Onko homous synnynnäistä vai ei?

» "The Nature of Things Survival of the Fabulous" -dokumenttifilmi

Vakavastiotettavan tieteen piirissä lienee aika vahva näyttöön perustuva käsitys siitä, että seksuaalinen suuntautuminen on synnynnäinen (perintötekijät ovat mukana) ominaisuus ihmisessä, ja että ympäristö lähinnä vaikuttaa siihen, millainen tila yksilöllä on elää synnynnäisen ominaisuuden mukaan.

Homoseksuaalisuutta ei opita eikä valita. Se valitaan, elääkö suuntautumistaan piilotellen vai hyväksyykö ja elää eheää elämää.

Pitää ymmärtää erottaa synnynnäinen suuntautuminen ja elämänkokemusten muovaama identiteetti. Tuon eron ymmärtäminen jää usein vaillinaiseksi etenkin uskonnollis-motivoituneissa "homoseksuaalisuutta kriitisoivissa" kirjoituksissa.

Biologisia todisteita seksuaalisen suuntautumisen vaihtelun synnynnäisyydelle on.

Kaksostutkimustenkin perusteella seksuaalisella suuntautumisella näyttäisi olevan synnynnäinen pohja. Molempien identtisten kaksosten homojen määrän muita vähänkin koko väestöön yleistettävää esiintyvyyttä suurempi esiintyvyys viittaa suoraan perinnöllisyyteen. DNA:ssa olevien yksittäisten geenien aktivoitumiseen vaikuttavat epigeneettiset tekijät vaikuttavat identtisiin kaksosiinkin erilaistavasti.

Tämä "The Nature of Things Survival of the Fabulous" -dokkari ( http://www.youtube.com/watch?v=wkvDvtdi2zM ) vinkattiin toisaalla. kannattaa katsoa.
  • 3 / 38
  • puppeliassi
  • 11.4.2014 8:57
Itse ajattelen logiikalla: vaikka homoutta hyväksytään enemmän kuin 1900 luvun alkupuolella on tutkimusten mukaan homojen osuus väestöstä se sama n.5 prosenttia jolloin voidaan järkevästi päätellä että on synnynnäistä, koska jos se olisi valinta tai homoutta enemmän suvaitseva ympäristö vaikuttaisi pitäisi homoja olla huomattavasti enemmän nykyään.
Jos joku uusi henkilö sattuu silmäilemään tätä keskustelua niin kyseessä on trolli ja tuo sivusto on täyttä huttua. Nuo teoriat äiti ja isäsuhteiden vaikutuksesta on hylätty perusteettomana jo vuosia vuosia sitten. Apan suuhun laitetaan sanoja joita vastoin se puhuu hyvin selkeäsanaisesti. Apa oli taho joka poisti sairausluokituksen meiltä ja puoltaa meidän ja muidenkin oikeuksia kristittyjen valheilta ja vihalta.

"Is homosexuality a mentaldisorder?

No, lesbian, gay, and bisexual orientations are not disorders. Research has found no inherent association between any of these sexual orientations and psychopathology. Both heterosexual behavior and homosexual behavior are normal aspects of human sexuality. Both have been documented in many different cultures and historical eras. Despite the persistence of stereotypes that portray lesbian, gay, and bisexual people as disturbed, several decades of research and clinical experience
have led all mainstream medical and mental health organizations in this country to conclude that these orientations represent normal forms of human experience. Lesbian, gay, and bisexual relationships are normal forms of human bonding. Therefore, these mainstream organizations long ago abandoned classifications of homosexuality as a mental disorder."

http://www.apa.org/topics/lgbt/orientation.pdf


Noilla teorioilla keuliva exodus international pisti lappua luukulle pari vuotta sitten ( http://www.christianitytoday.com/gleanings/2013/june/alan-chambers-apologizes-to-gay-community-exodus.html ) ja myönsi olleensä väärässä ja tehneensä vääryyttä meitä kohden. On mielipuolista että meidän kotikristityt jatkaa samoilla opeilla kuin kukaan ei tietäisi sitä kuinka väärin ne on ja mikä oikeasti voidaan osoittaa todeksi.
Huttua ja lisää huttua. Jännä miten noi jaksaa laitella sanoja apan suuhun senkin jälkeen kun apan sivulta löytyy yksiselitteisesti lausunnot kaikkia noiden johtopäätöksiä vastaan. Erityisesti kun apa tunnustaa transsukupuolisuuden oikeaksi asiaksi ja nämä torvet yrittää maalata siitäkin häiriön joka lähtee rukoilulla ja henkisellä pahoinpitelyllä.

