Hartwallin Åttå-drinkeron mainonnalle huomautus (juttukommentit)

  • 1 / 48
  • Rokkihomo
  • 1.11.2010 16:55
Enpä kyllä ole aivan varma pitikö tässä näin pitkälle mennä...
  • 2 / 48
  • Public eye
  • 1.11.2010 17:09
Miten niin "yksinkertaisena, feminiinisenä ruotsalaisena"? Minusta hahmossa ei ollut mitään ruotsalaista, ei edes kieli. Kjartanin hahmohan on norjalainen.

Se, että mainos olisi ollut "ajatuksia herättävä tai oivaltava", on kyllä täyttä hölynpölyä. Sehän oli pelkästään hölmö. Mutta kuka on sanonut, ettei mainos voisi toimia hyvin, jos se on hölmö? Joka tapauksessa kampanja lienee jo ohi, ja tuote on varmasti saanut halutun huomion ja sekä tuotteen valmistaja että mainostoimisto nauravat koko matkan pankkiin...
Minäpä annan Mainonnan eettiselle neuvostolle huomautuksen typeryydestä.
Mielestäni näissä jutuissa pitää olla nollatoleranssi, koska oma lukunsa ovat ne jotka koettelevat rajoja näiden asioiden suhteen. Ensin jotain vähän halventavaa ja jos menee huomautuksetta läpi niin taas joku kokeilee vielä vähän halventavampaa jne.
  • 5 / 48
  • Ossi Halme
  • 1.11.2010 17:43
Slogan taisi olla joku "niin hyvää, että sen täytyy olla Ruotsista" tms.

Niin paperilta kuin ruudultakin skippaan suurimman osan mainoksista, koska ne ovat mitäänsanomattomia. Itselle drinkero-mainos pisti silmään lähinnä siksi, että se näytti tökeröltä. Seuraava ajatus oli, että mainos olisi hyvä, jos olisi takeita siitä, että katsojakunta tajuaa sen olevan yritys tehdä parodiaa. Harmi kyllä, pienelle ryhmälle tuokin mainos vain lujitti stereotypioita. Vaikkakin sen porukan mielikuvat eivät kirkastu, vaikka miten kirkkaalla järjen valolla osoittelisi.
  • 6 / 48
  • Tero Kankaanperä
  • 2.11.2010 9:15
Suomalainen eettinen omavalvonta ei ole erityisen vahvaa. JSN:llä lienee pisimmät perinteet, mutta se on toiminnan perinteestä parhaiten sisäistänyt sen opportunistisen hyödyn: kun liittoudumme alan sisällä näennäisesti valvomaan alaa, viranomaiset eivät puutu siihen niin herkästi ja vapautemme on suurempi. Erityisesti tämän sivuston alaan kuluvien aiheiden käsittelyssä JSN on leväperäinen ja löperö - kyvytön (impotentti) suorastaan. Mainonnan eettisellä neuvostolla on paljon lyhyempi historia ja vielä huonompi track record. Niillä, jotka eivät perinteistä poliittista muistia omaa, on vielä tuoreessa muistissa neuvoston käsittämätön langettava päätös Greenpeacen viime eduskuntavaalien alla ajamasta mainoksesta, joka OLI ajatuksia herättävä ja oivaltava. Se oli myös järkyttävä, mutta ei todellakaan sitä mistä se tuomittiin. Sitten meillä on tietysti leegio erilaisia ammattikuntien eettisiä toimielimiä. Omaani ripitin keväällä löperöstä päätöksestä ja mieleeni tulee esimerkkejä muilta aloilta. Eettinen "omavalvonta" perustuu liiaksi sisäsiittoisuuteen ja "kansan syvien rivien viisauteen" (HAH!) ja aivan liian vähäisessä määrin ulkoa haettuun perspektiiviin ja asiantuntemukseen.
  • 7 / 48
  • Ossi Halme
  • 2.11.2010 13:13
Itsesäätely on kaksipiippuinen juttu. Toimivia vaihtoehtojakaan ei välttämättä löydä helposti. Virkamiesvalvontaa en laajentaisi juuri missään, koska valvovaa virkamiestä ei pahemmin valvota.

Vertailukohdaksi voi ottaa laillisuusvalvonnan peruskivet eli valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen, jotka molemmat ovat rankasti ruuhkautuneita. Samoin aluehallintovirastojen (ent. lääninhallitukset) hallintokantelujen käsittelyajat ovat pitkiä. Kaikkia kolmea edellä mainittua nakertaa sekin, että itsepäinen toimija voi tiettyyn rajaan asti olla noteeraamatta saatuja nuhteita. Todellisa sanktioita langetetaan harvoin, yleensä tyydytään huomautuksiin, nuhteisiin ja moitteisiin. Niiden painoa kyllä omasta mielestäni lisää se, että ne "eivät vanhene koskaan" eli kerran annettu näpäytys voi aiheuttaa ainakin sosiaalista paheksuntaa pitkään. Tietysti jos eläkeikä on ovella (ei tarvi hakea uusia hommia) tai huomautuksen saajalla ei ole minkäänlaista omatuntoa tai kykyä edes hävetä, niin toru menee hukkaan.

Tuomioistuinmallissa taas pitäisi pystyä turvaamaan ihmisten tasavertaisuus mm. sillä, ettei asian käsittelykulut kaadu valittajan/kantelijan/lausunnonpyytäjän niskaan silloinkaan kun vaatimus ei ns. mene läpi. Samoin käsittelyajat täytyy pitää järkevinä.

