Homo on outolintu on homo?

Aiemmin SKAM-televisiosarjasta käydyssä keskustelussa ( http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=10&thrdid=15092 ) ja Tom of Finland -kuvaston esilläoloa käsittelevän näkökulmakirjoituksen kommenteissa ( http://ranneliike.net/teema/maarittaako-tom-of-finland-jo-liikaa-homokuvaa?aid=12803 ) tuli esiin kysymys siitä, eroaako homoseksuaali henkilö heteroseksuaalisesta henkilöstä jollain tavoin vai ei - onko homon ja heteron välillä muuta eroa kuin seksuaalisen mielenkiinnon kohdistuminen. Tuohon liittyen oli myös keskustelua siitä, onko "oudollalinnulla" pienempi kynnys tulla homona kaapista ulos kuin olemukseltaan "massaan uppoavalla".

Jotta saataisiin kattava kokonaiskuva homouden ja outolintuuden (Mitä se sitten onkaan? Miehen keskivertoa "feminiinisempää" habitusta tai jotain muuta?) välisestä yhteydestä, meidän täytyisi tietää riittävän suuresta satunnaisesti mutta kattavasti valikoidusta ihmismassasta yksilötasolla seksuaalinen suuntautuneisuus ja kartoittaa ne piirteet, joiden perusteella voimme todeta tämän eron tai sen olemattomuuden.

Jos meillä olisi tällainen kokonaiskuva, niin kenties ymmärtäisimme homoseksuaalisuus-ilmiötä hieman enemmän - ja samalla tietysti seksuaalista suuntautuneisuutta ja sukupuolisuutta yleisemminkin.

Mutta... vaikka homouden ja outolintuuden väliltä löytyisi yhteys, oltaisiin kuitenkin vain todennäköisyyksien, normaalijakauman ja kokonaiskuvan tasolla - ja sillä ei ole esimerkiksi yksilötasolla itseään pohtivan kannalta kovin suurta merkitystä, jos kohta lisäymmärrys ilmiöstä voi helpottaa asian käsittelyä omalla kohdallakin.

Miespuolisen homoseksuaalin yksilön näkökulmasta on siis jokseenkin merkityksetöntä, onko miespuolinen homo yksilö keskimäärin esimerkiksi feminiinisempi kuin heteroseksuaalinen mies. Yksilön kohdalla (esim. itsehyväksynnän kannalta) on parempi lähteä ajatuksesta, että heteron ja homon erona on yksinomaan eroottisen/romanttisen mielenkiinnon kohdistuminen.

Itse ajattelen tällä hetkellä elävien stereotypioiden aiheuttavan käsitystä, että homoseksuaalinen henkilö eroaisi laajemminkin heteroseksuaalisesta henkilöstä - että homoseksuaalisuus toisi "automaattisesti" muassaan jotain muitakin "erilaisia" ominaisuuksia yksilöön. Ja tuo aiheuttaisi sitten eräänlaisen kielteisen asenteisiin liittyvän noidankehän, joka puolestaan haittaa erityisesti itsehyväksyntää.

Riippumatta (ehkä tieteellisesti joskus todennettavista) keskiarvoista, minusta olisi parempi nähdä homoseksuaalisuus vain eroottisen/romanttisen mielenkiintoon kohdistumiseen liittyvänä ilmiönä yksilötasolla ja katkoa siivet kaikilta muilta olettamuksilta.

Tällainen asian pelkistäminen helpottaisi "massaan uppoavan" homon itsehyväksyntää. Samalla se antaisi tilaa "oudoillelinnuillekin" (tämän seksuaalisesta suuntautuneisuudesta riippumatta) olla oma itsensä, kun jollain lailla massasta poikkeamista ei yhtä suoraviivaisesti yhdistettäisi homouteen, joka taas joillekin on pelottava leima.

Kiinnostava keskustelunavaus. Ja onhan tästä väännetty ennenkin ;)

smo: "Riippumatta (ehkä tieteellisesti joskus todennettavista) keskiarvoista, minusta olisi parempi nähdä homoseksuaalisuus vain eroottisen/romanttisen mielenkiintoon kohdistumiseen liittyvänä ilmiönä yksilötasolla ja katkoa siivet kaikilta muilta olettamuksilta."

