Sairas ammattilaisjalkapalloilu (juttukommentit)

Tuli vielä mieleen Beckhamin reaktiosta kirjaan, että suurena homoikonina hänellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin kieltää homottelu, olipa sitä tapahtunut taikka ei.

Mitkä ovat homoikoniuden kriteerit? "Mä tykkään X:stä ja mä olen homo, joten X on homoikoni"?

Voisihan se juuri tuolla tavoin mennäkin. Tästä voisi jatkaa, että tykkään miehestäni, joten hän on ilman muuta homoikoni. ;-)

Media tarvitsee jutunaiheita. Rakennellaan noita ikoneita ja julkkuja tyhjänpäiväisyyksistäkin. Beckham on hyödyntänyt sujuvasti androgyyniä imagoaan myös homojenkin suuntaan. Onhan hän mm. toiminut englantilaisen, kiiltävälle paperille painetun homomakasiinin rättiesittelyn kuvissa vaateripustimena. Se oli muuten homolehti, jota Beckhamin heterofanitkin ostivat.

"Tunnen kolme homoa ammattilaista"


Saksalainen Marcus Urban oli kakkosliigassa keskikenttäpelaajana. Welt-lehdessä hän kertoo vuosien vaikenemisesta. Oli näennäisavioliitoja ja piilotteluja. Missään muussa urheilulajissa homoseksuaalisuus ei ole samalla tavalla tabu kuin jalkapallossa.

Marcus oli jalkapallon talentti. 80-luvulla hän oli maineikas, mutta lopetti yhtäkkiä. Syy: homoseksuaalisuus. Nyt hän pelaa enää homojoukkueessa Hampurissa. Nyt hän haluaisi, että homopelaajat tulisivat kaapista ja kertoisivat, jotta tabut kaatuisivat.

Marcus kertoo lehtihaastattelussa, että salailu vei hänet psyykkisesti nurkkaan. Oli näytettävä miehekkäältä. Se johti epäkollegiaalisuuteen. Jokainen pallon menetys oli iso asia, jokainen kritiikki teki pahaa. Valmentaja piti häntä hyvänä taistelijana kaksinkamppailuissa. Homotaipumuksen voi peittää. Mutta jossain vaiheessa pelikaverit huomaavat jotain ja sitten puhutaan takana päin.

Oli näyteltävä heteroa. Oli puhuttava naisista ja eroottisista seikkailuista. Vaieta ei voinut. Piilottelu oli päivittäistä. Missään tilanteessa ei voinut ilmeellä tai muulla tavoin näyttää olevansa homo, koska se olisi katkaissut uran, jonka hyväksi oli tehnyt työtä vuosikausia.

Marcus sanoo tuntevansa Bundesliigassa kolme homoa ammattilaista. Enempää hän ei suostu kertomaan. He eivät verkostoidu vaan päinvastoin väistävät toisiaan, ettei syntyisi vaarallisia tilanteita. Vain tuntemattomien kanssa he pystyvät puhumaan ongelmistaan. On muutama psykoterapian alalla toimiva asiantuntija, jotka ovat erikoistuneet asiaan. He antavat ohjeita pelaajille. Asiantuntijat ovat näille pelaajille tärkeitä, koska omaa persoonallisuutta ei voi kokonaan kieltää,.

Heillä on pakko olla tyttöystävät, koska on paljon julkisia tilaisuuksia. Yksin ei voi mennä eikä voi viedä poikaystävää. Seksielämä toteutetaan seksisaunoissa tai -kinoissa. Kinoissa voi olla täysin tuntemattomana. Jotkut käyvät ulkomailla. Pelaajien läheisyys, suihku, yms. eivät ole ongelma ammattimaiselle pelaajalle, koska siinä yksityinen on pakko siirtää muualle.

Olisi hyvä, että entiset pelaajat ja valmentajat tulisivat esiin, koska he eivät enää menetä siinä mitään.
http://www.welt.de/sport/article1350213/Drei_homosexuelle_Profis_sind_mir_bekannt.html

Welt-lehden kolumnissa kysytään: Mitä yhteistä on Iranilla ja jalkapallolla. Iranissa ei ole homoja, sanoi presidentti Ahmadinedschad Kolumbia-yliopistossa Amerikassa. Homoja ei ole myöskään jalkapallossa. Nyt kuitenkin on tapahtunut pieni liikahdus, kun lehtihaastattelussa Marcus Urban paljasti eläneensä kaksoiselämää jalkapallouransa aikana. Uransa aikana hän ei voinut tulla ulos, koska se olisi merkinnyt syrjintää kentällä, pukuhuoneessa ja koko uralla.

Jalkapallon miehisyyskuva on yhteiskunnassa lujasti kiinni. Mutta vieläkään ei homopelaajien coming-out ole mahdollista. Erotuomaria helposti nimitellään homoksi, ja samaa saavat kuulla pelaajat, kun hyvä pelitilanne luisuu käsistä. Edelleen homopelaajat joutuvat näyttelemään heterokovista.

Englannissa tehdään tällä hetkellä eniten homovihamielisyyttä vastaan. Stadioneilla ei hyväksytä homopilkkahuutoja. David Beckham on ollut tärkeä "hyväntahdonlähettiläs" tässä asiassa. Hän elää feminiinistä puoltaan niin vahvasti, että metroseksuaalit nimittivät hänet "The Real Man".

Homoyhteisö yrittää löytää omia suosikkejaan jalkapallosta. Sellainen löytyi Italiasta: Alberto Gilardino. Marcus Urban mainitsi myös kaksi ruotsalaista suosikkia: Markus Rosenberg ja Fredrik Ljungberg. Toinen heistä on ollut jopa alushousumallina.

Kolmasosa (!) amerikkalaisen jalkapallon pelaajista on harrastanut miestenvälistä seksiä:
http://www.physorg.com/news112885096.html