Valheita vain joiden levittäjät eivät välitä totuudesta eivätkä rakasta ihmistä.
  • 7 / 38
  • norrbotten
  • 11.4.2014 19:57
The official explanation from the APA says that there is no consensus about what causes homosexuality. But we have observed eight predisposing factors that are common in the backgrounds of men with same-sex attraction. [ MORE ]

1. Unhealthy Childhood Relationships With Females
Females can wound young boys by smothering, criticizing, controlling, and ignoring proper boundaries. Some boys who have experienced such wounding develop unhealthy relationships with women in adulthood in which they either push them too far away or hold them too close. [ MORE ]

2. Distorted Concepts of Gender
Unhealthy childhood relationships with females can distort a man’s view of the female gender, affect how he sees himself in relation to women, damage his sense of masculinity, and prevent the natural development of a sense of genderedness. This can leave the individual without a sense of the opposite sex as complementary and attractive. [ MORE ]

3. Feeling Incongruent With One’s Own Gender
Feeling incongruent with what a man believes his gender requires may create a psychologically unstable situation, resulting in the unconscious mind compensating through fixations or attractions toward males and masculinity. [ MORE ]

4. Problems In Relationships With Other Males
During childhood, some boys disconnect from other males due to negative experiences with males, negative stereotypes about males, and fear of being seen as strange. This leaves their normal needs for same-sex connection and bonding unmet, resulting in longings and cravings for male closeness. [ MORE ]

5. Sexual Conditioning
Sexual desire can be conditioned through pairing specific stimuli with sexual arousal. Male-on-male sexual abuse and early exposure to male pornography may create or intensify homosexual arousal for some boys. [ MORE ]

6. Sexual Abuse
In addition to its potential role in conditioning sexual arousal, sexual abuse can create or intensify gender incongruity, disaffiliation from other males, and if the perpetrator is female, fear or hatred of women. It may also create repetitive patterns of compulsive sexual behavior. [ MORE ]

7. Certain Biological and Physical Issues
Research on direct biological and genetic causes of homosexuality is inconclusive. But our experience suggests that certain biological factors can have an important indirect impact by affecting other parts of the developmental pathway. [ MORE ]

8. Certain Emotional and Psychological Problem
Certain emotional and psychological issues may increase the likelihood of developing homosexuality. These issues probably don’t play a causal role, but may intensify the effect of other predisposing factors, particularly gender incongruity, same-sex disaffiliation, sexual conditioning, and sexual abuse. [ MORE 

tuolta. http://genderwholeness.com/lds/understanding/what-causes-male-homosexuality/
Jos sulta meni ohi niin laitoin tuohon ylemmäs lainauksen apalta suoraan jossa lukee näin:

"Lesbian, gay, and bisexual relationships are normal forms of human bonding. Therefore, these mainstream organizations long ago abandoned classifications of homosexuality as a mental disorder."

Ja lisäksi koska tuo on eheyttäjien sivust

"What about therapy intended to change sexual orientation from gay to straight?

All major national mental health organizations have officially expressed concerns about therapies promoted to modify sexual orientation. To date, there has been no scientifically adequate research to show that therapy aimed at changing sexual orientation (sometimes called reparative or conversion therapy) is safe or effective.
Furthermore, it seems likely that the promotion of change therapies reinforces stereotypes and contributes to a negative climate for lesbian, gay, and bisexual persons."

"What is the nature of same-sex relationships?

Stereotypes about lesbian, gay, and bisexual people have persisted, even though studies have found them to be misleading. For instance, one stereotype is that the
relationships of lesbians and gay men are dysfunctional and unhappy. However, studies have found same-sex and heterosexual couples to be equivalent to each other on measures of relationship satisfaction and commitment. A second stereotype is that the relationships of lesbians, gay men and bisexual people are unstable. However, despite social hostility toward same-sex relationships, research shows that many lesbians and gay men form durable relationships. For example, survey data indicate that between 18% and 28% of gay couples and between 8% and 21% of lesbian couples have lived together 10 or more years. It is also reasonable to suggest that the stability of same-sex couples might be enhanced if partners from same-sex couples enjoyed the same levels of support and recognition
for their relationships as heterosexual couples do, i.e., legal rights and responsibilities associated with marriage."