Kirjoittaisin mielihyvin, että ihan samanlaisia ollaan, mutta kun ei olla, eikä tarvitsekaan olla.

Mitäköhän vielä kirjoittaisin… Oliko tässä edes mitään kiinnostavaa tai avaukseen sopivaa? Ai mutta nyt alkoi Pressiklubi. Jatkan ehkä myöhemmin. Ehkä.

Vai tunnistatko homoiksi ehkä vain heidät, jotka osuvat ennakkoluuloosi?

Tämä on vakava asia, smo. Voit toki itsekin kirjoittaa jotakin homojen ja heterojen väitetyistä eroavaisuuksista. Niistä typeristä ennakkoluuloista, vääristä oletuksista ja kuvitelmista. Mehän ollaan kaikki samanlaisia, kuten ABCHLBTIQYLMXVZY -lyhenteestäkin ilmenee. Ja kirjoitakin kuin tiedemies, inhimillisen elämän sivuuttaen, huumoria visusti vältellen.

Juu... huumori ja sarkasmi on taitolaji. Kaikki emme sitä aina hahmota - eivätkä kaikki osaa sitä käyttää.

Täällä foorumilla on esimerkiksi "Sekalaista"-osio, jossa voi avata huumorin kukkansa levällensä - vähän kuin tavaraansa pihtaamaton haarovälinsä.

Kylläpä näistä asioita on vaikea pukea sanoiksi. Sen verran yritän, että:

"tuli esiin kysymys siitä, eroaako homoseksuaali henkilö heteroseksuaalisesta henkilöstä jollain tavoin vai ei - onko homon ja heteron välillä muuta eroa kuin seksuaalisen mielenkiinnon kohdistuminen. Tuohon liittyen oli myös keskustelua siitä, onko "oudollalinnulla" pienempi kynnys tulla homona kaapista ulos kuin olemukseltaan "massaan uppoavalla".

Minusta tässä menevät vähän asiat sekaisin. Itse ymmärrän"outolinnun" vähän eri tavalla. Minulle outolintuus on se tila, mihin saatetaan ajautua sekä itsestä johtuvista että ympäröivien ihmisten aiheuttamamasta negatiivisesta suhtautumisesta. Minusta homon ja heteron mahdolliset synnynnäiset biologiset eroavaisuudet ovat eri asia.

On mahdollista, että homon ja heteron miehen ominaisuuksissa on keskimääräisiä eroja ja on mahdollista, että nämä erot syntyvät siitä, että homoissa on jotain järjestynyt samansuuntaisesti kuin heterossa naisessa, mutta tätä en varsinaisesti pidä outolintuutena, vaan neutraalina asian laitana. Tämä siitä syystä, että yksi arvoistani on, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia, ja näin kaikki variaatiot näiden kahden välillä ovat myös.

Koko ajatus siitä, että homon miehen keskimääräiset ominaisuudet olisivat automaattisesti jollain tapaa huonompia kuin heteron miehen kielivät vääristymistä.

"Miespuolisen homoseksuaalin yksilön näkökulmasta on siis jokseenkin merkityksetöntä, onko miespuolinen homo yksilö keskimäärin esimerkiksi feminiinisempi kuin heteroseksuaalinen mies. Yksilön kohdalla (esim. itsehyväksynnän kannalta) on parempi lähteä ajatuksesta, että heteron ja homon erona on yksinomaan eroottisen/romanttisen mielenkiinnon kohdistuminen."

Tämä on muotoa: on ihan sama miten asiat oikeasti ovat, on parempi uskotella jollain tavalla. Hyvin hyvin vinoutunut ajatus.

"Riippumatta (ehkä tieteellisesti joskus todennettavista) keskiarvoista, minusta olisi parempi nähdä homoseksuaalisuus vain eroottisen/romanttisen mielenkiintoon kohdistumiseen liittyvänä ilmiönä yksilötasolla ja katkoa siivet kaikilta muilta olettamuksilta."

