Omakohtainen muistuma liittyen Enckellin taiteeseen. Olin järjestänyt ystävillemme ja tutuille opastetun taide-esittelyn Ateneumin taidemuseoon. Ryhmässä oli kenties parikymmentä henkilöä. Kaikki ovat homomiehiä. Seisoimme yhdessä kohtaa museota oppaan esitellessä jotakin teosta katsojista oikealle. Meistä vasemmalla oli Enckellin teos Herääminen (Advocaten kuvasarjassa kuva nro 13). Koko porukka tuijotti vain Enckellin teosta. Olen varma, että opas ei voinut olla huomaamatta mielenkiinnon erisuuntaisuutta sillä hetkellä. Minä meinasin purskahtaa nauramaan huomattuani tilanteen.
Itseäni, näin homona, nuo Enckellin selvästi alaikäisten poikien kuvat eivät ole kyllä vetäneet mielenkiinnossa puoleensa ... mutta ehkä ne muihin kuin miehestä pitäviin homomiehiin vetoavat jollain lailla. Enckellillä siis oli poikakin, eli hän oli harrastanut seksiä ainakin naisten kanssa ...
Nykyisessä poliittisesti korrektissa ilmapiirissä rohkenen epäillä, että Tampereen tuomiokirkon tyylin mukaiset taideteokset eivät taitaisi mennä läpi jos niitä nyt tehtäviksi esitettäisiin kirkkovaltuustolle.
Hieman huvittavaa tosiaan, että tuollainen teos on näkyvällä paikalla kirkossa.
"Itseäni, näin homona, nuo Enckellin selvästi alaikäisten poikien kuvat eivät ole kyllä vetäneet mielenkiinnossa puoleensa ... mutta ehkä ne muihin kuin miehestä pitäviin homomiehiin vetoavat jollain lailla."
Muutamassa teoksessa näyttäisi tosiaan olevan lapsia, mutta ei tuossa JuhaniV:n mainitsemasssa Herääminen -teoksessa henkilö ainakaan selvästi alaikäinen ole.
Ylösnousemus-freskon miehet eivät tule esiin käsi-kädessä, vaan selvästi toinen vetää toista mukaansa. Edellä oleva on ottanut oikealla kädellä kiinni jäljempänä olevan oikeasta kädestä. Se on vetämistä tai rohkaisemista. Jäljempänä oleva vaikuttaa vastahakoiselta, koska hän vain seisoo paikallaan hajareisin, melkeinpä taaksepäin nojautuneena. Miesparin suhdetta voi alkaa pohtia tästä alkuasetelmasta. Ainakin kaverihenkeä tilanteesta löytyy, ehkä huolta ystävästä. Etummainen on selvemmin innostunut tai "hurahtanut" uuteen asiaan. Pitkä askel ja katseen suunta ovat merkittäviä. Valokuvasta ei tarkkaan näe, mihin se jäljessä oleva katsoo. Hän katsoo kai ympärilleen: "mitä muut ajattelevat".
Kun käydään Tampereella, katsotaan kuvaa tarkemmin.
Loistavan Tom of Finland - Taidetta seksin vuoksi kirjoittajan, Harri Kalhan tutkielma Tapaus Magnus Enckell, on suositeltavaa luettavaa Enckellistä, (ja homotaiteista ja -tulkinnoista) kiinnostuneille.
"Mistä me oikeastaan puhumme, kun puhumme taiteesta? Mistä jätämme puhumatta, mistä puhumme vain rivien välissä?"
Kuvasarjan #4 on tuon mukaan "Orfeus", mutta muistaakseni se on suomenkielisissä yhteyksissä nimellä "Fantasia".
Kuva #15 eli Fauni on usein se, jonka näkee Enckellin tuotannosta poimittavan. Tunnen yhden itäisestä Euroopasta kotoisin olevan taidemaalarin, jonka tavaramerkki on tietynlainen kirkas väripaletti. Muutama vuosi sitten hän maalasi päähänpistostani ja tilauksestani teoksesta pastissin omaa värimaailmaansa käyttäen.
Enckell oli myös muutenkin monipuolinen taiteilija. Esim. Keski-Porin kirkon lasimaalaukset ovat hänen tekemiään (olisiko ollut hänen viimeisiä töitään jopa).
Kuten aikaisemmassa kommentissa mainittu, Enckellin tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa lukea Harri Kalhan teos "Tapaus Magnus Enckell".