Britanniassa keskustelua lehdistön itsesäätelystä ja valvonnasta käytiin parikymmentä vuotta sitten ja käydään nyt taas uudelleen. "Britannian JSN" eli PCC on ollut olemassa vuodesta 1953, mutta silläkään ei ole enemmän toimivaltaa kuin sen suomalaisella vastineella. Sitä on usein sanottu hampaattomaksi toimijaksi. Jossain vaiheessa parlamentti antoikin sille puolitoista vuotta aikaa näyttää, että se suoriutuu tehtävistään tai sitten se korvataan valtion viranomaisella. Myös mainontaa Britanniassa valvoo suunnilleen samanlainen elin kuin Suomen mainonnan eettinen neuvosto, sikäläisittäin Advertising Standards Authority (ASA).
  • 8 / 48
  • JesseJones
  • 2.11.2010 14:12
Ketä tässä nyt syrjittiin? Juoppoja?

Hartwall korvatkoon Kjartanin naispuolisella pissiksellä. Johanna Tukiainen sopisi siihen rooliin. Puhuukos se riikinruotsiakin?
Minä olen kokenut Kjartan-hahmon myönteiseksi hahmoksi - ja jos joku kokee hänet homoksi, niin joo, ei varmaan savua ilman tulta. Kjartanin kaltaisia hahmojakin tuolla yön sylissä toisinaan liihottaa. Onko tulkittava, että joillakuilla on jotain tällaisia henkilöitä vastaan? Miksi?

Seta antoi toissa kesänä Kunniarotta-antipalkinnon Instrumentariumille sen televisiomainoksesta, jossa likinäköinen heteromies ajautuu vahingossa homobaariin ja joutuu lähentelyjen kohteeksi. Tuossa mainoksessa homoseksuaalisuus leimattiin ei-toivottavaksi asiaksi.

Rotta Instrumentariumille oli paikallaan. Sen sijaan Åttå ja Kjartan eivät pyyhkeitä ansaitse, ainakaan Mainonnan eettisen neuvoston esittämien vähintäänkin heppoisten perustelujen pohjalta.

Aiån aivan vittuillakseni skåålata drinkero-juomalla, sitten kun seuraavan kerran pulloon tartun.
SaintJudy, miksei voisi? Minulla ainakin on hyvä mielikuvitus, enkä ole stereotyyppien vanki.
Valtaosalla väestöstä on varmasti myös suuria vaikeuksia kuvitella vetävän näköistä "ylinaisellista" transvestiittia heteromieheksi.
Tarvitaan kyllä aikamoinen mielikuvitus...valitettavasti mainos nyt vaan leikittelee tuolla ikivanhalla vitsillä, että homot tahi ruotsalaiset ovat tietynlaisia. Se, että tuota ei koeta loukkaavaksi, kertoo vaan miten vakiintunut kuva on.

Lakupekkaakaan ei saa mainostaa perinteisellä logolla, suukotkin kiellettiin syystä.
En ole omistanut TV:tä vuosiin, mutta "Whåt ever?!" -mainokset bussipysäkeillä nauratti, ja äsken oli pakko kaivaa nuo TV-mainokset youtubesta. Eipä nuo mielestäni ketään pilkkaa. Tuohon kuluneeseen tyttömäiseen, lispaavaan stereotypiaan olisi vaihtelu paikallaan. Vaikea kuvitella ettei ihmiset (seksuaalisuuteen katsomatta) osaisi suhtautua huumorilla, vaikka vähän halvempaankin sellaiseen.
Kai siellä vallan kulissien takana oli taas joku ammattiloukkaantuja ahnehtimassa valtaa.

Mainoshan kertoi sen, että pissishomohahmo myy sitä litkua, mutta mikä on kohderyhmä? Naiset? Alemmuudentuntoiset, neuroottiset pehmomiehet?

Pumpa mej-video, jossa Pet Shop Boys saa osansa:
http://www.youtube.com/watch?v=lFuQU9BtEFE
Kjartan on just paras. =D Stereotypiasta huolimatta tuossahahmossa on jotain erilaista. Hassu. Ois kiva nähdä sitä hahmoa enemmänkin mainonnassa.
  • 16 / 48
  • Sami Koivisto
  • 2.11.2010 22:44
Minuakin Kjartan-mainokset naurattivat, mutta se ei suinkaan tarkoita, että hyväksyisin niitä mainoseettisessä mielessä. Mainonnan etiikkaa ja sananvapautta ei voi verrata toisiinsa. On eri asia esim. myydä jotain tuotetta jotakin väestöryhmää mahdollisesti halventavalla stereotypialla kuin vaikkapa heittää samaa stereotypiaa hyödyntävää läppää.

Te, jotka ette ymmärrä, miksi Mainonnan eettinen neuvosto on huomautuksensa antanut: käykää lukemassa Keskuskauppakamarin/Mainonnan eettisen neuvoston sivuilta vaikkapa hyvän markkinointitavan periaatteet.

Siellä on esim. tällaista: Kohta 2. Mainos on hyvän markkinointitavan vastainen, jos siinä väitetään tai vihjataan, että toisen sukupuolen asema on sosiaalisesti, taloudellisesti tai kulturellisesti alempiarvoinen kuin toisen, tai jos mainoksessa ylläpidetään kaavamaista roolikäsitystä siitä, mikä on tyypillistä tai tunnusomaista naisille tai miehille tai heidän persoonallisuudelleen tai työskentelylleen.

