Kiivas uskovaisuus aiheuttaa kuulovaurion!

Keski-ikää lähestyvä hyvä kaverimme on saanut elämänsä hyvään malliin. Hänellä on kaunis koti. Kaapista hän on ollut ulkona jo kymmeniä vuosia, tekemättä kuitenkaan seksuaalisesta identiteetistään erityistä numeroa. Omaa kumppania ei yrityksistä huolimatta ole löytynyt.

Miehen lähisuku kuuluu erääseen tiukkaan uskonnolliseen yhteisöön, joka ei hyväksy homoja lainkaan. Aikanaan, kymmeniä vuosia sitten, kun poika tuli ulos kaapista perhe panikoitui. Juttelin äidin kanssa silloin superpitkiä puheluita siitä, että hänen pojallaan ei ole mitään vikaa, ja että hänestä tulee onnellinen, kun myös perhe hänet hyväksyy. Mahdollisesti taivaspaikan menetyksestä minulle sanottiin, mutta ohitin tapani mukaan argumentin sen arvoisena, ettei siihen tuossa tilanteessa kannata haaskata aikaa. Väänsin siis äidille rautalankaa oikein urakalla. En ollut aivan varma menivätkö puheeni jakeluun. Nyt asialle tuli muutama päivä sitten varmistus, Sain kuulla kaveriltamme, että käydessään hänen luonaan äiti oli ihastellut kotia ja todennut, että eikö nyt olisi oikea aika löytää nainen puolisoksi ja saada lapsia.

Tulin tästä(kin) episodista vakuuttuneeksi, että vahvasti uskovat ovat luutuneet käsityksissään paikoilleen. Mikään ei niitä muuta. He eivät siis kuule mitä heille sanotaan. Selvän kuulovaurion merkit!