Itselleni todella vastenmielinen ajatusten malli. Minusta maailmankuvien tulisi lähteä rakentumaan havainnoista. Jos havaitaan jotain mielenkiintoista, lähdetään kartoittamaan asian laitaa ja tarvittaessa annetaan tuon kartoituksen muuttaa vallitsevia käsityksiä. Se, että ensin luotaisiin jonkin asian suhteen mieliin tietty malli ja sitten lähdettäisiin vahvistamaan tuota päätettyä mallia on perse edellä puuhun menoa. Olen lähes järkkyttynyt, että joku esittää moista nimenomaa Suomessa, kirjallisessa muodossa. Ottaen huomioon Suomen poliittisen histoian, pitäisi suomalaisten nimenomaa olla harjaantuneita huomaamaan tuollaiset päälle liimatut mallit, jotka eivät välttämättä istu todellisuuden kanssa yksiin. Ja kavahtaa moista.

"Tällainen asian pelkistäminen helpottaisi "massaan uppoavan" homon itsehyväksyntää."

Kyse on tiedon lisäämisestä. Se, mitä kukakin tekee tiedolla on eri asia. Jos osoittautuu, että homon miehen keskimääräinen soidinkäyttäytyminen (ja mikä ei ole soidinkäyttäytymistä loppupelistä?) vastaa enemmän heteron naisen kuin heteron miehen käyttäytymistä, niin eihän se tarkoita, että näin olisi kaikilla. Se vain tekee SUURIMMALLE osalle homoista itsensä ymmärryksen helpommaksi.

Minusta taas on hyvin, hyvin vastenmielistä alistaa yksilö ominaisuuksineen keskiarvojen ja normaalihajonnan verkkoon. Yksilön kohdalla asiat ovat oikeasti toisin kuin jostain ilmiöstä mahdollisesti löydettävä iso kuva.

Tämä johtunee siitä, ettet vaikuta ymmärtävän, mitä ovat hajontluvut, mikä on vaikkapa normaalijakuama, standardideviaatio ja mihin näillä viitataan ja mihin niillä ei viitata.

On hassu tapa hahmottaa jakaumia, jos ajattelee, että tilastomalli "alistaisi" pisteensä jakauman vangiksi. Esim. normaalijakauma ja sen hatusta temmatut deviaatiot vain luonnehtivat ilmiötä "keskimääräisellä" tavalla.

Ahaa? Mistäpäs päättelet, etten ymmärtäisi, mitä ovat hajontluvut, mikä on vaikkapa normaalijakuama, standardideviaatio ja mihin näillä viitataan ja mihin niillä ei viitata? Oletuksesi on kuitenkin väärä: olen ihan perillä siitä, mitä nuo merkitsevät.

Minusta vain on hassu tapa kategorisoida yksilöä tilastomallien kautta - silloin kun kyse on yksilöistä, eikä suoranaisesti ilmiöstä yleisellä tasolla. Ja tuon "hassuuden" voi tässä korvata ilmaisulla "ongelman aiheuttava".

Minusta taas ei ole ollenkaan vastenmielinen ajatusten malli ymmärtää "homoseksuaalisuus"-käsitettä kirjaimellisesti (eli eroottisen/romanttisen mielenkiintoon kohdistumiseen samaa sukupuolta olevaan). Se vapauttaa ymmärtämään, että kyseiseen ilmiöön voi yksilötasolla liittyä eri vahvuisesti esimerkiksi asioita x, y ja z - ja voi olla tyystin liittymättäkin.

"Tuohon liittyen oli myös keskustelua siitä, onko "oudollalinnulla" pienempi kynnys tulla homona kaapista ulos kuin olemukseltaan "massaan uppoavalla"."

Epäilemättä on pienempi kynnys sellaisilla, joiden kohdalla yhdeksän kymmenestä sivullisesta veikkaisi tyyppiä homoksi ihan vain minuutin keskustelun perusteella. Ei siinä paljon tarvitse kaapista tulla.