Lisää täältä: http://www.keskuskauppakamari.fi/Palvelut/Asiantuntijapalvelut/Mainonnan-eettinen-neuvosto/Mainonnan-eettisen-neuvoston-hyvaa-markkinointitapaa-koskevat-ohjeet
Olen melko lailla samaa mieltä kuin Sami Koivisto tuossa yllä. Mainokset naurattivat, vaikka olivatkin tökeröitä. Satiiri ja parodia ovat osuessaan huumorin kauneimpia kukkia, mutta ne ovat myös vaikea laji hallita. Jokainen voi itse päättää, katsooko Bruno-elokuvan tai lauantai-iltaisen Presidentin kanslia -ohjelman. Mainoksilta välttyminen onkin vaikeampaa. Mainoskampanja olisi osunut paremmin maaliinsa, jos koomikko Kristian Valenilta olisi tilattu muitakin hahmoja kuin pelkkä Kjartan. Pilkkakirves olisi ehkä viuhunut useampaan nilkkaan.

Mainonnan eettinen neuvosto ei arvioinut mainosten hauskuutta, vaan sen piti tulkia, että ovatko mainokset linjassa kansainvälisten kauppakamarisääntöjen (ICC) mainonnan eettisisten ohjeiden artiklojen kanssa. Artiklat ovat lyhyitä, mutta selkeitä. Neuvoston päätös oli yksimielinen. Päätöksen kuudesta tekijästä puolet oli juristeja, toinen puoli mainonnan ammattilaisia.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa ainoita tosikkoja eivät ole vain ne, jotka vetivät asiassa palkokasveja sieraimeensa. Toisia tosikoita ovat ne, joille kaikkinaiset sterotypiat uppoavat; "juuri tuollaisia ne on". Toisaalta mainostajakaan ei varmasti osannut arvioida, että aihepiiri olisi kampanjan aikoihin muutenkin tapetilla.
Ajatella kuinka paljosta olen jäänyt paitsi eläessäni yli 10 vuotta ilman tv-vastaanotinta. Bussipysäkilläkään en ole vaivautunut käymään mainoksia katsomassa.
Minä hyväksyn Kjartan-hahmon paitsi viihdeohjelman hahmona, myös mainoksessa esiintyvänä hahmona.

Itse en niinkään väittäisi Mainonnan eettisen neuvoston ohjeita tässä asiassa ainakaan kovin yksiselitteiseksi. Noiden ohjeiden pohjalta tarkasteltuna mainoksissa jokainen pyykkiä pesevä nainen tai jokainen autoa korjaava mies on kaavamaisen roolikäsityksen ylläpitoa. Puhumattakaan meikkaavista naisista ja ei-meikkaavista raksamiehistä.

Kuten totesin jo aiemmin, mielestäni Kjartan on myönteinen hahmo, eikä se alenna sen jonkin arvoa, jota tämä esittää tai parodioi. Mainoksessa ei mielestäni millään tavoin alenneta esimerkiksi homoseksuaalisuutta (joka kai tässä nyt sen suurimman porun on aiheuttanut). Mainoksissa on muutenkin myönteinen "vire". Minusta jopa tuntuu, että iso osa älähtäjistä pelkää itsessään vellovan Pikku-Kjartanin pääsyä esiin.

Ehkä olisi sitten vastapainona pitänyt luoda toinenkin hahmo (jonka jotkut voisivat tulkita homoksikin). Minä annan tässä ilmaiseksi pohjan kässärille: Nahkatamineisiin puettu iso karju iskee kaljapullon näköisen pullon pöytään ja toteaa römeästi "Ja mähän en litkuja juo", mutta jotenkin erehtyy maistamaan mainostettavaa tuotetta ja havaitseekin sen aivan mainioksi. Siten olisi näppärästi käsitelty myös ilmihomouden stereotypian toinen laita. Jos siis kokee homouden vain noiden stereotypioiden kautta.

JK. Käsittääkseni Kjartan-mainoksia ei ole ajettu televisiossa mainoskatkoilla, vaan sitä on levitetty Youtubessa ja muuten netissä. Niiden kohdalla katsoja voi valita, katsooko vai ei. TV:ssä näkymisestä en kuitenkaan tiedä satavarmasti sanoa, kun suhteeni televisioon on aika irrallinen.

JJK. Aion jatkossa esittää toiveita, että Suomen homobaareihin saadaan noita drinkero-tuotteita.

Kommenttia muokattu: 03.11.2010 klo 08:43
"Älähtäjät" nyt eivät "välttämättä pelkää itsessään vellovan Pikku-Kjartanin pääsyä esiin" - aivan käsittämätön kommentti kun puolustellaan kielteisellä sterotyypillä leikittelevää mainontaa.
Mainoksen "paheksuttavuus" on juuri tuossa, miten (taas kerran) seksuaalivähemmistö (..tai ruotsalaisuus) tehdään näkyväksi tuon klassisen sterotypian kautta. "Pyykkiä pesevä äiti" tai "autoa korjaava mies" ei koskaan ole ollut vitsi, jolla on halvennettu vähemmistöä. Siinä on vissi ero.
(En puutu kritiikissäni Kjartanin hahmon komediaan tai hahmon sympaattisuuteen, vaan miten sitä mainoksessa käytetään.)


