Pitäisikö Sinisiä avittaa saamaan riittävä määrä kannattajakortteja?
Maikkarin uutisessa Simon Elo kertoo heiltä puuttuvan vielä noin tuhat kannattajakorttia voidakseen rekisteröityä puolueeksi. Tavoiteaikataulusta on myös jääty.
Mitäpäs jos ihan vain kiusaksi persuille/Halla-aholle, hankittaisiin kasaan ne puuttuvat tuhat korttia? Eikös se vanha sananlaskukin sellaiseen kannusta: "Auta miestä mäessä, älä mäen alla"?
Kuka tietää, millaisia velvoitteita kannattajaksi liittyminen aiheuttaa?
Kannattajakortin täyttäminen ei sido mihinkään. Se on vain tuen osoitus puolueen perustamiselle.
Kiusa se on pienikin kiusa, etenkin kun se kohdistuu tiettyyn kohtaan poliittista kartaa, mutta... siitä huolimatta minun nimeni ei kuulu tuon suunnan nautinta-alueeseen.
En ole ikinä luottanut tuohon porukkaan (entisiin sen paremmin kuin nykyisiinkään persuihin), joten saavat minun puolestani mennä historian roskatynnyriin. Kenenkään heistä vallassaoloa en aio avittaa edes jonkun muun kiusaksi.
Mutta jospa ehdottamani toimenpide toimisikin kummankin porukan lopullisen sammumisen puolesta?
Jo kauan sitten manan majoille mennyt isäni äänesti kerran kommunisteja jostakin syystä. En koskaan ymmärtänyt todellista syytä, mutta jostakin kampeamisesta siinä taisi olla kysymys. Tuota tekoaan hän häpesi lopun ikäänsä. Sitten hän meni äänestämään SMP:tä. Sitä hänen käytöstään minä en koskaan ymmärtänyt.
Kannattajakortti siis vain tuen osoitus puolueen perustamiseksi, eikä varsinaisen äänen antaminen. Pitää vielä harkita tuota asiaa. En näe, että se olisi mitenkään minulta pois, koska äänestän aivan toista puoluetta.
Tuskinpa Suomen Edusutna kahta persu-puoluetta kaipaa, sillä nythän siellä on tilanne että sitä populismi-soopaa harrastavat sekä hallituksessa että oppositiossa, kun aiemmin sitä oli vain jommassa kummassa.
Ja eihän kummallakaan noista edes ole yhtään ketään avoimesti hlbt-mukavaa kansanedustajaakaan.
Parempi ajatus ehkä olisi (ellei ole lainvastaista) tekaista sinne kannattajakortteja, jotka putoaisivat sitten tarkistuksessa pois ja vaadittavaa kannattajamäärää puoluerekisteröintiin ei tulisikaan - eli pari-persu-puolusuhteen rekisteröinti ei onnistuisikaan ; )
Elo-Soinin siniset onnistuivat näköjään haalimaan tarpeeksi monta tykkäystä puolueen rekisteröimiseksi. Tarkoitukseni oli kysyä naapurilta, mitä mieltä hän on Juhanin ideasta, koska hän bimiehenä olisi kenties osannut katsoa asiaa niin sanotusti kahdelta kantilta, mutta jäi saamattomuuttani kysymättä.
Perussuomalaiset ilmoittivat olevansa työväenpuolue ilman sosialismia. Elo-Soinin sinipuolue ilmoitti lisäksi sanoutuvansa irti kaikesta ”ihmisvastaisuudesta” eli se olis niinku sosialismiton työväenpuolue rasismitta. Politiikan toimittajat ja tavalliset tallaajat ovat pähkäilleet, mihin kohtaan maamme puoluekartalla sellainen tapaus sijoitettaisiin ja voiko puolue menestyä olemalla kuin ns. vanhat puolueet, mutta ilman jotakin. Vasemmalla ei ole enää tilaa, sillä siellä on sdp ja vasemmistoliitto. Keskustaan ei mahdu, sillä siellä on jo kepu. Elo-Soinin siniset (sintu) vihreänä puolueena olisi puolestaan puolue ilman vihreitä, mutta sininen on kokoomuksen käyttämä väri eli tämä uusi sintu-puolue sijoittuisi oikealle ja olis niinkö kok ilman markkinataloutta.
Paavo Väyrynen olisi nyt veto-/työntöavun tarpeessa. Kannattajakortteja uupuu vielä paljon.
Timon vaiva
Timo Soinin vaivana on uskontopohjainen homo-ongelmaisuus. Se rassaa päivästä ja vuodesta toiseen. Timo on kertonut vaivastaan toistuvasti vuosien varrella, mutta olo ei ole helpottunut. Tuoreimmassa plokissaan Timo vaipuu taas kerran menneiden muisteluun ja nostaa tärkeäksi ellei tärkeimmäksi saavutuksekseen sen hirveän homoliittolain vastustuksen:
-Pidin Perussuomalaisten rivit ojennuksessa homoliittoäänestyksessä kovalla kädellä ja lujalla tahdolla. Vain yksi edustaja lipesi ruodusta.
-Uskalla olla omaa mieltä, uskalla olla eri mieltä kuin muotiaatteet.
http://timosoini.fi/2018/05/konservatismi-on-jo-nurkan-takana/