Toiseen ketjun aiheeseen liittyen: Itse en tunne homouden aiheuttavan mitään muita ominaisuuksia ihmisessä kuin samasta sukupuolesta pitämisen. Mutta vaikea sanoa, mitkä ihmisen ominaisuudet "johtuvat" itse homoudesta ja mitkä sitten homoihin kohdistuvista poikkeuksellisista asenteista ja paineista, jotka itsessään muovaavat ihmistä monesti tietynlaiseksi. Todelliset homot nähdään vasta 100 vuoden päästä, kun ihmiset pääsevät toivottavasti elämään normaalisti suuntautumisestaan huolimatta. Tai ainakin omalla kohdallani olisin huomattavasti erilainen yksilö moneltakin osin, jos homoihin suhtauduttaisiin samalla tavalla kuin heteroihin.

smo: ”Täällä foorumilla on esimerkiksi "Sekalaista"-osio, jossa voi avata huumorin kukkansa levällensä - vähän kuin tavaraansa pihtaamaton haarovälinsä.”

Hyi sua! Täysin sopimatonta sanailua minulle tuollainen. Olen saanut kristillisen kasvatuksen.

"Mistäpäs päättelet, etten ymmärtäisi, mitä ovat hajontluvut, mikä on vaikkapa normaalijakuama, standardideviaatio ja mihin näillä viitataan ja mihin niillä ei viitata? "

Tästä kommentistasi: "Minusta taas on hyvin, hyvin vastenmielistä alistaa yksilö ominaisuuksineen keskiarvojen ja normaalihajonnan verkkoon. "

Siinä näyttävät menevän sekaisin tilastomalli ja yksilön vapaus. Nämä kaksi kokonaisuutta pyörivät tyystin eri raameissa.

No onpa taas sulkeutunut keskustelu-kupla, jonka avauspuheenvuorossa liitetään jokin "outolintu" -juttu vain ainoastaan kahteen identiteettiin, vain joko heteroihin tai homoihin - ja kaikki ne muut suuntautumiset, jotka eivät ole heteroita, eivätkä ole homoja, jätetään ihan pois laskuista, ikään kuin tunkiolle muitta mutkitta. erkk

"outolinnuista" olisi voinut laittaa jotain esimerkkiä, eli tarkoitetaanko sillä esim. David Bowieta, Freddy Mercuryä yms, jotka ainakaan eivät olleet homoja.

Tuollainen "outolintu"feminiinisyys-kuplahan sorsii pahasti feminiinisiä heteroita, feminiinisiä trans-ihmisiä ja feminiinisiä bi-täteilijöitä/tyttöilijöitä. Ihanhan tuollaisella anastetaan heiltä heidän feminiinisyytensä, jota heissä tunnetusti on. Feminiinisyys miehessä tai maskuliinisuus naisessa viittaa enempikin trans-sukupuoliluonteeseen tai nais&mies-kiinnostukseen, sillä ainakaan sukupuolten sekoitusasiat eivät nappaa homoja toisessa, eikä itsessäkään - mutta onhan niitä muita suuntautumsia tuossa "ei-hetero" -dualismin toisessa kuplassa.

Jos töissä on ollut, niin kyllä tietää että ns. naisellisiksi ominaisuuksiksi lokeroituja ominaisuuksia omaavia ei-homoja ihmisiä on aikas joukko. Enkä puhu tuossa tietenkään mistään opituista tai opetetuista maneereista, joita toki tuputetaan jopa yhä, monesti Ranneliikkeen keskusteluissakin - ja onko tuo saitin nimikin siihen kuplaan yrittävä?

Dualismia ei kannata, eikä pitäisi harrastaa näissä asioissa, sillä se on tunnetusti lähinnä luonnottomien uskontojen olemuksen perisynti, johon kristillinen kasvatus voi jumittaa ja harhauttaa.

Ihan oikeassa olette, kyllä tuo nimim 1965 on tosi homo-fobinen - mikä vihjaa kyllä lähinnä siihen että onkokaan oikeasti homo, vaikka niin yrittää uskotella, kun jutut ovat lähinnä 3. persoonassa (niitten) homojen ruodintaa ja hinkua yrittää samaistua heteroihin - tuohan on varsin tyypilllinen hinkuominaisuus niillä ei heteroilla, ei homoilla.