Joo, olisi kiva nähdä vaikkapa nuo saman mainostajan perus-suomalaiset Otto-pojat juomassa Åttå drinkeroa. Miksiköhän noita sohvaperunoita ei ole käytetty tässä kohdin?
*Lienee myös asiallista kysyä miksi "Kjartania" ei nähdä mainoksessa pesemässä pyykkiä tai korjaamassa autoa.

Kommenttia muokattu: 03.11.2010 klo 09:29
  • 21 / 48
  • Tero Kankaanperä
  • 3.11.2010 9:48
Mainontaa ei pidä verrata televisio-ohjelmiin koska sillä on täysin erilainen merkitys. Mainoksen yksi keskeisin onnistumisen kriteeri on juuri että se ei saa loukata. Mainoksen tekijän pitää välttää sitä kuin ruttoa. Jopa enemmän kuin tavoitella onnistumista, sillä jos mainos loukkaa ketään, se ei toteuta tarkoitustaan tuotteen myynnin tai brändin edistämisessä. Tästä seuraa, että mainonta on aina valtavirtaista ja pyrkii kellumaan "viattomana" valtavirran asenteiden pinnalla tehdessään tehtäväänsä. Aivan kuten kaikki muukin viestintä, se paitsi viestiin jotakin, se vahvistaa niitä merkityksiä joita se pyrkii kuvin ja sanoin välittämään. Enemmän kuin tuomittava, tässä puheena oleva mainos on indikaattori tilanteesta jossa olemme ja se on pahasti punaisella!

Henkilökohtaisesti en niinkään koe tunneperäistä paheksuntaa mainoksia kohtaan kuin älyllistä loukatuksi tulemista ja myötähäpeää vuosikymmenen mauttomimmasta mainoksesta.
  • 22 / 48
  • Sami Koivisto
  • 3.11.2010 10:00
Täytyy, hyvä smo, korjata käsitystäsi siitä, ettei Kjartania ole ajettu television mainoskatkoilla. Kampanjan eri mainoksia on ajettu lukuisia kertoja useitten eri viikkojen aikana televisiossa, joittenkin ohjelmien yhteydessä useita kertoja toistuvina kunnon myllytyksinä.

Kampanja on kokonaisuutena ollut yksi syksyn näkyvimmistä alkoholimainoskampanjoista, koska erilaisiin televisio-, Youtube- ja sosiaalisen median mainoksiin on yhdistynyt myös mm. runsas katu- ja liikennevälinemainonta. En itse muista, että homostereotypiaa olisi vastaavalla tavalla koskaan aiemmin hyödynnetty suomalaisessa tv-markkinoinnissa. Sekin on toki huomionarvoista, että osa kampanjan mainoksista on harmittomampia kuin toiset.

Tuo ideasi siitä, että mukana olisi ollut toisenkinlaisia homostereotypioita, olisi todennäköisesti pelastanut kampanjan. Se olisi osoittanut todellista valveutuneisuutta mainosten tekijöiltä.

Tuntemuksesi, smo, siitä, että iso osa älähtäjistä pelkää itsessään vellovan Pikku-Kjartanin pääsyä esiin on mielestäni yhtä aikaa sekä hauska että vähän mauton. Keskustelu jakaa kovasti mielipiteitä - sekä kyseisiä mainoksia voimakkaimmin vastustavissa että niitä kannattavissa on henkilöitä, joilla on harvinaisen reippaasti kokemusta omien kjartaneidensa kaiken kansan nähtäville tuomisesta.

Minusta oleellisinta tällaisissa tilanteissa on vaan uudelleen ja uudelleen muistaa se, että mitä henkilökohtaisesti pitää hauskana, harmittomana ja kannatettavana, voi jonkun toisen mielestä olla kaikkea muuta. Yleinen etiikantaju (sinällään huvittavaa, että etiikka rajattiin juuri uudesta opetussuunnitelmasta "tarpeettomana" pois) ja henkilökohtainen huumorintaju ovat kaksi kovin erilaista asiaa. Nyt merkittävä osa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä on kokenut mainokset selkeän loukkaavina. Kysyä voinee, että jos sellaisen jälkeen alan itsesäätelevä eettinen neuvosto olisi jättänyt reaktiot kokonaan huomiotta, mikä eettinen neuvosto se olisi?

Vastaavasti, jos esim. toimittajana ummistaisin silmäni näiltä reaktioilta, ja korostaisin vain omaa tuntemustani mainoksesta, käyttäytyisin kuin tyylipuhtaan, perinteisen heteronormatiivisuuden sokeuttama. Kirjoitin Hesariin, koska näin niin monen loukkaantuneen. Laitan tähän linkin alkuperäiseen tekstiin (toivottavasti linkki toimii), siksikin, että tuo kirjoituksesta täällä aloitettu keskustelu olisi ehkä välttänyt muutamat karikot, jos teksti olisi tuotu kokonaisena/kononaisempana keskustelunaloitukseen.

http://www.facebook.com/photo.php?fbid=432205684681&set=a.114514449681.102773.601769681
  • 23 / 48
  • Sami Koivisto
  • 3.11.2010 10:06
Tuosta edellisesta viestistäni unohtuivat heterot, pahoitteluni tästä. Olen henk.koht. törmännyt useampiin Åttå-mainoksista loukkaantuneisiin heteroihin kuin homoihin. Halventaisimme itseämme, jos kuvittelisimme, että olemmepas me homot harvinaisen herkkänahkaista porukkaa.
Minä olen törmännyt voittopuolisesti sellaisiin ihmisiin, joiden mielestä hahmo (tai mainos) ei ole ollut millään tavalla loukkaava.

