Homous itsessään ei lyhennä kenenkään elämää. Sen sijaan riskikäyttäytyminen, päihteiden käyttö, tartuntataudit ja vaikkapa pahoinpidellyksi joutuminen saattavat lyhentää. Pitkään jatkunut stressi on myös hyvin salakavala tappaja, ja pidän hyvin todennäköisenä, että ainakin tähän päivään asti - miksei yhä edelleenkin - homomiehiin kohdistuu huomattavasti enemmän stressiä aiheuttavia paineita kuin heteromiehiin. Homomiehet eivät myöskään samalla tavalla saa ympäröivistä yhteisöistä tukea ja kannustusta kuin heteromiehet, mikä on hyvin tärkeä suojaava tekijä stressistä puhuttaessa.
EDIT: Piti vielä mainita, että onhan sekin jo kaukan ollut tiedossa, että homot kärsivät esimerkiksi masennuksesta muuta väestöä enemmän. Nuorten miesten itsemurhistakin muistaakseni kolmannes juontuu seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Vihamielinen ja torjuva, tukea antamaton yhteiskunta sairastuttaa.
Muistaakseni tilastot kertovat myös USA:n mustien elävän valkoisia lyhyemmän ajan. Heillä on valkoisia yleisemmin mm. korkea verenpaine. Sosioekonominen status vaikuttaa elämänlaatuun ja elinajanodotteeseen huomattavasti, kuten myös ympäröivä asenneilmasto.
Vilkas sosiaalinen elämähän pidentä elämää ja homoillahan taitaa olla keskivertoa vilkkaampi sosiaalinen elämä (näin olen kuullut :D). Toisaalta, jos siihen liittyy riskikäyttäytymistä, niin eipä taida olla siitä paljoa apua.
Veikkaisin, että suuremmissa kaupungeissa, missä on paljon seuraa muista homoista ja ympäristö on muutenkin liberaalimpi, voi elinikä olla ainakin yhtä pitkä kuin heterovastineilla. Sen sijaan luulisin, että jossain pienissä tuppukylissä yksinään asuvilla homomiehillä ei ole ihan niin pitkä elinikä odotettavissa. Siellä asuvilla on varmasti suurempi riski sairastua psyykkisesti (masennus yms.), yksinäisyyteen ja alkoholismiin.
Täytyy muistaa, että aika paljon riippuu myös ihmisestä itsestään!
Tuo homojen vilkkaampi sosiaalinen elämä taitaa olla aika pitkälle pelkkä myytti. Ainakin itse tuntemani heterot ovat keskimäärin aivan yhtä vilkkaita sosiaalisesti kuin tuntemani homotkin. Sosiaalisen elämän määrä ei myöskään sinällään edistä hyvinvointia vaan se on suhteiden laatu mikä ratkaisee: kaksi läheistä ystävää on parempi kuin kymmenen hyvänpäiväntuttua. On varmaan kuitenkin totta, että mitä laajempi sosiaalinen verkosto ihmisellä on niin sitä todennäköisemmin edes osa tuosta verkostosta on kehittynyt jokseenkin syvällisemmälle tasolle.
Aika paljon riippuu ihmisestä itsestään, se on kyllä totta. Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa juuri esimerkiksi siihen minkälaisia riskejä ottaa tai jättää ottamatta. Laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ei kuitenkaan omilla valinnoillaan voi paljoakaan vaikuttaa. Monissa tilanteissa ei auta muu kuin koittaa purra hammasta ja sopeutua. Ihmiset ovat myös hirveän erilaisia siinä kuinka paljon muiden ihmisten käsitykset ja ns. "yleinen mielipide" heihin vaikuttavat. Perussääntönä voidaan kai pitää sitä, että mitä nuoremmasta ihmisestä on kysymys niin sitä voimakkaammin muiden ihmisten mielipiteet häneen vaikuttavat. Tässä valossa ei ole mikään ihme, että niin moni nuori homo potee esimerkiksi masennusta. Nimenomaan eteläisen Suomen suurimmissa kaupungeissa. Baarit tuntuvat välillä olevan täynnä valitettavasti toinen toistaan traumatisoituneempia ihmisiä.
Ilopilleri kirjoitti: "Aika paljon riippuu ihmisestä itsestään, se on kyllä totta. Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa juuri esimerkiksi siihen minkälaisia riskejä ottaa tai jättää ottamatta. Laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ei kuitenkaan omilla valinnoillaan voi paljoakaan vaikuttaa."
Siksi kirjoitinkin, että "aika paljon". :) Totta kai tiedän, että ympäröivään yhteiskuntaan on käytännössä mahdotonta vaikuttaa itsekseen. Siksi homojen kannattaakin vetää yhtä köyttä! Ja siksi erilaisilla Setan (paikallisten) pitämillä ryhmillä on niin suuri merkitys!
Mäkään en välttämättä allekirjoittaisi homojen vilkkaampaa sosiaalista elämää. Varmasti puolet tuntemistani homoista on melko itseriittoisia, eivätkä ole aktiivisesti ihmisten kanssa tekemisissä ainakaan vapaa-ajallaan. Itsekään en ole sosiaalisesti aktiivinen. Tietenkin minun tuttavapiirini voi olla valikoitunutta, eikä siten edusta kattavaa otosta homoväestöstä.
Stressin vaikutus elinikään saattaa hyvinkin pitää paikkansa, mutta en nyt tiedä onko homoilla "riskikäyttäytymistä" juuri sen enempää kuin heteroilla. Suojaamaton seksi lienee melko yleistä riskikäyttäytymistä, mutta harvemmalla se johtaa eliniän lyhenemiseen. Mitä päihteiden käyttöön tulee, ei ainakaan katkaisuasemien asiakaskunnassa taida olla homoja suhteellisesti mitenkään merkittävästi enempää kuin heteroja. Minulla ei kuitenkaan ole faktatietoa asiasta, vaan arvio perustuu ns. perstuntumaan. Koska homomaailman tyypillinen miesihanne on hoikka tai timmikroppainen, uskoisin homokulttuurin pikemminkin tavallaan rohkaisevan terveellisempiin elämäntapoihin.
Lukaisin nopeasti tuota tanskalaista tutkimusta kritisoivia kommentteja, ja siellä mainittiin ainakin, ettei tutkimus ole kulkenut normaalin tiedejulkaisun julkaisuketjun kautta, eli siten että se olisi asetettu julkisesti muun tiedeyhteisön arvioitavaksi. Yleensähän tämä on yliopistomaailmassa normaali käytäntö tutkimuksen neutraaliuden ja tieteellisen arvon takaamiseksi.
