmisiä.
Siellä on myös kohtia, kuten paavalin 1. kirje korintolaisille, jossa 7. luvussa puhutaan kahdesta asiasta:
1) siellä on paavalin omia ohjeita, eikä sen heidän jumalansa ohjeita
"Sitten sanon vielä, en herran sanana vaan omanani: Jos ..."
2) ohjeet uskovaisillekaan eivät päde elämässä uskonvapaan tai toisuskoisen kanssa
"Mutta jos se puoliso, joka ei usko, tahtoo erota, niin erotkoon. Uskovaa veljeä tai sisarta ei tällaisessa tapauksessa sido mikään pakko." (uskovaiset siis eivät raamatun mukaan saisi erota)
Eli ainakin, kun ei usko, kun on uskonvapaa, eivät ainakaan raamatun jutut päde, eivät raamatunkaan mukaan.
Siten, avioliitosta, joka Suomessakin on ennen kaikkea maallinen, yhteiskunnallinen asia, ei voi määrätä vain kristillispohjalta - siksi, että nykyinen avioliitto-lakikaan ei ole rajoittunut Suomessakaan vain kristinuskovaisille, vaan toistaiseski kaikille, uskonvapaillekin ja muu-uskoisille heteromaiseen elämäntapaan suuntautuneille.
Avioliittojahan solmitaan Suomessa myös maistraateissa ja on voitu solmia koko itsenäisen Suomen olemassaolon ajan.
Siten, kristinuskovaisten ei pitäisi taistella kaikkien avioliitto-oikeutta vastaan, koska he eivät tähänkään mennessä ole "omistaneet" avioliittoja Suomessa - Suomessahan on suuri määrä uskonnoista vapaita heteroihmisiä, jotka ovat avioliitossa. Heillä avioliitto ei millään tavoin perustu, eikä liitty kristinuskomukseen, eikä muuhunkaan uskomukseen, vaan se on heidän lupautuminen toisilleen elämänkumppaneiksi ja sen on Suomen valtion virallisesti vahvistanut, antanut heille avioliittolain suomat oikeudet ja velvollisuudet, täysin uskonnoista vapaina aviopareina. Suomen avioliittolakihan ei mitenkään edellytä, että aviopari olisi uskovainen, eikä se myöskään mitenkään edellytä lastenkaan tekemistä tms. Vaikka avioliittolaki ei puhu rakastamisestakaan, niin maistraatinkin vihkikaava kyllä puhuu rakastamisesta.
Siten on kohtuutonta vaatia homolta tai lesbolta, että hän avioituisi vastoin rakkaus-luontoaan väärän sukupuolen kanssa tai joutuisi eriarvoiseen asemaan yhä jatkossakin Suomessa.
Vihkikaava maistraatissa menee nimittäin näin:
Vihkikaava on seuraavanlainen, alkuhan on ihan sukupuolineutraaliakin:
"Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin".
Sitten esitetään kysymykset, tahtomisesta ottaa puolisoksi ja rakastamisesta:
"Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (Miehen Nimi): tahdotteko ottaa tämän (Naisen Nimi) aviovaimoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä? (Vastaus: Tahdon) Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (Naisen Nimi): tahdotteko ottaa tämän (Miehen Nimi) aviomieheksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä? (Vastaus: Tahdon) Vastattuanne näin myöntävästi teille esitettyyn kysymykseen totean teidät aviopuolisoiksi."
Jos sormuksia vaihdetaan (ei pakollista), lausutaan seuraavasti:
"Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi."
Eli nykyinenkin Suomen avioliitto-käytäntö korostaa rakkauden merkitystä ja kyseessä on siten rakkaus-liitto. Miesparien Rakkaus-liitoille tai Naisparien Rakkaus-liitoille ei pitäisi olla mitään perusteltuja esteitä.
Em. vihkikaava puhuu perheestä, mutta määrittelee perheen tarkasti vain avioparina, puhumatta lapsista - ja hyvä niin, sillä eihän Suomessakaan koskaan kaikilla heteroaviopareillakaan ole ollut lapsia. Toki Suomen laissa toisaalla perhe voi olla myös yksinhuoltaja-perhe. Ja miesparilla tai etenkin naisparilla voi hyvinkin olla omia lapsiakin, jos he niin haluavat.
Suomessakin on heteromaisen elämäntavan parisuhteita virallistettu yhteisöllisesti myös iät ja ajat ennen kuin kristinuskomus tai muutkaan vieraat uskomukset tänne tulivat. Hyvinkin mahdollista on myös se, ettäa ainakin joissain päin Suomea, ennen abrahamista aikaa, on myös virallistettu naisparien tai miesparien liittoja - homoja ja lesboja kun on ollut aina, täälläkin. Erityisesti parantaja-ammateissa yms on eri puolilla maailmaamme ollut erityisesti lesboja tai homoja, kumppaneineenkin.