Ja tosiaan minulle uusi tieto on mainoksen pyöriminen telkkarissa - kun en tuon ihmelaatikon kanssa ole kovinkaan läheisessä suhteessa.

Minusta on hyvä merkki, että homostereotypioilla aletaan mainonnassa(kin) leikkiä ei-niin-kielteiseen sävyyn. Niin, että stereotyyppinen (homo)hahmo on se, jolla myydään. Hyvä hyvä!

JK. Eikös noita "nukkavieruja heteroäijä-soffaperunoita" käytetty aikanansa mainostamaan perinteisempää Otto-lonkeroa. Vai muistanko vallan väärin? Oliko se sittenkin Kurko?

Kommenttia muokattu: 03.11.2010 klo 10:50
  • 25 / 48
  • Sami Koivisto
  • 3.11.2010 11:15
Minustakin se on kokonaisuuden kannalta hyvä merkki, kuten yhtä lailla sekin, että eettiset elimet ottavat nämä asiat vakavasti ja tarkasti pohdittavakseen.

On vaikeaa kuvitella suurempaa mainontariskiä kuin erilaisten vähemmistöjen käsitteleminen huumorin keinoin. Kuten kirjoituksessani kysyin: ulkomaalaiselle homolle voi olla suht' helppo nauraa, mutta kuka loisi mainoksen, jossa nauretaan vaikka jussipaita- tai inttihomolle, somaleille, vammaisille, muslimeille - ja kuinka moni yhä toivoo, ettei kukaan. Virheitä sattuu ja loukkaantumiset on saatava ihan täpöllä loukkaantua - tämä kaikki vie loppujen lopuksi Suomea eteenpäin, kunhan ei suita tukita.

Erityisen hienoa minusta tässä pikku kohussa on ollut se, että (edes yhdestä) valtamediasta on löytynyt tahtotilaa tuoda esiin homoyhteisön sisällä olevia erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia tällaisesta asiasta. Sehän tarkoittaa mm. sitä, että homojen arki koetaan tärkeäksi. Ja että stereotypioitten taakse katsominen koetaan tärkeäksi.
"Mainos on hyvän markkinointitavan vastainen, jos siinä väitetään tai vihjataan, että toisen sukupuolen asema on sosiaalisesti, taloudellisesti tai kulturellisesti alempiarvoinen kuin toisen, tai jos mainoksessa ylläpidetään kaavamaista roolikäsitystä siitä, mikä on tyypillistä tai tunnusomaista naisille tai miehille tai heidän persoonallisuudelleen tai työskentelylleen."

Ai. Eli se Nesteen huoltamoiden safkapuolta ärsyttävästi kälkättävä akka oli eettisten sääntöjen vastainen? Yleensähän ruokamainoksessa on joku stereotyyppinen akka. Tai siis perheenäiti. Pahimmassa tapauksessa vielä stereotyyppinen äijä, siis perheenisä.

Noiden sääntöjen rikkomisesta käräyttäminen on ollut siis älyllisesti epärehellistä ja puolueellista touhua, koska noita sääntöjä rikotaan jatkuvasti. Onko tässä nyt taustalla joku sellainen juttu, että väärä mainostoimisto sai asiakkaan?
Pidin kyllä Otto-juomien vanhoista mainoksista, jossa petipuuhissa nainen pyörähtää miehen päältä, silittää tämän leukaa ja kysyy, että "mitä mietit?". Yhdessä mainoksessa vastaus on "naapurin Tiinaa" ja toisessa "sotajuttuja".

Uutistekstin perästä löytyy nyt myös linkki Manne Maalismaan blogitekstiin, mille nyökyttelin lukiessani.

Kommenttia muokattu: 03.11.2010 klo 15:38
  • 28 / 48
  • Sami Koivisto
  • 3.11.2010 16:46
JesseJones hyvä, perheenäiti tai perheenisäkin voidaan varmaan jollakin konstilla halventavana/loukkaavana stereotyyppinä esittää, mutta en kyllä äkkiseltään osaa kuvitella, että miten.

Valtaväestöstä on aika ziljoonan monenlaisia stereotyypityksiä "liikkeellä", ilman että niitä kukaan minkäänmoisella tapaa alistamistarkoituksessa esittää tai niistä oikeasti loukkaantuu. Kälkättävät akat ja hiljaiset, viinaan menevät äijänköriläätkin koetaan Suomessa automaattisesti osaksi valtavirtaa; peräkonttiin paiskatut naiseksi puetut miehet (tätäkin on kaljamainoksissa Suomessa nähty) tai Kjartanit sitä eivät edusta valtavirtaa kellekään, mutta antavat silti ymmärtää: katos vaan, mieheksi puettu nainen: halpa ja joutaa konttiin; ai tuolla tavalla keikistelevä, pukeutuva ja lässyttävä tyyppi: voi olla vaan homo.