http://www.apa.org/topics/lgbt/orientation.pdf

Sinä levität perusteettomia valheita jotka on puettu apan sanoiksi jotta ne sais jotain painoa. Tämä ei ole mitään uutta poislukien tää epätoivoinen yritys mustamaalata apa.
  • 9 / 38
  • SaintJudy
  • 11.4.2014 20:53
Mikäköhän henkinen vamma selittäisi joidenkin heteroiden (huteroiden?) loputtoman kiinnostuksen homoseksuaalisuutta kohtaan? Onko tuo obsessio synnynnäistä, vai kenties opittua?
Tähän voisi vaikka smo fiksuna miehenä linkittää kaikki tietämänsä tutkimukset jotka _todistavat_ homoseksuaalisuuden olevan synnynnäistä (kuten mm. ihonväri) jota täällä viljellään toistuvasti. Tällaisia eivät ole "tutkimukset" joiden tekijät kertovat arvelevansa, olettavansa tai uskovansa asian olevan näin. Myöskään suppea otanta ei kelpaa.

Ylipäänsä (tutkijoiden mukaan) seksuaalivähemmistöihin liittyviä tutkimuksia on vaikea tehdä koska tutkittavia/haastateltavia on vaikea löytää tai saada osallistumaan tutkimuksiin riittävä otanta.

EDIT:

Sanoin tämän lähinnä siksi jottei tähän "ikuisuuskysymykseen" tarvitsisi keskustelijoiden palata toistuvasti täällä, ainakaan foorumia aktiivisesti seuraavien taholta. Trollit tietenkin asia erikseen.
Ehdotan, että jokainen, jota kiinnostaa tämä kysymys tekee hakuja aiheesta vaikkapa pubmedistä.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed

Edelleen viimeisin ja suurin populaatiotutkimus (n= 3826) asian tiimoilta näyttäisi olevan Långström N, Rahman Q, Carlström E, Lichtenstein P (February 2010). "Genetic and environmental effects on same-sex sexual behavior: a population study of twins in Sweden". Arch Sex Behav 39 (1): 75–80.

"We used data from a truly population-based 2005–2006 survey of all adult twins (20–47 years) in Sweden to conduct the largest twin study of same-sex sexual behavior attempted so far. We performed biometric modeling with data on any and total number of lifetime same-sex sexual partners, respectively. The analyses were conducted separately by sex. Twin resemblance was moderate for the 3,826 studied monozygotic and dizygotic same-sex twin pairs. Biometric modeling revealed that, in men, genetic effects explained .34–.39 of the variance, the shared environment .00, and the individual-specific environment .61–.66 of the variance. Corresponding estimates among women were .18–.19 for genetic factors, .16–.17 for shared environmental, and 64–.66 for unique environmental factors. Although wide confidence intervals suggest cautious interpretation, the results are consistent with moderate, primarily genetic, familial effects, and moderate to large effects of the nonshared environment (social and biological) on same-sex sexual behavior."
Sivuseikkana:
entisellä naispuolisella työtoverillani on identtinen sisar. Työtoverini valitti, että tiedemiehiä ja tutkijoita riitti riesaksi asti pyynnöillä osallistua ties minkälaisiin tutkimuksiin. Toki hänelle maksettiin jotakin hänen ajastaan tutkimuksiin, mutta hänestä liika on kuitenkin liikaa.
En näe tarpeelliseksi keräillä tänne linkkejä.

Esimerkiksi ihonväri ja silmien väri ovat helposti todennettavia ominaisuuksia. Vaikka kätisyys ei näykään suoraan, on kätisyys ulkopuolisen silmin helpommin todennettavissa kuin seksuaalinen suuntautuminen. Ihminen voi oppia toimimaan kätisyytensäkin vastaisesti, vaikka kätisyyden ei tiedetä muuttuvan. Siinä mielessä kätisyys vertautuu hyvinkin seksuaaliseen suuntautumiseen.

Ei-heteroon seksuaaliseen suuntautumisen kohdistuu kielteisiä asenteita, joten sitä pyritään yhä yleisesti peittelemään. Peittelypyrkimykset varmasti haittaavat aihepiirin tutkimista.

On hyvä ymmärtää erottaa käsitteet perinnöllisyys ja synnynnäisyys toisistaan.