Kyllähän hetero-naisten ja hetero-miesten yhteissaunassa seksijutut alkavat lentämään - ja siihen verrattuna homojen miesten kesken saunominen on ihan vastaavaa, eikä yhtään poikkeavaa. Työpaikalla kyllä eräs bisse-kollega, jolla oli ihan aina jutut pakkoimielteisesti jollain eroottisella rintamalla ja jolle heterot usein kommentoivat että ei kuule kiinnosta, saunotellessa miesten saunassa lähti heittämään sitten minustakin kroppakehuja ja kyllä siinä me kaikki muut oltiin fiiliksissä että vaihdetaas puheenaihetta.
Heterot ja homot kyllä tiedämme että ihmisethän ovat eroottisesti parhaimmillaan, hehkeimmillään, kun on edes vähän jotain päällä, mikä ruokkii parhaiten eroottista kiinnostusta. Sehän näkyy jossain sttippaamisissakin, joiden huipennus ei ole se täysin alastomuusvaihe.

Nostan ydinongelmaksi, perisynniksi juuri tuon dualismi-kuplan, jossa moninaisuus pyritään tunkemaan vain kaheen koriin, joko homoksi tai heteroksi.

Siitä kuplasta auttaa irti, vapautumaan, kun otetaan reilusti ne muutkin korit käyttöön ja reilusti voidaan todeta että feminiininen mies ei ole homo, eikä hetero, vaan hän on ...

Dualismi-kirous pervoonnutti uskonnotkin, kun se harhaanjohti lokeroimaan paha vs hyvä -dualismi-uskomukseen.

Yesman, juuri tilastomallien ja yksilölle kuuluvan tilan erossa pitäminenhän minulla ikäänkuin on tässä toiveena.

human, näkökulma on homouteen. Se ei sulje pois seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä laajemmin. Näkökulman kapeus tässä helpottaa erittelemään asioita. Seksuaalinen suuntautuneisuushan on kirjo, jossa selviä rajoja ei ole, ja sitten on sukupuolen moninaisuus.

Olen Humanin kanssa samoilla linjoilla ydinongelmasta, ja tuosta todellisuuden kirjosta kiinnostaisi lukea tutkimuksia tai niiden pohjalta kirjoitettuja artikkeleita, miksei mielipidekirjoituksiakin. Omakohtaisesti tunnen niin vähän homoja että heidän pohjalta uskalla mitään johtopäätöksiä tehdä. Jotain johtopäätöksiä uskallan tehdä ainoastaan homobaarien ja gaytreffipalveluiden profiilien ja siellä käymieniä viestittelyjen pohjalta, ja siis rajoittuen noiden palveluitten käyttäjiin. Ovatko em. palveluita käyttämättömät homot jotenkin systemaattisesti erilaisia, olisi hyvin mielenkiintoista kuulla. No, jos nyt sitten niihin johtopäätöksiin, niin sanotaanko näin, että en ole törmännyt heteron näköiseen homoon. ;D Ei niin, että kaikki homot olisivat "homon" näköisiä. Monesti jääkiekkoilijoiden kohdalla hiipii tietoisuuteen ajatus, että onpas tuo niin heteron näköinen. Teemu Selänne edustaa mulle heterouden huipentumaa ulkoiselta olemukseltaan. Ei ole tullut vastaavia homoja vastaan. Tiedän kuitenkin, ettei homotutkani ole hääppöinen. Mitä taas tulee miesmakuuni, niin ei siinä "homonnäköisyydellä" ole erityisemmin roolia.

"Yesman, juuri tilastomallien ja yksilölle kuuluvan tilan erossa pitäminenhän minulla ikäänkuin on tässä toiveena."

Ja sitten kirjoitat aivan kuin näin ei lähtökohaisesti olisi, mikä viittaa siihen, ettet ymmärrä kuinka eri asioita tilastomalli ja yksittäinen mittauspiste ovat.

