Voiko homoseksuaali tunnustaa "klassista kristinuskoa"?

Useimpien "tunnustavien kristittyjen" mielestä ns. klassinen kristinusko on ainoa oikea kristinuskon muoto. Klassisella kristinuskolla tarkoitetaan antiikin aikana muotoiltujen uskontunnustusten varaan rakentuvaa kristinuskoa.

Klassisessa kristinuskossa oletetaan, että antiikin aikaiset kristilliset uskonkäsitykset ja moraalikäsitykset ovat ikuisia eli ohjeellisia kaikkien aikakausien kristityille. Moraalikäsitysten alueella ikuisena pidetään esim. käsitystä, jonka mukaan seksuaalisuus voi toteutua vain miehen ja naisen välisessä avioliitossa.

Itse edustin nuorempana tuollaista klassista kristinuskoa, vaikka olen homoseksuaali. Olin jo varhain oppinut ja hyväksynyt, että homoseksuaalina eläminen on syntiä. Myöhemmin kuitenkin muutin näkemystäni homoseksuaalina elämisen synnillisyydestä, pitkän taistelun jälkeen. En kuitenkaan ole tähän päivään mennessä kyennyt sovittamaan yhteen uutta näkemystäni ja klassista kristinuskoa. Minusta on hämmentävää, että jotkut homoseksuaalit ilmeisesti pystyvät.

Se on hämmentävää, koska valtaosa (vähintään 99%) klassisen kristinuskon nimeen vannovista teologeista ja maallikoista vastustaa homoseksuaalisuuden poistamista syntiluokituksesta ankarasti ja äännekkäästi. Yksikään kirkon perinteisistä herätysliikkeistä tai lähetysjärjestöistä ei kannata homoseksuaalien oikeuksia (poislukien liberaalit yksilöt herännäisyydessä ja Suomen Lähetysseurassa). Myös virallinen evl-kirkko kieltäytyy edelleen rinnastamasta heteroseksuaalisuutta ja homoseksuaalisuutta keskenään. Jos joku piispa rohkenee sooloilla mielipiteissään, enemmistö kristityistä tuomitsee hänet harhaoppiseksi. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa keskustelu homoseksuaalisuudesta ei ole varsinaisesti edes alkanut. Samaa voi sanoa vapaista suunnista ja uusista karismaattisista yhteisöistä.

Mihin siis perustuu käsitys, jonka mukaan homoseksuaalisuuden hyväksyminen ja klassinen kristinusko eivät ole missään olennaisessa ristiriidassa keskenään? Ei kai klassinen kristinusko voi olla entisten ja nykyisten kannattajiensa tosiasiallisista uskomuksista ja vakaumuksista riippumaton uskonmuoto. Niin kauan kuin ehdoton enemmistö klassisen kristinuskon edustajista tekee jyrkän eron hetero- ja homoseksuaalisuuden välille, tuntuu perusteettomalta sanoa, että klassinen kristinusko ja homoseksuaalisuuden hyväksyminen eivät ole keskenään ristiriidassa.

Koen henkilökohtaisesti, että klassiseen kristinuskoon kuuluva vuosituhantinen homokielteisyys on turmellut klassisen kristinuskon melko peruuttamattomalla tavalla. Klassinen kristinusko ja homokielteisyys kietoutuvat niin syvästi yhteen, että jos jälkimmäisestä luovutaan, koko uskonmuoto romahtaa. Antiikin teologien hahmottelemat uskonkäsitykset ja moraalikäsitykset eivät olekaan kohta kohdalta ajattomia ja erehtymättömiä.

Haluan edelleen liittyä kristilliseen traditioon, mutta liberaalilla ja valikoivalla, en klassisella tavalla. Liberaali kristinusko on monella tapaa hyvin erilaista uskoa kuin klassinen kristinusko. Mitään uskonkäsityksiä ja moraalikäsityksiä ei mielestäni pitäisi korottaa jalustalle vain siksi, että ne ovat niin vanhoja ja laajalti kannatettuja. Antiikin teologit sanoivat ensimmäisen sanan uskosta ja moraalista, eivät viimeistä sanaa. He aloittivat ajasta aikaan käytävän teologisen keskustelun, eivät lopettaneet sitä.

Olisi kiinnostavaa lukea, jos joku on kokenut klassisen kristinuskon ja homoseksuaalisuuden yhteen sovittamisen helppona ja luontevana. Väitellä en halua, olisi vain mukava lukea toisten ihmisten kokemuksista, koska kaikesta huolimatta olen Kierkegaardin tavoin "kristinuskon onneton rakastaja" ja perehtynyt teologiaan, enkä halua hylätä kristillisestä traditiosta mitään, mikä siinä on aidosti arvokasta ja kestävää.

Siis kyllä olet siinä mielessä oikeassa, että kristinusko ei hyväksy homoseksuaalisia tekoja, sama linja on jatkunut sekä uuden testamentin että Vanhan testamentin aikana, eikä se ole siitä mihinkään muuttunut. Jeesus itsekin totesi että haureus saastuttaa ihmisen, siis avioliiton ulkopuolinen seksuaalinen kanssakäyminen ja tuo koskee kyllä myös homoseksuaalista haureutta.

Siis tuommoisia ihmisiä tuskin löydät jotka olisivat saaneet homoseksuaaliset teot mahtumaan perinteiseen kristinuskoon, ainakaan minä en muista tavanneeni ketään vaikka olen keskustellut vuosikausia täälläkin. Käytännössä homouden mahduttaminen kristinuskoon vaatii, ison osan raamatun kirjoitusten unohtamista ja taas Jumalan oikeuskäsityksen muuttamista Raamatun kirjoituksista vastaamaan ihmisen/ihmisten omaa oikeustajua, tällöin on ehkä jopa eduksi jos ei kovin paljon ole lukenut raamattua, niin voi kuvitella muutaman irtojakeen perusteella että Jumalan oikeustaju on samanlainen kuin minulla itsellänikin. Sitä voisi tietysti kysyä onko tuo sitten sama asia kuin ennen jolloin itselle veistettiin puusta tai kivestä ihan oma jumala. Toki on näitä pappejakin jotka haluaa ihmisille luvata sen mitä ihmiset haluavat kuulla eli kaikki kunnossa jatkakaa samaan malliin ja palkaksi sitten ehkä saavat ihmisten kiitollisuuden.

Sanoisin kuitenkin näin, että vaikka ihminen ei pysty elämään Jumalan tahdon mukaan niin ei se silti tarkoita sitä, että Jumala olisi väärässä, siis meillä voi olla syntiä jota emme ehkä ainakaan heti pysty voittamaan , se riippuuu kiinni meissä, emmekä ainakaan heti pääse siitä irti, tällöin voi tulla houkutus mennä virran mukana, mutta onko se siltikään totuus. ei meidän heikkoutemme tarkoita sitä että Jumala olisi väärässä. Me ihmiset katsomme asioita vain omasta näkökulmastamme, mutta jos joskus Jumala ehkä avaa silmämme katsomaan asioita ikäänkuin Jumalan silmillä niin totuus onkin aivan toisenlainen. Oikean ja väärän kriteeri ei myöskään ole se mitä muut ihmiset tekevät, ei se että kaikki muutkin tekevät samaa asiaa, tee siltikään asiasta oikeaa.

