Ranskassa avoin ristiriita hallituksen ja katolisen kirkon välillä (juttukommentit)

Sata vuotta sitten oltiin vahvasti sitä mieltä, että politiikka on miesten ala. Naisten ei pitänyt vaatia itselleen "etuoikeuksia" yrittämällä matkia miehiä vaatimalla itselleen äänioikeutta.

Nykyään äänekäs vähemmistö on sitä mieltä, että avioliitto kuuluu instituutiona vain naiselle ja miehelle. Sitäkin on kutsuttu "etuoikeudeksi", että homo- ja lesboparilla olisi oikeus solmia avioliitto.

Ilmeisesti homofobit käyvät entistä katkerimmiksi kun tasa-arvo näyttää väistämättömältä. Sitä sanotaan usein, että tosipaikassa ihminen paljastaa todellisen luontonsa.

Homoliitot eivät mene Ranskassa läpi, jos asia menee kansanäänestykseen. Tämän vuoksi sosialistit yrittävät kaikin voimin välttää kansanäänestyksen ja runtata homoliitot läpi kansalaismielipiteestä välittämättä.

Jos tuijotetaan yksistään kansan mielipiteen jakautumista, niin samaa sukupuolta olevien avioliitto menisi kyllä Ranskassa läpi kansanäänestyksessäkin myös adoptio-oikeudella varustettuna. On kuitenkin niin, että jopa fanaattiset vastustajat saisivat ehkä masinoitua vastustajat liikkeelle paremmin kuin lakiuudistusta kannattavat.

Adoptio-oikeudella varustettuna lakisuudistuksen kannatus on 50 prosentin luokkaa, vastustus on alle 50 prosenttia. Ilman adoptio-oikeutta kannatus on yli kaksi kolmesta.

Edustuksellisessa demokratiassa homman juju on kuitenkin sellainen, että kansan valitsemat edustajat lähtökohtaisesti päättävät lainsäädännön muutoksista. Kansanäänestyksen käyttäminen on perusteltua lähinnä valtiollisen aseman muutoksen yhteydessä tai merkittäviissä perustuslakia koskettavissa muutoksissa.

Sitä paitsi demokratiassa ei ole tapana äänestää yhdenvertaisuuden perusoikeuden toteutumisesta tietyn ihmisryhmän kohdalla. Se kuuluu enemmistön diktatuureihin, oklokratioihin.

Tietysti, jos kansanäänestys järjestettäisiin, olisi yhtä Ei_avioliittoja_homoille - homofobisen kaappihomotrollin kaltaista ääliötä kohden on moninkertainen määrä empatiaan kykeneväisiä normaaleja ihmisiä, jotka eivät ymmärrä miksi osaa ihmisistä pitäisi simputtaa erilaisuuden perusteella - vaikka olisivatkin avioliitosta ja adoptio-oikeudesta henkilökohtaisesti mitä mieltä tahansa.

Presidentti Hollande ilmoitti selväsanaisesti, että Ranskan arvoihin kuuluu sekularismi (=valtio ja uskonto erotettu tarkkaan toisistaan) ja kaikkien tulee kunnioittaa ja arvostaa sitä tosiasiaa, että eletään samassa maassa, jossa kaikkien, sekä valtion, yksityisten että yhteiskunnan ylläpitämien oppilaitosten on noudatettava puolueettomuutta.

Tämä tarkoittaa käsittääkseni sitä, että katolisille kouluille ei anneta erioikeutta halventaa ja solvata homoja. Näin tietenkin täytyy olla, sillä homovihamielisen uskonkäsityksen valitseminen ei oikeuta ketään demonisoimaan kansanryhmää (=hlbt-kansalaisia).
http://www.france24.com/en/20130106-france-hollande-education-gay-marriage-debate-catholic-schools
---
Ranskan katolinen kirkko ja sen kiihkeimmät kannattajat eivät näy ymmärtävän, että valtio ja kirkko on erotettu toisistaan. Kirkolla ei siten ole oikeutta osallistua politiikkaan millään tavalla.

Avioliitolla ja kirkkokunnilla ei myöskään ole mitään tekemistä keskenään. Katolisella kirkolla ei ole vihkimisoikeutta eli se ei saa vihkiä ketään avioliittoon, vaan avioliitto solmitaan paikallisessa maistraatissa. Piispojen, pappien ja muiden ääriuskovaisten vouhotuksessa on hysterian piirteitä.
---
Mielenosoituksia järjestetään tässä kuussa avioliittolain puolesta ja sitä vastaan. 100 000 mielenosoittajaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vastaan kuulostaa tietenkin paljolta, mutta se on vain noin 0,15 % Ranskan väkiluvusta. Esimerkiksi Helsingin pride-kulkue oli samansuuruinen Suomen asukaslukuun verrattaessa.

Vuonna 2000 sama määrä ääri-ihmisiä osoitti mieltään Ranskan parisuhdelakia vastaan, mutta ei se estänyt lain hyväksymistä. Kansanäänestystä tasa-arvoisesta avioliittolaista tuskin järjestetään, sillä parlamentin eli kansalliskokouksen enemmistö on luvannut äänestää lain puolesta.
***
Katolisina itseään pitävien määrä on vähentynyt Ranskassa 30 % 1990-luvun alun jälkeen. Ateistiksi itsensä määrittelee joka kolmas ranskalainen.
Ranskan Ifop-tutkimuslaitos selvitti kevään parlamenttivaaleissa äänestäneiden taustoja. Katolista uskoa harjoittaviksi (practicing Catholics) määritteli itsensä 4,5 % vastaajista, homoksi tai lesboksi 6,5 %.
Katolisten oma uutistoimisto (Catholic News Agency) kirjoitti, että katolista uskoa harjoittavia on Ranskassa tällä hetkellä 2,9 %.

Kommenttia muokattu: 08.01.2013 klo 14:41