Tarkastele seuraavia kokonaisuuksia: säähavainto, sääennuste, ilmasto.

Kirjoittaa, että "Minusta taas on hyvin, hyvin vastenmielistä alistaa yksilö ominaisuuksineen keskiarvojen ja normaalihajonnan verkkoon. " olisi sama kuin kirjoittaa "minusta on vastenmielistä alistaa säähavainto ilmastomallin verkkoon". Ei kukaan teekään näin. (Eikä kukaan, joka ymmärtää mitään mittauspisteen ja tilastomallin eroista edes uumoilisi näin voivan olla).

Yesman, ensinnäkin tuo sinun nokkela vertauksesi ontuu. Ihmisyksilö ei ole verrannollinen säähavaintoon (lähemmäksi päästäisiin vertaamalla ihmisyksilöä vallitsevaan säätilaan tai yksilön lääkärikäynnin mittaustuloksia säähavaintoon), mutta ilmastomalli ja "keskiarvojen ja normaalihajonnan verkko" meni kohdalleen). Mutta olkoon tuo ontumus nyt sivuseikka. Kirjoitan kyllä aivan kuin lähtökohtaisesti on, että tilastomallit ja yksilö ovat eri asioita - mutta toisinaan ja joissain yhteydessä näyttää olevan voimakastakin halua liittää niitä toisiinsa. Eikä se ole minusta hyvä.

Itse asiassa yksilön mitattavat ominaisuudet = säähavainnot on ihan pätevä verrokki. Mutta näytät nyt joka tapauksessa ymmärtäneen mittapisteen ja tilastomallin eron.

Jos vielä menemme hieman eteenpäin, niin "keskihomossa"/"keskiheterossa" on kyse samasta asiasta kuin vaikkapa lauhkeassa ilmastossa / trooppisessa ilmastossa. Kyse on matemaattisesta luonnehdinnasta ja suhteelliista eroista. Yksittäiset mittaukset voivat molempien alueilla olla identtisiä. Ja: kokonaiskuva muodostuu yksittäisistä mittauksista, ei päin vastoin.

En tiedä, onko ja miten paljon homossa ja heterossa miehessä oikeasti eroja ominaisuuksien suhteen, vai onko kyse otannan vinoudesta.

Hienoa, jos koet minun nyt ymmärtäneen. En tosin edelleenkään hahmota, missä olisin indikoinut ei-ymmärrystä.

Tässä olen yrittänyt katsoa asiaa ennakkokäsityksistä, urbaaneista legendoista, stereotypioista ja vastaavista ilmiöistä lähtien - päätyen yksilöön. Ja lähtöpään oletuksia vahvistavat vaikkapa oletukset keskiarvoisista lieveominaisuuksista.

"Tässä olen yrittänyt katsoa asiaa ennakkokäsityksistä, urbaaneista legendoista, stereotypioista ja vastaavista ilmiöistä lähtien - päätyen yksilöön. Ja lähtöpään oletuksia vahvistavat vaikkapa oletukset keskiarvoisista lieveominaisuuksista."

Yhdistät käsitesoppaa tieteelliseen käsittelyyn.

Käsitys "lieveominiausuuksista" on jo olemassa. Nyt olisi kovin mielenkiintoista tietää havainnoin, pitääkö tällainen paikkaansa vai ei. Jos ei pidä, niin millekään stereotypioille ei ole sijaa. Jos homoseksuaalisuus assosioituu muihinkin ihmisominaisuusksiin, niin sitten on parempi alkaa työstää näidenkin hyväksymistä ja brandaamista positiivisiksi. Kaiken kaikkiaan: sekin on itseymmärrystä, että tiedostaa vaikkapa olevansa harvinaislaatuinen homo.

Tällä tavalla "outolintuutta" ei enää ole jatkossa, vaan on vain neutraalia variaatiota. Ei ole outolintuutta suhteessa homo - hetero eikä outolintuutta suhteessaa homo - homo... Noin niinkuin ideaalisti. ;)

Enhän minä yhdistä, vaan totean tällaista tapahtuvan.