Arto,

Kristinuskon olemus rakentuu sen mukaan, minkälaisia uskomuksia ja vakaumuksia valtaosalla kristityistä on eli miten he Raamattua ja kristillistä traditiota tulkitsevat. Ei ole olemassa mitään ihmisen aikasidonnaisesta tulkintaprosessista riippumatonta ajatonta kristinuskoa. Jos kristittyjen käsitykset muuttuvat jossain vaiheessa laajalti, myös kristinuskon olemus muuttuu. Näin on tapahtunut monesti historian aikana. Kristinuskon kasvot eri aikoina eivät ole identtiset, vaikka yhteisiä nimittäjiäkin toki on.

Mutta muutos edellyttää aina enemmistön tuen. Esim. joukko edistyksellisiä teologeja ei voi muuttaa kristinuskon olemusta, vaikka he voivat esittää kristinuskon sovinnaiseen muotoon kohdistuvaa julkista kritiikkiä ja toivoa parasta. En oikein ymmärrä ajattelua, jonka mukaan valtaosa kristityistä ymmärtäisi kristinuskon olemuksen väärin ja pieni osa kristityistä oikein. Vähemmistö voi kyllä ymmärtää todellisuuden olemuksen oikeammin kuin enemmistö, mutta jonkin maailmankatsomuksen sisällä vähemmistö ei voi sanella enemmistölle, mihin uskotaan.

Homoseksuaalisuuden ja kristinuskon yhteensovittaminen ei siis pohjimmiltaan ole vaikeaa sen vuoksi, että Raamatussa on kourallinen jakeita, joissa homoseksuaaliseen käyttäytymiseen näytään viitattavan kielteisessä asiayhteydessä. Yhteensovittaminen on vaikeaa sen vuoksi, että noita jakeita on laajalti totuttu tulkitsemaan homokielteisellä tavalla. Jos löytyisi painavia perusteita tulkita niitä toisella tavalla, suhtautua niihin toisin (ja uskon niitä löytyvän), kristinuskon ja homoseksuaalisuuden yhteensovittaminen olisi periaatteessa mahdollista. Käytännössä siitä tulee mahdollista kuitenkin vasta sitten, kun enemmistö kristityistä hyväksyy uudet tulkinnat. Se päivä ei ole näköpiirissä.

Minä en ole tällä foorumilla ennen kirjoitellut, joten en tiedä minkälaista väkeä täällä käy. Mutta on tietysti mielenkiintoista, jos et ole koskaan tavannut täällä ketään, joka olisi omassa mielessään sovittanut luontevasti yhteen perinteisen kristinuskon ja homoseksuaalina elämisen. Toisaalta sinulla voi tietysti olla aika jyrkät kriteerit sen suhteen, kenet hyväksyt "perinteisen kristinuskon" edustajaksi. Olennaista ei kuitenkaan ole se, kenet sinä kelpuutat perinteiseksi kristityksi, vaan kuka kokee itsensä sellaiseksi homoseksuaalina elämisestään huolimatta. Sellaisia ihmisiä minä peräänkuulutan.

Jos sellaisia ihmisiä ei löydy, en ihmettele, koska minun itsenikin on nykyään hyvin vaikea samastua kristinuskoon sen klassisessa muodossa, koska käytännöllisesti katsoen kaikki tuon tulkintatavan edustajat pitävät homoseksuaalina elämistä syntinä. Liberaaliin kristinuskoon voin samastua paljon paremmin. Liberaalin kristinuskon piirissä homoseksuaalisutta ei pidetä syntinä eikä sairautena.

#Jos sellaisia ihmisiä ei löydy, en ihmettele, koska minun itsenikin on nykyään hyvin vaikea samastua kristinuskoon sen klassisessa muodossa,Jos sellaisia ihmisiä ei löydy, en ihmettele, koska minun itsenikin on nykyään hyvin vaikea samastua kristinuskoon sen klassisessa muodossa,#

Siis käytännössä mitään homoseksuaaleja uskovaisia on hyvin vähän ns. homopalstoilla, yleensä kaikki ovat ateisteja yms. Ne harvat uskovaiset joita on näkynyt ovat lähinnä seliaisia että uskovat että varmaan jokin Jumalan on olemassa, mutta heidän käsityksensä mukaan Jumalan oikeustaju ei vastaa raamatun kirjoituksia, vaan on lähinnä nyt samanlainen kuin heidän oma käsityksensä oikeasta ja väärästä. Sitä voi toki kutsua liberaaliuskonnoksi, Classisen kristinuskon näkemyksen mukaan se on kristinuskoon syntynyt harhaoppi joka vie ihmisien kadotukseen.

#En oikein ymmärrä ajattelua, jonka mukaan valtaosa kristityistä ymmärtäisi kristinuskon olemuksen väärin ja pieni osa kristityistä oikein.#
#kristinuskon ja homoseksuaalisuuden yhteensovittaminen olisi periaatteessa mahdollista. Käytännössä siitä tulee mahdollista kuitenkin vasta sitten, kun enemmistö kristityistä hyväksyy uudet tulkinnat.#

Siis Suomalaisista 4/5 kuuluu kirkkoon ja osa muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin, kuitenkin vain muutama prosentti ehkä 5% prosenttia osallistuu säännöllisesti Jumalanpalveluksiin, muut ovat lähinnä nimellisjäneniä jolla ei juuri mitään hengellistä vakaumusta juurikaan edes ole, tämä enemmistökö äänestää enemmistön päätöksellä mikä tänään on syntiä ja mikä ei, tuollainen periaate varmuudella tuhoaa kristinuskon. Halusiko Jeesus itse perustaa kansankirkon johon kaikki mahtuvat ja jossa äänestetään mikä milloinkin on syntiä, no ei todellakaan, Jeesus ei edes rukoillut maailmassa olevien ihmisten puolesta, vain niiden puolesta jotka olivat lähteneet Häntä seuraamaan. Kristinusko siis vaatii toimiakseen henkilökohtaisen uskon ja kuuliaisuuden Jeesukselle.

John:17
6 "Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle. He olivat sinun, ja sinä uskoit heidät minulle. He ovat ottaneet omakseen sinun sanasi
....
9 "Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta minä en rukoile, vaan niiden, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle.

Arto,

Viittasin kristittyjen enemmistöllä ja vähemmistöllä niihin kristittyihin jotka osallistuvat jumalanpalveluksiin. Suurin osa heistä on homokielteisiä, pieni vähemmistö ei ole.

Oikeasta ja väärästä ei äänestetä, se on selvää. Mutta käytännössä on niin, että jos enemmistö kristityistä ajattelee tavalla x, niin tuo x on silloin kristinuskon (tämänhetkinen) näkemys, olipa se oikeasti oikein tai ei. Jos valtaosa kristityistä tuomitsee homoseksuaalisuuden, silloin on aika hankala mennä sanomaan, ettei homoseksuaalisuuden tuomitseminen kuulu kristinuskoon.

