JuhaniV: ensivaikutelma on tärkee ja Laitisen ensivaikutelma ei oo kovin hyvä. Liukkosen ensivaikutelma oli hyvä jo, kun se tyyppi avas ekan kerran suunsa.
Ajatuksesi on hieman pöhkö. Jussi Laitisella ei luultavasti ole mitään kokemusta julkisuudesta ennen tätä kisaa. Koko hänen vuoden uransa listiminen alkumetreillä on perusteetonta. Et siis usko ihmisen kykyyn kasvaa kokemustensa myötä. Odotat, että valmista pitää olla välittömästi?
Lenitaa joku sensaatiolehti arvioi kauneuskuningattareksi valitsemisen jälkeen lehmän alta kiskaistuksi karjapiiaksi. Lenita on tehnyt näyttävän ja monia myös ärsyttävän uran. Olen kuullut Katri-Helenan uran alkupään nauhoituksia. Ne eivät ole mitenkään julkisuussietoista materiaalia. Mitenkäs onkaan Katri-Helenan asema suomalaisessa musiikkimaailmassa tänään?
Eihän Liukkosellakaan ollu mitään kokemusta julkisuudesta ennen homomissikisaa eikä se tyyppi ollu mitenkään erityinen ennen ku se avas ekan kerran suunsa. Homoillassa Liukkosen pisteet nous huomattavasti, koska se ei ollu sellanen räksyttäjä ku vaikkapa Manne Maalismaa, vaan perusteli kantansa asiallisesti eikä se lähteny mukaan Päivi Räsäseen kohdistuvaan ajojahtiin.
Laitinen ei vaan oo mun mieleen. Ei siihen voi samastuu. Sehän tuli yläasteella ulos kaapista, kun taas Liukkonen tuli vasta n. 17-vuotiaana tietoseks suuntautumisestaan. Tavallinen ihminen pystyy samastuun Liukkoseen paremmin ku Laitiseen.
No tulihan se sieltä, nimittäin se todellinen syy kielteiselle suhtautumiselle:
Riquman: "Laitinen ei vaan oo mun mieleen."
Laitinen ei ole erityisesti ulkomuodoltaan minun makuuni, mutta arvattavasti monen muun makuun kylläkin. En ole Laitista nähnyt elävässä elämässä muuten kuin Priden aikana kaukaa. Kaikesta huolimatta haluan antaa lyhyen Mr. Gay Finland -tradition uudelle edustajalle täyden kannustuksen ja kannatukseni. Hoitakoon tehtävänsä mahdollisimman hyvin niillä eväillä, jotka hänellä ovat hallussaan. Hän edustaa julkisesti homoyhteisön yhtä puolta. Hyvä niin. Muilla on mahdollisuus aivan samaan, tulla myönteisellä tavalla näkyviksi.
Tuo oli kyllä aika ikävästi sanottu Manne Maalismaasta. Hänen puheenvuoronsa olivat nopeita, mietittyjä, hyvin argumentoituja ja jättivät vastapuolen kiemurtelemaan. Argumentoitu keskustelu on meillä edelleen liian aliarvostettua.
Mannen kommentit olivat erityisen selväsanaisia ja ytimekkäitä, eikä jälkimmistä pidä sekoittaa räksytykseen. Juuri napakkuutta keskustelut tarvitsevat, koska varsinkin suorissa lähetyksissä jokainen sekunti on kortilla ja toisaalta osa ihmisistä on hukannut keskittymiskykynsä niin, että yli 20 sekuntia pitkä puheenvuoro ei enää ole kiinnostava.