Seksuaalivähemmistöistä Suomessa olemassa olevista muutamista perinteisen halventavista stereotyypeistä tunnetuin ei ole kovinkaan kaukana Kjartanista. Kyllä, hahmo voi olla erittäin hauska ja kyllä, sen menestyskin perustuu paitsi norjalaiskoomikon kyvyille, myös tälle stereotypialle. So be it, mutta jossain muualla kuin suomalaisessa tv-mainoksessa. Hahmo tai sen esittäjä ei ollut Suomessa tunnettu, joten käteen monille katsojille vaan jäi mainos, jossa myydään alkoholia homostereotypialle nauramalla.
Vielä muutama vuosi sitten olisin hyvinkin ymmärtänyt kierrosten ottamisen noista mainoksista. Viime aikoina on kumminkin julkisuudessa ollut habituksiltaan niin laaja kattaus Ihan Oikeita Homoja, etten oikein usko enää riskiin siitä, että Kjartan edustaisi kenellekään mitään homon arkkityyppiä.

Oma huoleni kohdistuu sellaiseen mainontaan ja muuhun viestintään, jossa homoseksuaalisuus nähdään torjuttavana asiana. Sellaiseen pitää ehdottomasti suhtautua kaikella vakavuudella ja tiukasti puuttua.
Sen sijaan niuhottaminen myönteisesti(!) käsitellystä stereotypiasta on mielestäni jopa hivenen haitallista, kun etsitään ihmisryhmänä paikkaamme tässä yhteiskunnassa.

Olen minäkin tosiaan kuullut jonkinlaista kritiikkiä näistä mainoksista. Suurin huoli useimmilla Kjartan-hahmosta nokkiinsa ottaneilla on tuntunut olevan se, että "miksi homot pitää aina esittää tollasina vitun neiteinä". Minusta tuossa on ongelmana lähinnä sanojan oma kielteinen suhtautuminen erilaisiin ihmistyyppeihin. Mistä sitten kummunneekaan.
  • 30 / 48
  • Sami Koivisto
  • 3.11.2010 23:43
No, jotakin liipaisinta hahmo kuitenkin on painanut. Emme vaan ole vielä niin valmis yhteiskunta kuin mitä ehkä haluaisimme ja tilanne on se, että monet ovat mainoksesta joka tapauksessa loukkaantuneet, ja ihan tosissaan. Heillä on siihen täysi oikeus, uskoimmepa koko asiasta kukin tykönämme ihan mitä hyvänsä.

Toivon, että ihmisten tunteita (ja Mainonnan eettisen neuvoston päätöstä) kunnioitettaisiin tällaisissa asioissa, eikä loukattaisi loukkaantuneita lisää sillä, että julistetaan loukkaantuminen jotenkin aiheettomaksi.

Tilanne on tietyllä tapaa, hassua kyllä, vähän samankaltainen kuin kirkostaeroamiskohussa: liuta ihmisiä, jopa toimittajia julisti, ettei voi ymmärtää sitä kohua ollenkaan. Se, että eivät ymmärtäneet, tuntui sitten riittävän joillekin syyksi jättää koko asia sikseen, tai tehdä täysin naurettavia, kansan idiooteiksi leimaavia päätelmiä, kuten esim. että "mitä ihmiset valittaa, missä muualla kirkko on yhtä avarakatseinen" tai "kirkosta eroavalla kansalta meni näköjään kristillisdemokraatit ja kirkko sekaisin". Eli tuossa tapauksessa noin päätelleiltä toimittajilta ei enää riittänyt pienintäkään ajatusta sille, että oma ymmärtämättömyys, ajattelun laiskuun ja loppujen lopuksi koko ongelman torjunta saattaisi loukata kovastikin ihmisiä, joille asia on oikeasti tärkeä ja valmiiksi herkkä.

Tuo on erittäin hyvä ja äärimmäisen oleellinen kysymys, smo, että mistä ihmeestä homon oma kielteinen suhtautuminen homoja koskeviin stereotypioihin kumpuaa. Kunpa jokainen osaisi vastata siihen. Itse en osaa sanoa äkkiseltään muuta kuin että se, että tiedostaa tuon ärsyttävyyden on askel numero uno. Seuraava voisi sitten vaikka olla se, että lähteekin torjunnan ja kielteisyyden sijaan katsomaan tilannetta tietoisesti uudella tavalla. Onko mun pakko pitää neitihomoa tai nallekarhua kuvottavana? No ei ole.

Mistä päästään taas Kjartaniin. Kyseiset juomat ja mainokset on suunnattu ennen muuta nuorisolle. Se tekee touhusta vieläkin riskialttiimpaa - nuorella identiteetti on ehkä vielä hakusessa; homottelun yhteys homostereotypioilla leikkimiseen on sytytyslangan herkkä yhdistelmä. Nuorisolle suunnattuun alkoholimainontaan yleisesti tällä hetkellä liittyvät mielikuvakysymykset ovat myös saattaneet vaikuttaa tämän keissin etiikkanäkökantoihin...

En todellakaan usko, että mainostaja olisi tieten tahtoen pyrkinyt minkäänlaisiin negatiivisiin vaikutelmiin, mutta, kuten sanottua, riskin he menivät takuulla tieten tahtoen ottamaan. Seuraukset ovat tässä. Mainostaja voi todeta kampanjan saamastaan huomautuksesta huolimatta toimineen, koska keskustelua se on herättänyt. Sitä tässä nyt taitaa saada jäädä lopulta nyyhkimään, että olisipa itse juomat maistuneet edes hitusen paremmilta; olisivat kohun ja kaiken tämän pölinän väärtejä olleet!
Mainostaja päättää, miten se suhtautuu Mainonnan eettisen neuvoston päätökseen. Minusta päätös on omiaan heikentämään neuvoston arvovaltaa.