Siihen en henkilökohtaisesti usko, että Raamattu kuvastaa suoraan "Jumalan oikeustajua". Kyllä se pikemminkin kuvastaa inhimillisten ja vajavaisten kirjoittajiensa vaihtelevia näkemyksiä siitä, mikä on Jumalan oikeustaju. Ei pidä luulla, että kaukaisen menneisyyden ihminen olisi ymmärtänyt Jumalan olemuksen ja tahdon aina täysin virheettömällä ja ajattomalla tavalla. Minkään ajan ihminen ei voi tehdä niin.

Fundamentalistinen raamattu-uskollisuus on hyvin suuressa määrin menneen ajan ihmisen jumalakuvien kritiikitöntä palvontaa. Jos Jeesuksen elämä ja persoona otetaan terveen jumalakuvan keskeisimmäksi kriteeriksi, Raamatun jumalakuvista joudutaan hylkäämään monia täysin kelvottomina.

Oleellista on minusta se asia, että kukaan ei pysty elämään kristinuskon vaatimusten mukaan. Kaikkihan olivat pois poikenneita. Sitten taitaa olla myös totta, että luostarit täyttyivät niistä, jotka halusivat välttää avioliittoa. Ei kai siihen montaa syytä taida olla. Sitten voi leikitellä sillä ajatuksella, että tod.näk. valtaosa näistä kristinuskon selibaattilupausten tehneistä ovat ollett homoja tai lesboja. Seuraavaksi voi leikitellä ajatuksella, että valtaosa kristinuskon teologiaa tehneistä ovat kuuluneet tähän ryhmään, joten miksi homo ei sitten voisi mennä "omiensa pariin" uskomaan, vaikka sitä klassista kristinuskon haaraa, koska homot ne ovat senkin laatineet.

Ei siinä sitten ole mitään ristiriitaa!

Se on enemmän kuin luonnollista.

Don`t worry be happy.

#Viittasin kristittyjen enemmistöllä ja vähemmistöllä niihin kristittyihin jotka osallistuvat jumalanpalveluksiin. Suurin osa heistä on homokielteisiä, pieni vähemmistö ei ole.#

Mutta jos lisää liberaaleja, Jumalan sanasta luopuneita ihmisiä saadaan päättäviin elimiin, niin sitten saadaankin raamatun sanan opetukset äänestyksessä kumottua, näin kaiketi. Ei tuo kuvaa kristinuskoa, vaan kirkon maallistumisen tilaa. Tarve ja halu muuttaa kristinuskon suhtautumista homoseksuaalisiin tekoihin on lähtenyt liikkeelle täysin maallistuneen yhteiskunnan puolelta, ei suinkaan kristinuskon sisältä. se on siis elementti joka yritetään kristinuskon ulkopuolelta tuoda kristinuskoon. Kyse ei siis ole kristinuskon sisäisestä teologisesta kysymyksestä vaan maallistumiskehityksestä, kristinuskon kyvystä pitää kiinni kristillisestä totuudesta ja torjua harhaoppeja. Vanhan testamentin aikana oli esimerkkejä jossa koko kansa ja papitkin luopuivat Jumalasta, kyse on periaatteessa samasta asiasta kuin nykyäänkin, mikä on kirkon ja kansan luopumuksen tila.

#Siihen en henkilökohtaisesti usko, että Raamattu kuvastaa suoraan "Jumalan oikeustajua".#

Jeesus viittasi hyvin monissa kohdin pyhiin kirjoituksiin esim. "kirjoitettu on", "eikö ole kirjoitettu" ja totesi, ettei niitä voi tehdä tyhjiksi.

John:10 "eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi."

Luuk:24
Kirjoitusten täyttyminen
44 Jeesus sanoi heille: "Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu." 45 Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. 46 Hän sanoi heille: "Näin on kirjoitettu.


#Oleellista on minusta se asia, että kukaan ei pysty elämään kristinuskon vaatimusten mukaan. Kaikkihan olivat pois poikenneita.#

Niin oleellista on se miten sinä tuohon tietoon suhtaudut, onko ajatuksesi se että koska toisetkaan ei pysty, niin sinunkaan ei tarvitse ja voit elää juuri niin kuin haluat. Vai onko ajatuksesi se että jos kaikki ovat pois poikenneet, niin silloin olen minäkin. Ja jos tunnustat totuuden, niin menetkö Jumalan eteen ja sanot ole minulle syntiselle armollinen. Mikä ihmisille on mahdotonta, se Jumalalle on mahdollista.

Kolmoisritti:

Niin, kristinuskohan oikeastaan opettaa, että Jumala lahjoittaa meille sen, mitä hän meiltä "vaatii". Usko luo Jumalan ja ihmisen välille sellaisen olemisen yhteyden, että ihminen ainakin jossain määrin kykenee tekemään Jumalan tahdon.

Itse en vain nykyään kykene ajattelemaan, että Jumala edellyttäisi kenenkään kieltävän oman seksuaalisuutensa, ellei sitä voi selkeästi osoittaa sairaalloiseksi ja elämää turmelevaksi. Seksuaalisuuden tukahduttaminen ei kuulosta minusta järjen eikä rakkauden mukaiselta. Mikään järjetön ja rakkaudeton puolestaan ei voi olla Jumalan tahdon mukaista.

Voi olla, että osa (katolisista) valitsee papin uran tai luostarin homoseksuaalisuutensa vuoksi. Mutta tuskin he nyt järjestään ei-heteroja ovat. Samaa kai voi sanoa varhaisista teologeista. Kirkkoisä Augustinuskin oli varsinainen naistenmies hurjassa nuoruudessaan.

Kristinuskon asennoituminen seksuaalisuuteen on ollut usein ongelmallinen myös heteroseksuaalisuuden kohdalla. Voi vain arvailla, kuinka paljon asiaan on vaikuttaneet esim. apostoli Paavalin kehotukset pysyä naimattomana. Se on vain kristikunnalta unohtunut, että Paavali uskoi elävänsä maailmanlopun aikoja ("tämä maailma on katoamassa") ja se vaikutti olennaisesti niihin toimintaohjeisiin, joita hän kristityille antoi.

Arto:

Ei kysymys homoseksuaalisuudesta ole pelkästään yhteiskunnan tai kirkon kysymys. Kyllä sitä pohditaan itsenäisesti ja syvällisesti molemmilla tahoilla. Kirkon sisällä on monia riippumattomia ihmisiä, joiden mielestä homoseksuaalisuuden uudelleen arvioinnille on painavia teologisia perusteita. Olet kai kuullut esim. Yhteys-liikkeestä, jossa on mukana lukuisia suomalaisia huipputeologeja. Mutta valitettavasti vielä enemmän on niitä, jotka haluaisivat pitäytyä vanhoissa käsityksissä. Tähän erimielisyyteen olisi löydyttävä ratkaisu.

Jos sinulla Arto on kovin vahva ja lukkoon lyöty käsitys siitä, mitä kristinusko on, et kykene ottamaan huomioon toisenlaisia tulkintoja edes keskustelun vuoksi. Itse ajattelen kristinuskon kehittyvänä ja myös itseään korjaavana traditiona. Jokainen aika joutuu pohtimaan oman aikansa uuden tiedon ja uusien edellytysten valossa, mitä kristinusko ja terve raamatuntulkinta"tänään" ovat. Vastauksia kaikkiin kysymyksiin ei saatu jo antiikin aikana. Kysymykset Jumalasta sekä oikeasta ja väärästä eivät ole niin yksinkertaisia. Mielestäni on suuruudenhullua olettaa, että kaikki teologiset ja eettiset kysymykset olisi saatu lopullisesti ratkaistua jo 2000 vuotta sitten.