PS. Ollaan suomenkielisellä keskustelufoorumilla. Olisi tavattoman mukavaa, jos aiheita käsiteltäisiin omin sanoin, suomeksi. Keskustelufoorumin hengen mukaista ei ole, jos puheenvuorot ovat pelkkiä toisaalla olevien tekstien lainauksia ja/tai linkkejä. Lainauksia ja linkkejä voi toki harkinnan mukaan käyttää tarvittaessa oman kommentin ohella tarkennuksena tai selvennyksenä.
Kaksi asiaa jotka ovat pielessä tässä keskustelussa:

1) Aiemmin jo mainittu, tiettyjen, oletettavasti heteromiesten pakkomielteinen kiinnostus homoihin ja niiden touhuamiseen. Ei kuulu teille. Pysykää siellä peräkammarissa.

2) Mitä sitten, jos homous olisi valinta? Minusta on hauskempaa harrastaa seksiä miehen kanssa, joten teen sitä. Oma on asiani. Homoseksuaalisuuden "kritisoimisessa" on yhtä vähän järkeä kuin vaikkapa hatun käytön "kritisoinnissa". Pidän hattua, jos huvittaa. Älä sinä pidä, jos et pidä hatuista. Äläkä tule nillittämään "tutkimuksilla" hatunkäytöstä.

Taidankin alkaa kritisoida heteroseksuaalisuutta: naisiin kohdistuva väkivalta, usein uskonnollisten misogynisten miesten taholta, on taatusti isompi ongelma kun homojen petipuuhat.
Ja hydraa hieman säestäen ja ketjun otsikkoa mukaillen: "Onko heterous synnynnäistä vai ei?" ja "Onko seksuaalisuus synnynnäistä vai ei?"

Seksitekniikoita voi oppia, seksikumppanina voi kehittyä, itsestään voi löytää uusia ulottuvuuksia, omaa seksuaaliaktiviteettia voinee suitsia ja rajojaankin voinee koetella. Seksuaalisuus suuntautumisineen kuitenkin näyttäisi kuitenkin olevan erottamaton osa ihmistä, synnynnäistä, eikä opittua.
  • 16 / 38
  • Tylsä Tavis
  • 12.4.2014 19:41
No katsos Smo, kun heterous on normaalia ja vaikka ihminen ei syntymähetkellään varmaankaan vielä ole yhtikäs mikään seksuaali, hänessä on kuitenkin "heterouden koodi" sisäänrakentuneena, niin että hänestä kehittyy kaiken todennäköisyyden mukaan normaali terve hetero.

Mutta homous on poikkeus tästä normaalista. Se on epänormaali kehityskulku, joka ei tapahdu ilman aivan poikkeuksellisten tapahtumien sarjaa. Jokin aiheuttaa ikäänkuin ensimmäisen sivuaskeleen esivalmistellulta polulta heteroksi, ja siinä missä normaali ihminen korjaa välittömästi jokaisen pienen heilahduksensa jotka olosuhteiden tuulet aiheuttavat, homo ja lesbo (tai siinä vaiheessa vasta homo- tai lesbokehityksensä alussa oleva lapsi taikka nuori) pitää väärän kurssinsa ja lähteekin jatkamaan sillä tiellä - sanottaisiinko nyt "sivuraiteella". Korjausliike takaisin luonnon omalle oikealle kehityspolulle olisi varmaankin hyvin helppoa vielä pitkänkin harharetken jälkeen, mutta ei kuitenkaan luultavasti enää sitten kun fyysinenkin kehitys ja kasvu ovat jo kokonaan päättyneet. Silloin väärä seksuaalisuus on ehtinyt jo "intergroitua" osaksi ihmisen henkeä niin, että tällöin homoudesta eroon pääsemiseksi hoidonkin tarvitsee jo olla luonteeltaan hengellistä.

Se väärän suunnan pitäminen, vaaliminen ja varjeleminen korjausavun tarjoamisyrityksiltä on nimenomaan valinta ja tietoinen prosessi.
Tuo "heterouden koodi" ei ole vastasyntyneessä sisäänrakentuneena, vaan oletuksena jo ennen syntymää vanhempien ja koko heterosentrisen yhteiskunnan taholta. Tuo "koodi", jos sellaiseksi sitä voi sanoa menee jokseenkin karkeasti niin, että pojille vaaleansinistä ja tytöille vaaleansinistä. Tuon olettamuksen takia niin monet ovat aika pihalla jos itse poikkeavat tästä "normistosta", tai joutuvat kohtaamaan itselleen jotakin muuta - ja keksivät ilmiölle mitä ihmeellisimpiä selityksiä, kuten Tylsä Tavis tässä osoittaa.