Henkilökohtaisesti en edelleenkään oikein ymmärrä loukkaantumista, jos itseen tai edustamaansa viiteryhmään ei ole kohdistunut pilkkaa tai muuta häväistystä.

Yhteiskunnan valmiudesta olen ihan samaa mieltä. Meillä on vähän niin, että kaikki julkisuuden homohahmot aiheuttavat aina joillekin näppylöitä - niin aidot ihmiset kuin luodut hahmot...
Ehkä tuo liipasin on herkässä viimeaikaisten keskustelujen kautta..? Vaikka itse tuotteen kehittely ja mainoksen suunnittelu lienee aloitettu ennen kesäisiä Pride tapahtumia. Se, miten homoseksuaalisuus mainoksessa esitetään, ei kerro yhteiskunnallisesta muutoksesta. Siksi on tärkeää kysyä ja pohtia miksi palata komediassa tuohon, miksi juuri nyt? Merkittävää on myös se, että kyseessä on alkoholimainos; voitko kuvitella Kjartanin vaikkapa vaippamainokseen vaihtamaan vaippoja? Yhteiskunnallinen keskustelu kuitenkin käydään ihan arkisissa asioissa.

Teevessä on "Ihan Oikeita Homoja" - vielä tärkeämpää, jokaisen suomalaisen lähipiiristä on löytynyt vuosikausia "Ihan Oikeita Homoja", silti komediassa ja juliisuudessa on esitetty Kjartanin tapaisia stereotyyppejä. Siksi lienee näppylöidä drinkero-mainoksesta vaikka, Kjartanin hahmo ei nyt ole välttämättä täysin väärä kun ajatellaan homoseksuaalisuuden representatiota; millä "keinoin" homojen "täytyi" tehdä itsensä näkyväksi vuosikymmeniä sitten.


Ps; Judy tilaa valkokeinalaesensai ihan asiansa osaavalta baarimikolta.
  • 33 / 48
  • Kjartan-fani
  • 4.11.2010 21:44
Kjartan-kohu on kantautunut Norjaan asti. Hahmoa näyttelevä Kristian Valen ei koskaan ole tuonut esille, että Kjartan olisi homo. Mainoksesta pusseittain herneitä nenään impanneet ovat itse päätelleet Kjartanin löysäranteiseksi, koska tämä on aina iloinen ja feminiininen. Heiltä on päässyt unohtumaan, että feminiininen mies ei välttämättä ole homo.
Erittäin hyvä huomio Kjartan-fanilta.

Kjartania esittävän Kristian Valenin kommentti: "Olen sokissa. Kun sain viestin, olin aivan varma, että tämä on hölynpölyä", Valen kertoo Iltalehden mukaan norjalaiselle VG-lehdelle. Valen sanoo, että "Kyllä, hän on feminiininen ja aina iloinen, mutta tarkoittaako se, että on homo?"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010110412641979_uu.shtml

Minun mielestäni Mainonnan eettisen neuvoston on syytä mitä pikimmin peruuttaa huomautuksensa, pelastaakseen edes rippeet arvovallastaan.

Kommenttia muokattu: 04.11.2010 klo 22:22
Loistava puolustus koomikolta tosiaan, poistaa tekijän vastuun ja siirtää sen katsojalle. Jos pidätte tätä homona, vika on omassa päässänne!

Valen vihjaavaa komiikkaa on aina käytetty kuvaamaan "seksuaalisesti epäilyttäviä" hahmoja. 80-luvulla elähtäneet muistanevat Lapinlahden Lintujen Mösjöö Mosse parodian(?). Vitsi oli siinä että joukko miehiä sanoi vuorollaan "Voi pojaat kun tietäisitte". Homoseksuaalisuutta ei ole tarvinnut sanoa näissä vitseissä ääneen, pelkkä vihjaus ja provosoiva käytös riittää; onhan kysymys "rakkaudesta joka ei tohdi sanoa nimeään". -Vai..? Kjartanin esittämää huumoria on käytetty iät/ajat leimaamaan ja pilkkaamaan homoja, en ymmärrä miten tuo olisi nyt yht'äkkiä muuttunut.

Kommenttia muokattu: 04.11.2010 klo 23:32
Mielestäni mainos oli oikein hauska. Jos tuo hahmo oli mielestänne stereotypistava ja loukkaava niin miksei Brüno-hahmo herätä samanlaista reaktiota? Tuollainen överiksivetohan on just hauskaa. Ehken sitten ole tarpeeksi stereotyyppinen kun en tuosta loukkaantunut :P
No en minä ainakaan olisi vierittämässä minkäänlaista vastuuta mainoksen toteutuksesta siinä esiintyneelle näyttelijälle. Hänet on palkattu esittämään kameran edessä itse kehittelemäänsä hahmoa ulkopuolelta annetussa tilanteessa, ja sen hän on tehnyt. Mitä olen alasta kuullut, nirsoilu ei ole ainakaan aloittelevalle näyttelijälle kovin kannattavaa puuhaa. Hamletin rooleja ei monelle olla tyrkyttämässä oikealta ja vasemmalta.