Fundamentalistisen ja äärikonservatiivisen kristillisyyden houkutus on siinä, että se on niin tavattoman yksinkertaista. Mitään asiaa ei tarvitse itse miettiä, kaikki vakaumukset tulevat valmiina ja lopullisina ylhäältä päin. Erehtymisen vaaraa ei ole kun vain sokeasti uskotaan ja tehdään niin kuin on aina ennenkin uskottu ja tehty. Onko se ihmisyyden ihanne, jota kohti Jumala haluaa meidän kulkevan?

#Kirkon sisällä on monia riippumattomia ihmisiä, joiden mielestä homoseksuaalisuuden uudelleen arvioinnille on painavia teologisia perusteita. Olet kai kuullut esim. Yhteys-liikkeestä, jossa on mukana lukuisia suomalaisia huipputeologeja.#

Kirkon sisällä on monenlaisia "leipäpappeja" ym. ja joillakin on suuri halu olla ihmisten ystävä ja luvata ihmisille mitä ihmiset haluavat kuulla. Teologisia perusteita tuollaiselle minä en näe, vai ajattelitko että Loot Sodomassa perusti jonkinlaisen yhteys liikkeen tai seurakunnan kokouksen jossa yhteisesti mietittäisiin miten päästäisiin yhteysymmärrykseen tai seurakunnan jäsenten enemmistöllä sitten pääteltäisiin mikä on Jumalan tahto, no ei todellakaan, Loot tiesi mikä oli Jumalan tahto ja hän varoitti muita vaarasta yrittäen pelastaa edes jonkun, mutta kukaan ei kuunnellut ja he tuhoutuivat. Samalla tavoin nykyajan kristityt näkevät kristillisen totuuden ja varoittavat vaarasta, mutta kuunteleeko edelleenkään kukaan..

Jaakob. 4:
Ettekö tiedä, että rakkaus maailmaan on vihaa Jumalaa kohtaan? Joka tahtoo olla maailman ystävä, asettuu Jumalan viholliseksi.

#Seksuaalisuuden tukahduttaminen ei kuulosta minusta järjen eikä rakkauden mukaiselta. Mikään järjetön ja rakkaudeton puolestaan ei voi olla Jumalan tahdon mukaista.#

Jumalan tunteminen tuo valoa tuohonkin asiaan. Oman itsekkään seksuaalisten halujensa putkessa eläminen luo valtavasti vahinkoa ympärilleen, vaikka ihminen ei edes itse sitä huomaa. Se repii, rikkoo ja vahingoittaa kaikkea ympärillään, kunnes rikkoutuneet ihmiset ihmiset kovettavat oman sydämensä ja lähtevät haavoittamaan muita. Sukupuolitaudit, rikkoutuneet perheet, isättömät lapset ym. ovat vain jäävuoren huippu siinä itsekkään seksuaalisuutensa toteutuksen todellisuudesssa mikä maailmassa vallitsee, Jumala näkee ja laskee myös särjetyt sydämet, joita aikamme viisas ihminen ei näköjään osaa laskea.

1 Piet. 1
14 Olkaa kuuliaisia lapsia älkääkä taipuko noudattamaan himoja, joiden vallassa ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte.

Arto t, oletko itse maallikko? Noista sinun mielipiteistä saa sellaisen vaikutelman. Tiedätkö oikeasti, mistä puhut tai kirjoitat?

Arto:

Meillä on oikeus vedota Raamattuun ja siteerata Raamattua vain jos ymmärrämme mitä siellä sanotaan ja mikä on terve tapa soveltaa Raamattua. Ymmärtämiseen taas ei riitä pelkkä lukutaito, vaan se edellyttää syvällistä tietoa Raamatun ikivanhojen tekstien historiallisesta taustasta ja siitä usein vajavaisesta esiymmärryksestä, josta käsin Raamatun tuhansia vuosia sitten eläneet kirjoittajat kirjoittivat Raamatun tekstejä. Valitettavasti kuitenkin ani harvalla kirkossa kävijällä on syvällistä, tieteellisesti pätevää tietoa Raamatun historiallisesta taustasta. Raamattuun kyllä vedotaan alvariinsa, sitä halutaan korottaa, mutta tosiasiallinen raamatuntuntemus rajoittuu lähinnä asiayhteydestä irti revittyjen ja ulkoa opittujen raamatunjakeiden mekaaniseen toisteluun. Raamattua luetaan niin kuin se olisi kirjoitettu eilen ja tulvillaan nykytiedon mukaista valoa. Niin ei pitäisi tehdä, koska Raamattu on kirjoitettu pari-kolme tuhatta vuotta sitten. Lyhytkin vilkaisu Raamattuun paljastaa, että sen kirjoittajat ovat edustaneet aivan erilaista kulttuuria ja ajatusmaailmaa kuin omamme. Sen vuoksi kirjaa on lähestyttävä varoen. Kaikki ei ole Raamatussa toisin kuin meidän aikanamme, mutta moni asia on. Sen vuoksi Raamatun tulkinta ei ole koskaan pelkästään Raamatun lukemista ja luetun mekaanista toistamista.

Raamatuntutkijat ovat aika yksimielisiä siitä, että kukaan Raamatun kirjoittaja ei ymmärtänyt homoseksuaalisuutta nykyaikaisella tieteellisellä tavalla. "Seksuaalisen suuntautumisen" käsitettä ei tunnettu lainkaan, vaan oletettiin, että kuka tahansa voi milloin tahansa valita minkälaisen tahansa seksuaalisuuden käyttäytymisen muodon. Homoseksuaalisuus myös kytkettiin mielikuvissa automaattisesti seksuaaliseen holtittomuuteen, toisen ihmisen häpäisemiseen ja alistamiseen, patriarkaalisen moraalikoodin halveksimiseen jne. Kenellekään ei juolahtanut mieleen, että ihmisen seksuaaliset mieltymykset olisivat täysin synnynnäisiä ja tahdosta riippumattomia ja että ihminen voisi elää tasapainoista, uskollista ja siveellistä parisuhde-elämää mieltymystensä luonteesta riippumatta.

Nykyään tiedämme, ettei mikään noista kielteisistä mielikuvista liity automaattisesti homoseksuaalisuuteen ja ettei kukaan ihminen oikeasti valitse seksuaalisia tunteitaan. Homoseksuaalit eivät ole ennalta määrättyjä holtittomaan ja itsekkääseen seksuaaliseen käyttäytymiseen kuten eivät heteroseksuaalitkaan. Homoseksuaalit eivät ole myöskään itse valinneet seksuaalista suuntautumistaan kuten eivät heteroseksuaalitkaan.