*Muuten, vielä 1900-luvun alussa poikia puettiin vaaleanpunaiseen ja tyttöjä vaaleansiniseen. Monissa kulttuureissa punainen on maskuliinisuuden ja voiman väri, kun taas sininen on feminiininen ja henkinen.
Homous on niin poikkeuksellista että sitä esiintyy vain melkein kaikissa nisäkkäissä. Tosi poikkeuksellista ilman mitään haittaa kellekään.

Tylsälle tavikselle soisi myös lukevan apan lausunnon mitä homouden 'eheyttämisestä' tykkää kaikki vakavasti otettavat terveyslafkat. Paitsi että seksuaalisuutta ei voi muuttaa, sen muuttamisyrittäminen on haitallista sen uhrille että yhteiskunnalle.
Tylsä Tavis, ihmisen suuntautumista ei voi muuttaa, ja on väkivaltaa ylläpitää valhetta sen mahdollisuudesta. Suuntautumista ei voi valita itse, eikä siihen voi kukaan ulkopuolelta vaikuttaa. Sen sijaan ihminen voi kyllä valita käytöstään ja käytökseen voidaan vaikuttaa radikaalisti jo sillä mitä pidetään yleisesti hyväksyttynä, saati sillä, miten kutakin yksilöä painostetaan omassa elämässään. Vaikkei suuntautumista voi muuttaa, voi ihminen toki toimia myös valheellisesti, vastoin suuntautumistaan. Ulkopuolelta on mahdoton erottaa "eheytymistä" valheellisuudesta, josta johtuu suuri määrä väärinkäsityksiä ja kärsimystä, kun paine ja halu muuttua on kova.

Koko ehetytyssoopa on valhe, jonka sijaan uskonnollisten yhteisöjen pitäsi valita suhtautumisensa oikeasti olemassa olevista vaihtoehdoista. Kannattavatko ne valheessa elämistä, selibaattia silloin kuin halut eivät sovi k.o. seurakunnan oppiin, vai ihmisen elämistä täysin omana itsenään. Yhtään yksilöä ei auta, että se, että heteroelämän valheellisuus peitetään toiseen, suurempaan valeeseen.

Henkilöitä jotka voivat valita tietyn sukupuolen kiinnostuksenkohteekseen, kutsutaan biseksuaaleiksi, jotka kieltävät itsensä ja elävät valheessa vain osittain.
Seksuaalista suuntautumista ei tarvitse muuttaa vaikka se olisikin mahdollista. Homoseksuaalisuus on myös ok, olipa se sitten geeneissä tai ympäristön vaikutusten tulosta. (Arvelisin tosin että molemmilla on osuutta.) Norrbottenin heittämä kysymys on siten aika epäolennainen, mutta toki itseänikin kiinnostaa miten ihmisten erilaiset seksuaaliuudet muotoutuvat.
Geenit vai ympäristö? Kysymys jota on kyllä pohdittu viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä tuntuisi siltä että ehkäpä ehkä joko tai, tai sekä että.

Ja ei, en ole savolainen. Olen humanisti... Kun miettii että voisi vastata että on ennen muuta synnynnäistä tai että on nimen omaan ympäristön tulosta niin vaikea on vastata. Ainakin minun.
Että jospa tosiaan sekä että, ja vähän tapauskohtaisesti?
"PS. Ollaan suomenkielisellä keskustelufoorumilla. Olisi tavattoman mukavaa, jos aiheita käsiteltäisiin omin sanoin, suomeksi. Keskustelufoorumin hengen mukaista ei ole, jos puheenvuorot ovat pelkkiä toisaalla olevien tekstien lainauksia ja/tai linkkejä. Lainauksia ja linkkejä voi toki harkinnan mukaan käyttää tarvittaessa oman kommentin ohella tarkennuksena tai selvennyksenä. "

Toisaalta, kun kyseessä ei ole mielipideasia, vaan luonnontieteellinen kysymys, niin lienee ihan ok ohjata kysymyksen esittäjä tuon tiedon lähteelle ja vastata kysymykseen tieteen "kielellä", tutkimuksen lainauksella. Täysin ilman omaa mielipidettä, jolla silläkään ei tässä ole merkitystä. ;) Jokaisen tulisi osata aikamme maailmankieltä englantia. Erityisesti niiden, jotka yrittävät löytää vastauksia tämän keskusteluketjun otsikossa esitettyyn kysymykseen. Tieteelliset termit voi googlata, jos mielenkiinto riittää. Voin toki auttaa kääntämisessä, jos privana pyydetään.