Arvatenkin tallennetta on kertynyt tuntikaupalla, ja ottoja (åttåja) on kertynyt samoista kohtauksista lukematon määrä. Ehkä hauskaakin on ollut.

Hän on tehnyt työtään, josta hän hankkii elantonsa. Millaisen mainoksen suomalaiset ovat halunneet tuotoksesta koota, on kyllä täysin mainostajan ja mainostoimiston vastuulla.
"miksei Brüno-hahmo herätä samanlaista reaktiota?"

Kjartan ei valitettavasti ole Bruno. Alkoholimainos ei edelleenkään ole elokuva. Vaikka huumori onkin samaa, konsepti missä komiikka esitetään, on aivan eri. Sascha Baron, Southpark jne oikeasti kokeilee huumorin rajoja, mille on soveliasta nauraa. Kysyy, onko tämä hauskaa. Samaa kai on yritetty Åttå mainoksissa, mutta valitettavasti Kjartanin hahmon käyttäminen kaupallisessa mainoksessa antaa viestin, että on ihan ok esittää homot tuolla tavoin kyseenalaistamatta naurua. Toivottavasti efekti syntyy pelkästään mainoksen huonosta toteutuksesta, siitä että ei ole mietitty aivan loppuun?
Noh... Brüno tai Kjartan (mainoksessakin) eivät lopultakaan taida ensisijaisesti kokeilla tai kysyä asioita kovinkaan vahvasti toisistaan poikkeavilla tavoilla. Molemmat ovat tuotteita. Kaupallisia tuotteita, joilla on tarkoitus tahkota rahaa.

Brünon tuotteistaminen on kaikesta päätellen onnistunut Suomessa paremmin kuin Kjartanin, kun Brünon kutreille aletaan sovittaa jonkinlaista ylevyyden kruunua :)
Mainos myötäilee enemmänkin yleistä diskurssia, tarkoitus on myydä tuotetta. Elokuvan vaikuttamisen keinot ovat aivan eri asia, vaikka huumori voi olla samaa. Mainoksen ajoituksen voi nähdä vaikkapa kommenttina, viimekesäisen Priden jälkeiseen käytävään keskusteluun. Mainoksen hahmolla ikäänkuin palautetaan kuva homoista "entiselleen".
Edelliseen sopisi loppuun vielä muistustus "Tietysti kauniisti ajateltuna".

Kaupallinen elokuva on tuote, jonka tarkoitus on myydä itseään, ihan samalla tavoin kun Kjartanin Åttå-litkua. Siksi en liittäisi noita "elokuvan vaikuttamiskeinoja" muuta kuin sellaiseen elokuvaan, jolla on oikeasti jotain sanottavaa.

Samalla tavalla elokuvan tarinaa voi käsitellä kuin mainoksen tarinaa; vaikkapa kannanottona ajoituksensa vuoksi. Elokuva on toki helpompi mieltää "puhtaammaksi", koska se koetaan taiteeksi. Elokuvan muututtua tosiasiassa teollisuudeksi, voidaan asia nähdä vähän toisinkin.

Kommenttia muokattu: 05.11.2010 klo 11:45
Toisessa keskustelussa "smo" tuli sanoneeksi ääneen jotakin mitä on muuallakin jo sanottu ääneen, eli että mitäs jos Kjartan Prideen? Vaikka Hartwallin sponsoroimana?

Tässä tännekin Sami Koiviston laittama linkki Hartwallin "aloitelaatikkoon", laittakaa viestiä:

Tästä linkistä pääsee jättämään toiveita Hartwallin ideafoorumiin:
http://www.hartwall.fi/fi/Ota-yhteytta/Ideafoorumi/
Kunhan osa pride-populasta ei sitten kivittäisi pikku Kjartania...
  • 45 / 48
  • Sami Koivisto
  • 5.11.2010 13:08
Jos idea tuntuu Priden parhaiten tuntevissa tahoissa/toimijoissa positiiviselta, kannattaisi ihan ehdottomasti aktivoitua asiassa nyt. Hartwall suhtautui ensireaktiossaan yksityishenkilönä täältä välittämääni ideaan hyvin positiivisesti. Parempaa tilaisuutta Prideen täydellisesti sopivalle sponsorille on ainakin minun vaikea kuvitella. Tämä voisi olla harvinaisen selkeä win-win-situation kaikille osapuolille.
Homoja mitä homoja. Kjartani on just niinku kaikki muutkin homot. Iljettävä
Vaikka kjartanin hahmo olisi tehty nimenomaan homoksi niin miksi sille ei saisi nauraa ja se ei saisi olla hauskaa? Homoistahan on aina saanut hyvää huumoria ja tulee aina saamaankin, niinkuin saa yhtälailla heteroistakin. Aikamoista tämä homorummutus mediassa on ollut, saisi loppua jo koko jauhaminen...
Hartwallin sensuurin rajoja kokeileva linja jatkuu, nyt Åttå-mainonta sai huomautuksen ryssiä-sanan käytöstä lonkeromainoksessa. Hartwallin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ann-Mari Hämäläinen on pahoillaan mainoksen aiheuttamasta mielipahasta;

- Meidän mielestämme tuo ryssiä-verbi on yleiskielessä käytetty normaali sana epäonnistumiselle, eikä sillä ole mitään syrjivää sävyä.

Mainonnan eettisen neuvoston mielestä ryssiä-sana on negatiivinen ja sen voidaan katsoa halventavan venäläisiä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011122915015440_uu.shtml