Meidän on pakko ottaa kriittistä etäisyyttä Raamatun kirjoittajien näkemyksiin, joista heijastuvat selvästi virheelliset ja vanhentuneet käsitykset. Se on velvollisuus jota voi perustella sekä tieteellisesti että hengellisesti. Monelle kristitylle se on kuitenkin kova paikka, koska he ovat tottuneet olettamaan, että Raamatun on oltava täysin vapaa inhimillisistä vajavaisuuksista ja virheistä ollakseen minkään arvoinen pyhä kirja ja "Jumalan sanaa".

Kuinka monta homoseksuaalia tunnet läheisesti, Arto? Kuinka moni heistä todella käyttäytyy itsekkäästi, holtittomasti ja sekä itseään että toisia ihmisiä alinomaa vahingoittaen? En väitä, etteivätkö homoseksuaalitkin voisi käyttäytyä näin. Jotkut yksilöt varmasti käyttäytyvät. Mutta kuuluuko sellainen käytös homoseksuaalin määritelmään? Ajatteletko että siveellinen ja asiallinen homoseksuaali on mahdottomuus?

#Arto t, oletko itse maallikko?#...#Tiedätkö oikeasti, mistä puhut tai kirjoitat? #

Siis jokainenhan meistä paljastaa itsestään asioita sen verran kuin haluaa, mutta tähän homouteen liittyvässä keskustelussa
on huomion arvoista se että pyrkimys saada homouden hyväksyntä mahtumaan raamattuun on peräisin vasta viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta ja se ajoittuu siis samalla ajalle seksuaalisen murroksen /vallakumouksen kanssa, tätä ennen kellekkään olisi moinen pyrkimys tullut juuri mieleenkään. Eli kuten aikaisemmin jo sanoin, pyrkimys mahduttaa homouden harjoitus raamattuun on lähtöisin täysin maallistuneen yhteiskunnan ja sen muutoksen puolelta, ei suinkaan raamatun teksteistä tai lähtökohdista, maallistunut yhteiskunta siis yrittää muuttaa raamatun/kristinuskon sisältöä toiseksi.

"Meidän on pakko ottaa kriittistä etäisyyttä Raamatun kirjoittajien näkemyksiin, joista heijastuvat selvästi virheelliset ja vanhentuneet käsitykset."
"Meillä on oikeus vedota Raamattuun ja siteerata Raamattua vain jos ymmärrämme mitä siellä sanotaan ja mikä on terve tapa soveltaa Raamattua."

Tässähän puhut ristiin jo omassa puheenvuorossasi, eli ensin vetoat siihen etteivät tavalliset ihmiset ymmärrä mitä Raamatussa lukee, mutta sitten toisessa kohden jo sanotkin että Raamatun kirjoittajien näkemykset ovat virheellisiä. Toisin sanoen itsekin myönnät oikeaksi sen selvän tosiasian että raamatun kirjoituksissa tuomitaan selkeästi homoseksuaaliset teot, vaikka toisessa kohden yrität väittää etteivät tavalliset ihmiset oikeasti ymmärrä mitä siellä lukee.

#Nykyään tiedämme, ettei mikään noista kielteisistä mielikuvista liity automaattisesti homoseksuaalisuuteen ja ettei kukaan ihminen oikeasti valitse seksuaalisia tunteitaan.# #Homoseksuaalit eivät ole myöskään itse valinneet seksuaalista suuntautumistaan kuten eivät heteroseksuaalitkaan.#

Tiede ei ole edelleenkään pystynyt todistamaan homoseksuaalisuuden syytä, tuo on teidän uskonne, että homous olisi ihmisen synnynnäinen pysyvä ominaisuus, tiede ei edelleenkään ole pystynyt todistamaan homoseksuaalisen käyttäytymisen syytä, todellisuudessa edes identtisillä kaksosilla ei ole samaa seksuaalista suuntautumista vaikka sen pitäisi olla synnynnäinen ominaisuus. Usko homouden synnynnäisyyteen on siis teidän oma uskontonne, jolla te pyritte oikeuttamaan kaikki omat tekonne ja valintanne ja tietenkin vielä tuomitsette toisinajattelijat.

Arto,

Kuka tahansa voi ymmärtää, mitä Raamatussa lukee, mikäli hankkii tietoa. Pelkästään lukemalla eli Raamatun taustoja ja syntytapaa sen kummemmin tutkimatta asia ei selviä. Teologiksi ei tarvitse ryhtyä, mutta teologiaa on opiskeltava omin päin.

Homoseksuaalisuuteen hyväksyen suhtautuvat teologit eivät "pyri mahduttamaan homouden harjoitusta Raamattuun". He myöntävät, että Raamatun muinaisille kirjoittajille homoseksuaalisuus oli vieras ja pelkästään kielteisiä mielleyhtymiä herättävä asia. Mutta se johtui siitä, ettei Raamatun kirjoittajilla ollut nykyaikaista tietoa seksuaalisuuden luonteesta. Lisäksi heidän käsityksensä mieheydestä ja naiseudesta olivat hyvin jäykkiä ja kaavamaisia, koska kyse oli patriarkaalisesta kulttuurista.

Koska me elämme aivan eri aikaa ja meillä on paljon tarkempaa empiiristä ja tieteellistä tietoa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvästä moninaisuudesta, meidän on pakko ottaa etäisyyttä siihen, mitä Raamatun kirjoittajat ajattelivat ja väittivät. He eivät ole joka suhteessa meidän yläpuolellamme, meitä kehittyneempiä ihmisiä, kuten usein luullaan. Joissakin asioissa he häviävät meille tiedollisesti 6-0. Sen pitäisi olla itsestään selvää, koska meillä on heihin nähden parin-kolmen tuhannen vuoden etumatka. Jotain uuttakin on opittu sen jälkeen kun Raamattu valmistui. Maailma ei ole pysynyt paikoillaan.

Mielestäni suurten periaatteiden tasolla Raamatusta kyllä voi löytää selvää tukea homoseksuaalisuuden hyväksymiselle. Jos mietimme, mikä on lähimmäisenrakkauden mukaista suhteessa homoseksuaaleihin, niin vastaus tuskin voi kuulua "määrätään hänet elinikäiseen yksinäisyyteen" tai "pakotetaan hänet heteroksi". Kyllä homoseksuaalille kuuluu sama oikeus kuin heteroseksuaalille: elää elämää omana itsenään, yhteydessä toisiin ihmisiin ja oman suuntautumisensa mukaisesti. On vaikea nähdä, miten seksuaalisuuden toiselta ihmiseltä kieltävä tai vierasta seksuaalisuutta toiselle tyrkyttävä asenne ilmentää rakkautta.

Meidän ei tarvitse kirjoittaa Raamattua uusiksi eikä se ole mahdollistakaan. Mutta voimme tulkita sitä toisella tavalla eli suhtautua Raamatun monenkirjaviin käsityksiin kriittisemmin. Jokaista yksittäistä käsitystä Raamatussa ei ole pakko pitää Jumalan ajattomana ja erehtymättömänä viestinä ihmiskunnalle. Raamatun kirjoitusten seassa on muutakin.

Ja jos tiede ei ole pystynyt varmuudella määrittelemään homoseksuaalisuuden syntytapaa, silloin on aivan mahdollista, että kyse on synnynnäisestä ominaisuudesta. Et kai ajattele, että jokin asia on mahdollinen vasta sitten kun se on todistettu? Jos ajattelet, omallekaan näkökannallesi ei ole todisteita.

Seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyyteen viittaa vahvasti se, että se antaa merkkejä itsestään jo hyvin varhain eikä ihminen kykene myöhemminkään muuttamaan sen suuntaa tahdonvaraisesti, vaikka haluaisi. Moni homoseksuaali on todella yrittänyt! Sinäkään et varmasti ajattele, että "jos haluaisin, voisin valita homoseksuaalisuuden". Se vihjaa siihen suuntaan, että heteroseksuaalisuus on sinussa synnynnäinen, ei hankittu eikä valittu ominaisuus. Asia on samalla tavalla homoseksuaalin kohdalla.

Arto, minusta näistä asioista voi keskustella ihan asiallisesti. Ei ole tarpeen eikä oikein, että eri tavalla ajattelevia ryhdytään tuomitsemaan. Kaikilla ihmisillä pitää olla ajatuksen- ja omantunnon- ja sananvapaus. Ajan myötä ihmisen näkemykset voivat myös muuttua, kuten on tapahtunut omallakin kohdallani.

Et kertonut, tunnetko läheisesti monia homoseksuaaleja. Kannattaa kuitenkin tutustua. Eivät kaikki heistä (meistä) ole sellaisia raivokkaita raamatunrepijöitä ja itsekkäitä irstailijoita kuin mitä kuvauksistasi voisi päätellä.

Minusta on oleellista, ettei yksinkertaisesti voi elää Raamatun mukaista elämää. Se on mahdottomuus. Sitten Raamattu kuvaa asioita, joista emme voi tietää enää, mitä se oli esim. kielilläpuhuminen tai ylösnouseminen tai ihmeet. Ne ovat sellaisia asioita, joista ei enää voi saada tietoa. Niistä on vain summittainen kuvaus jäljellä. Minä ymmärsin esim. kielilläpuhumisen sellaiseksi, että puhuttiin jo olemassaolevia kieliä, joita silloin puhuttiin, koska kuulijat ymmärsivät sisällön, joiden äidinkieltä puhuttiin.

Kolmoisritti,

Miten ymmärrät "Raamatun mukaisen elämän" ja miksi se on sinusta mahdottomuus?

Itse ajattelen, että tuollaisessa elämässä on kyse aika yksinkertaisista asioista: lähimmäisen rakastamisesta, anteeksi antamisesta, toivon ylläpitämisestä ja rauhantekemisestä. Vaikka ihminen onkin "langennut" eikä pysty noihin asioihin täydellisesti, eivät ne myöskään ole täysin ihmisen ulottumattomissa. Ihminen on myös "lunastettu" eli mahdollisuus elää uutta elämää on joka päivä olemassa. Raamatun mukaisen elämän ei tarvitse tarkoittaa, että ollaan jotain pyhimyksiä.

Raamatun ihmeet ovat tosiaan kova pala. Mitä enemmän ikää on tullut, sitä skeptisemmäksi olen niiden suhteen tullut. Tuntuu siltä, ettei Raamatun tai kristinuskon ydin ole yliluonnollisissa ilmiöissä. Monet kristityt ja teologit puolustavat niitä kuitenkin ikään kuin välttämättömyyden pakosta, koska yliluonnollisten ilmiöiden ajatellaan kuuluvan kristinuskon luovuttamattomaan ytimeen.

#Niistä on vain summittainen kuvaus jäljellä. Minä ymmärsin esim. kielilläpuhumisen sellaiseksi, että puhuttiin jo olemassaolevia kieliä, joita silloin puhuttiin, koska kuulijat ymmärsivät sisällön, joiden äidinkieltä puhuttiin. #

Silloin kun varsinainen Pyhän Hengen vuodatus helluntaina alkoi kielillä puhuminen ilmeni tosiaan siten että eri kieliset ihmiset ymmärsivät puheen omalla kielellään. Käsittäisin että nykyäänkin kieleillä puhuminen voi teteutua siten että kielillä puhuva puhuu jotakin olemassa olevaa kieltä(ei kuitenkaan ihan sama juttu). Paavalin kirjeistä havaitaan kuitenkin että seurakuntaelämässä kielillä puhuminen ei yleensä ole muille ymmärrettävää kieltä, koska puhuja rukoilee kielillä Jumalaa ja rakentaa itseään. Kielillä puhujalla voi kuitenkin olla myös kielten selittämisen lahja tai joku muu seurakunnan jäsen voi saada selityksen mitä puhuttu sanoma tarkoittaa.

Ihmeistä sen verran että esim. Betesdan lammikolla oli suuri joukko sairaita ihmisiä, kuitenkin Jeesus paransi heistä vain yhden, miksi ei muitakin jää kysymykseksi, eikö heillä ollut uskoa, eivätkö he halunneet turvautua Jeesukseen????.

#Eivät kaikki heistä (meistä) ole sellaisia raivokkaita raamatunrepijöitä ja itsekkäitä irstailijoita kuin mitä kuvauksistasi voisi päätellä. #

Voisitko tarkentaa missä kohden olen esittänyt tuollaisen kuvauksen.

#Et kai ajattele, että jokin asia on mahdollinen vasta sitten kun se on todistettu?#

Niin silloin on kyse uskosta/uskonnosta.

#Raamatun muinaisille kirjoittajille homoseksuaalisuus oli vieras ja pelkästään kielteisiä mielleyhtymiä herättävä asia. Mutta se johtui siitä, ettei Raamatun kirjoittajilla ollut nykyaikaista tietoa seksuaalisuuden luonteesta.#

Eli jos Raamatun kirjoittajat olisivat kuulleet ja uskoneet homopropagandaan, niin he olisivat kirjoittaneet raamatun toisenlaiseksi ja jos Raamatun kirjoittajat olisivat tienneet ja uskoneet budhalaiseen fisosofiaan niin he olisivat kirjoittaneet raamatun toisenlaiseksi jne. jne. montako eri varsiota saisit.

#Koska me elämme aivan eri aikaa ja meillä on paljon tarkempaa empiiristä ja tieteellistä tietoa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvästä moninaisuudesta, meidän on pakko ottaa etäisyyttä siihen, mitä Raamatun kirjoittajat ajattelivat ja väittivät.#

Eli kristinusko pitäisi muokata aina uusiksi kulloisenkin tiedon/aatteelisen ja ideologisen maailmankatsomuksen mukaiseksi, Suomessakin kristinusko olisi jo pelkästään viimeisen sadan vuoden aikana pitänyt muokata ainakin kolmesti uusiksi, ennen sotia oikeistolaisen ideologian mieleiseksi, sotien jälkeen vasemmistolaisen ideologian mieleiseksi ja nyt seksuaalijärjestöjen ideologian mieleiseksi.

#On vaikea nähdä, miten seksuaalisuuden toiselta ihmiseltä kieltävä tai vierasta seksuaalisuutta toiselle tyrkyttävä asenne ilmentää rakkautta.#

Kyse on kuitenkin uskosta ja epäuskosta, uskotko että Jumalan sana sanoo totuuden vai uskotko niitä jotka lupaavat ihmisille sen mitä ihmiset haluavat kuulla, usko pelastaa mutta epäusko vie kadotukseeen. Raamatun kirjoittajat ovat kirjoittaneet Raamatun kirjoitukset Jumalan Pyhän Hengen vaikuttamina ja sen vuoksi kirjoitukset ilmentävät Jumalan tahtoa ihmisiin nähden. Homouden suhteen Raamattu sanoo meille älkää toteuttako elämässänne noita tekoja, ne eivät vastaa Jumalan luomistyön tarkoitusta, älkää menkö virran mukana kadotukseen vaan etsikää sitä toista tietä, se tie on kivinen ja kaita, mutta silti se on totuus joka vie elämään.

Juud. 1:
5 Vaikka te kaiken tiedättekin, tahdon silti muistuttaa teitä siitä, että Herra kyllä ensin pelasti kansansa Egyptistä mutta tuhosi sitten ne, jotka eivät uskoneet. 6 Ja niitä enkeleitä, jotka eivät pitäneet kiinni korkeasta asemastaan vaan hylkäsivät omat asuinsijansa, hän pitää pimeydessä ikuisissa kahleissa suurta tuomion päivää varten. 7 Niin kävi myös Sodoman ja Gomorran ja muiden sen seudun kaupunkien, jotka samalla tavoin antautuivat siveettömyyden ja luonnonvastaisten himojen valtaan: niiden saama rangaistus on varoittava esimerkki, joka muistuttaa ikuisesta tulesta.

Arto:

"Voisitko tarkentaa missä kohden olen esittänyt tuollaisen kuvauksen."

Kirjoittaessasi näin esität kaikki homoseksuaalit epäsiveellisessä ja moraalittomassa valossa: "Oman itsekkään seksuaalisten halujensa putkessa eläminen luo valtavasti vahinkoa ympärilleen, vaikka ihminen ei edes itse sitä huomaa. Se repii, rikkoo ja vahingoittaa kaikkea ympärillään, kunnes rikkoutuneet ihmiset ihmiset kovettavat oman sydämensä ja lähtevät haavoittamaan muita. Sukupuolitaudit, rikkoutuneet perheet, isättömät lapset ym. ovat vain jäävuoren huippu siinä itsekkään seksuaalisuutensa toteutuksen todellisuudesssa mikä maailmassa vallitsee"

Ja jos tuo ei liity millään tavalla homoseksuaaleihin, niin miksi otit asian esille?

"Raamatunrepijä" taas on ilmaus, jota moni kristitty käyttää, jos joku raamatunlukija ei ymmärrä Raamatun pyhyyden tarkoittavan Raamatun täydellistä erehtymättömyyttä. Kuvannee sinun näkemystäsi liberaaleista kristityistä. Minusta Raamattu on pyhä kirja, mutta ei sen vuoksi, että se olisi täysin erehtymätön.

"Niin silloin on kyse uskosta/uskonnosta."

Tietysti kysymys on uskosta, jos ehdottoman varmaa tietoa ei ole. Mutta uskomuksilla ja uskomuksilla on kuitenkin eroja. Toisia voidaan perustella paremmin kuin toisia. Minusta uskolle homoseksuaalisuuden synnynnäisyyteen on paljon parempia perusteluja kuin vastakkaiselle näkemykselle. Sinä tunnut lisäksi järkeilevän näin: "Homoseksuaalisuuden synnynnäisyyttä ei ole aukottomasti todistettu. Siispä homoseksuaalisuus ei ole synnynnäistä." Se on virheellistä päättelyä.

"Eli jos Raamatun kirjoittajat olisivat kuulleet ja uskoneet homopropagandaan, niin he olisivat kirjoittaneet raamatun toisenlaiseksi"

Kyllä. Paitsi että minä olen puhunut sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen liittyvästä tiedosta enkä mistään "homopropagandasta". Propaganda on sellaista mielipiteenmuokkausta, jossa viis veisataan aidosta tiedosta ja asioihin perehtymisestä. Paradoksaalisella tavalla sinä käytät sanaa "propaganda" hyvin propagandistisella tavalla.

"Eli kristinusko pitäisi muokata aina uusiksi kulloisenkin tiedon/aatteelisen ja ideologisen maailmankatsomuksen mukaiseksi"

Kyllä kristinuskolle väistämättä näin käy vuosisatojen ja vuosituhanten kuluessa, koska kristinusko ei elä eikä kehity tyhjiössä. Muutokset tapahtuvat usein itsestään. Ei edes ns. klassinen kristinusko ole säilynyt täysin muuttumattomana eri aikakausina. Voimme huomata sen helposti tutkimalla kirkon historiaa ja jakautumista, kristittyjen tosiasiallisia uskomuksia ja tosiasiallista käyttäytymistä eri aikoina ja eri paikoissa. Meidänkin aikanamme kristinusko esiintyy lukuisissa muodoissa ja taustalla on aina jokin kulttuurinen konteksti, tietynlainen asenne Raamattuun sekä tietoa tai tietämättömyyttä. On kristittyjä, jotka vierastavat sinun tapaasi olla kristitty, ja vastaavasti sinä vierastat heidän tapaansa olla kristitty. Kristinuskolla ei ole yhtä kiveen hakattua olemusta, johon sitten vuoronperään kukin yksilö ottaisi kantaa puolesta tai vastaan.

"Suomessakin kristinusko olisi jo pelkästään viimeisen sadan vuoden aikana pitänyt muokata ainakin kolmesti uusiksi, ennen sotia oikeistolaisen ideologian mieleiseksi, sotien jälkeen vasemmistolaisen ideologian mieleiseksi ja nyt seksuaalijärjestöjen ideologian mieleiseksi."

Kristinuskon ei ole syytä mukautua minkään ulkopuolisen ideologian orjaksi, muttei sillä ole myöskän oikeutta sulkea korviaan itseensä kohdistuvalta kritiikiltä. Joskus kritiikkiä esitetään aiheesta. Aiheellinen kritiikki on otettava huomioon, tulipa se miltä taholta tahansa. Kristittyjen helmasyntejä on olettaa, etteivät he voi koskaan erehtyä olennaisella tavalla.

"Kyse on kuitenkin uskosta ja epäuskosta, uskotko että Jumalan sana sanoo totuuden vai uskotko niitä jotka lupaavat ihmisille sen mitä ihmiset haluavat kuulla, usko pelastaa mutta epäusko vie kadotukseeen."

Uskon että Raamattu sanoo totuuden. Mutta en usko sen sanovan sitä millään simppelillä, taikauskoisella ja oraakkelin omaisella tavalla. Raamatun totuus löytyy suurista linjoista eikä jokaisesta muka erehtymättömästä yksityiskohdasta. Raamatussa on niin sanotusti "aarre saviastioissa".

"Raamatun kirjoittajat ovat kirjoittaneet Raamatun kirjoitukset Jumalan Pyhän Hengen vaikuttamina ja sen vuoksi kirjoitukset ilmentävät Jumalan tahtoa ihmisiin nähden."

Tämä on sinun tulkintasi siitä, millainen kirja Raamattu on ja miten sen pyhyys on ymmärrettävä. Sinulla on täysi oikeus siihen, mutta tiedosta se, että on olemassa muitakin tapoja ymmärtää Raamatun luonne. Älä aliarvioi teologeja, joilla on Raamatun luonteesta ja käytöstä ihan toisenlainen käsitys. He seisovat samassa rivissä sinun kanssasi ja heilläkin on Raamatusta jotain tähdellistä sanottavaa. Sinulla ei ole yksinoikeutta määritellä Raamatun olemusta ja terveen raamatuntulkinnan kriteerejä.

"Homouden suhteen Raamattu sanoo meille älkää toteuttako elämässänne noita tekoja, ne eivät vastaa Jumalan luomistyön tarkoitusta, älkää menkö virran mukana kadotukseen vaan etsikää sitä toista tietä, se tie on kivinen ja kaita, mutta silti se on totuus joka vie elämään."

Veikkaan ettet saa käännytettyä täällä ketään. Täällä esiintyminen voi palvella vain tarvettasi olla tuomiota ja parannuksentekoa julistava profeetta, jota kukaan ei kuuntele. Sen jälkeen voit poistua ja pudistella tomunkin jaloistasi. Mitään henkilökohtaista kosketusta homoseksuaaleihin tai aitoa keskustelunhalua sinulla ei valitettavasti tunnu olevan.

Ovatko termit 'klassinen kristinusko' ja 'liberaali kristinusko' yleisessä käytössä?

Näyttäisi siltä, näiden kahden keskeinen ero on se, mikä asema uskomuksissa annetaan raamatulle ja millä kirjaimellisella tarkkuudella sen tekstejä sovelletaan käytäntöön.

Ulkoapäin erot näyttävät suurilta. Kutsuisin liberaalia kristinuskoa vähintään omaksi uskontokunnakseen (vertaa katolilaisuus ja luterilaisuus) jos ei kokonaan omaksi uskonnokseen. Mikä nimi sille annettaisiin? "Kristeily"?

Näyttäisi siltä, että suuri osa suomalaisista tunnustaa tällä hetkellä enemmän tätä uutta, kirjoituksista pesäeroa ottavaa uskontoa. Eikä evankelis-luterilaista, jonka uskomukset on melko tarkkaan ilmaistu kaikille saatavilla olevissa tunnustuskirjoissa.

Miksiköhän suurin osa suomalaisista edelleen on ev.-lut. kirkon jäseniä, vaikka heillä todellisuudessa näyttäisi olevan uusi uskonto? Ehkäpä joku vielä perustaa Suomeen uuden uskonnon mukaisen kirkon? Ev. lut. puolelta mukaan varmaan menisivät samalla tavalla kokevat papit.

Kaikkiaan olisi askel tasapainoisempaan yhteiskunnalliseen suuntaan, jos a) enemmistöuskonto heijastaisi enemmistön käsityksiä ja b) jos valtiolla ei olisi yhteenkään uskontoon erityistä kytköstä.

"Ovatko termit 'klassinen kristinusko' ja 'liberaali kristinusko' yleisessä käytössä?"

Kyllähän noita termejä yleisesti käytetään. Niiden tarkka määrittely voi tosin olla hankalaa, ainakin jälkimmäisen kohdalla.

"Näyttäisi siltä, näiden kahden keskeinen ero on se, mikä asema uskomuksissa annetaan raamatulle ja millä kirjaimellisella tarkkuudella sen tekstejä sovelletaan käytäntöön."

Raamatun käyttö ja tulkinta on tosiaan erilaista klassisessa ja liberaalissa kristinuskossa. Erilaisuus perustuu siihen, että klassinen kristinusko on syntynyt aikana, jolloin Raamattua ei osattu tutkia tieteellisesti. Liberaalilla kristinuskolla tämä apuväline on käytettävissä.

"Ulkoapäin erot näyttävät suurilta. Kutsuisin liberaalia kristinuskoa vähintään omaksi uskontokunnakseen (vertaa katolilaisuus ja luterilaisuus) jos ei kokonaan omaksi uskonnokseen. Mikä nimi sille annettaisiin? "Kristeily"?"

Ajattelen itse niin, että uskonnolliset traditiot kehittyvät ajan saatossa, koska ne ovat syntyhetkestään lähtien vuorovaikutuksessa ympäröivän todellisuuden kanssa. Ja ympäröivä todellisuus on jatkuvassa muutoksessa. Se ei voi olla heijastumatta ajan myötä myös uskonnollisiin traditioihin.
Sama traditio voi näyttää hyvin erilaiselta eri ikävaiheessa (vrt. ihmisen kasvu lapsesta aikuiseksi). Silti eri vaiheet ovat toisiinsa jonkinlaisessa loogisessa ja kausaalisessa suhteessa. Muutokset eivät tapahdu mielivaltaisella tavalla.

Liberaali kristinusko pyrkii ottamaan klassisesta kristillisestä traditiosta sen, mikä siellä on yhä elinkelpoista ja ottamisen arvoista. Kaikki ei ole, mutta kaikki ei ole myöskään arvotonta. Liberaali kristinusko välttää fundamentalistisia joko-tai-kantoja, olivatpa ne sitten luonteeltaan kiihkouskovaisuutta tai fanaattista vapaa-ajattelua.

"Liberaali kristinusko pyrkii ottamaan klassisesta kristillisestä traditiosta sen, mikä siellä on yhä elinkelpoista ja ottamisen arvoista."

Ehkäpä Luther ajatteli vastaavalla tavalla luodessaan uuden opin.

Nyt vain pitäisi lakata jatkamasta vääriä uskollisuuksia ja tehdä yhtä rohkea veto. Perusta vaikka sinä Felix uusi kansankirkko.

Pitkästä aikaa aloin tutkia, mitä tällä saralla keskustellaan. Vaikuttaa jotenkin pysähtyneeltä, tarkoitan vanhatestamentillisuutta. Ja kilpailuhenkiseltä. Luettuani - ei välttämättä erittäin huolella, koska keskustelu on pitkä - tämän ketjun, sain siitä vaikutelman, että ns. "kirjanoppineet" olivat asialla.
Muistatteko ensimmäiset opetuslapset? 2000 vuotta sitten? He eivät olleet teologeja. He olivat kalastajia mm. Heillä oli jotakin, jokin aisti, jolla he tunnistivat Kristuksen. Sen sijaan teologit perustelivat pyhillä kirjoituksilla sen, että Jeesus pilkkasi Jumalaa, teki itsensä jumalaksi ja niinpä hänen piti kuolla.
Haluan vain sanoa tällä, että maailma muuttuu. (Kerettiläinen ajatus!)
Ns. Uusi testamentti ei ole ollut aina olemassa. Luther ei ole ollut aina. Mitä tapahtuu tänä päivänä? Kukaan ei kirjoita esim. aikamme ilmiöistä kuten kuoleman rajakokemuksista ja siitä, mitä eri kulttuurien ihmiset kertovat kokemuksistaan kuoleman rajalla. Ne kokemukset eivät ole teologiaa, teoriaa, vaan ne ovat aitoja kokemuksia.
Kukaan ei kirjoittanut Ylösnousseen kohtaamisesta! Ja ylösnousemus on sentään A ja O kristinuskossa. Ainakin Paavali sanoo niin. Ja niin sanon minäkin.