Ehdotus: Ranneliikkeen sivuille voisi yrittää koota yhteen paikkaan tietoa siitä, miten "sateenkaariasiat" hahmottuvat jo tai ovat hahmottumassa luonnotieteiden piirissä. Se aiemmin vinkkaamani jakso 'Survival of the Fabulous' CBC:n sarjasta 'Nature of Things' voisi ainakin kiinnostaa porukkaa ja toinen nature vs. nurture -tiedon kulmakivi lienee tuo vuoden 2010 kaksostutkimus. Seuraava pläjäys lienee odotettavissa epigenetiikan suunnalta, ja on sekin hyvin kiintoisa: sukupuolisuuteen liittyy mosaikismia, mikä selittää äärettömän varianssin ja erilaiset yhdistelmät kyseisen ominaisuuden saralla.
Toivottavasti "luonnontieteellinen näkökulma", tai oikeammin kai monikko; näkökulmat, ottaa huomioon myös tuon ympäristöpuolen.
Siis: kulttuurin, kasvatuksen, muut ihmiset yleensäkin.

Myös sen.
Näin luonnontieteilijänä mun on kyllä äärimmäisen vaikeaa nähdä ensimmäistäkään ympäristötekijää, mikä olisi meikäläiseen vaikuttanut. Ellei sitten se, että isä kovin halusi musta jääkiekkoilijaa. Tai sitten se, että olen kumminkin rikollisena syntynyt.
Ja sitten sama kysymys toisinpäin: jos kerran oli olemassa jotain ympäristötekijöitä jotka minuun vaikuttivat, niin miksi sitten nämä ympäristötekijät jotka minuun ovat kovin yrittäneet vaikuttaa, ole kuitenkaan tehonneet?
Synnynnäistä tai ei, postauksen tehnyt ja hänen linkittämä taho tahtoo saada homoudesta asian joka on 'vain elämäntyyli' tai 'sairais' josta voi 'parantua'. Se on täysin joutavaa (vaikkakin mielenkiintoista) mistä homous johtuu oikeast kun me tiedetään että eheyttäminen paitsi ei toimi, on vaarallista ja äärimmäisen haitallista.

Eheyttäjien on vain paha oikeuttaa toimintaansa kun joku jaksaa muistuttaa että heidän käsitykset ja johtopäätökset ovat vain mielipiteitä ilman mitään osoitettavissa olevaa faktaa.
Hep. Lähestyin apaa tästä kun heidän auktoriteettia käytetään väärin. Sieltä tuli tämmöin vastaus joka pitäis tehdä selkeäksi asiat heille ketkä pohtii onko noiden sanalla painoa.

"Hello – Thank you for bringing the misrepresentation of APA’s position on homosexuality on the LDS website to our attention. We are in the process of communicating with the LDS staff to have the reference to APA removed. It is indeed misleading."

Nuo kaikki väitteet on perusteettomia mielipiteitä joita vain yritettiin maalata vakuuttavaksi vetoamalla oikeiden terveystahojen maineeseen. Toivottavasti tämä loppuu pian kuten myös transkansan piinaaminen samoin tempuin.
David Finkelhor on tunnettu lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkija, joka on todennut tutkimuksissaan, että ne pojat, jotka olivat olleet miehen seksuaalisen hyväksikäytön uhreina olivat itse aikuisiässä neljä kertaa useammin homosuhteissa kuin pojat, joilla ei ole ollut samanlaista kokemusta. Sen lisäksi nuoret pojat ovat kertoneet homoseksuaalisuutensa johtuvan siitä, että mies on käyttänyt heitä lapsena seksuaalisesti hyväkseen.
Tutkin pikaisesti tämän tutkijaan tutkimustuloksiin liittämääsi väitettä. Vaikuttaa muutaman löytämäni esimerkin valossa siltä, että tuollaisen johtopäätöksen suhteen pitää olla erittäin varovainen. Silloin kun näiden tutkimustulosten arviointien yhteydessä alkaa tulla näkyviin vaikkapa äärikonservatiivinen Focus on the Family -järjestö, sietää epäillä, että tutkijoiden tuloksia on tulkittu oman kantansa tueksi taikka suorastaan vääristelty niitä. Löysin yhden hyvän kommentin tältä aihealueelta: Lukekaa noiden tutkijoiden alkuperäiset kirjoitukset suoraan, eikä tulkittuina jonkun äärijärjestön kirjoituksissa.

Siispä pyydänkin nimimerkkiä Norbottenb tuomaan julki David Finkelhorin alkuperäisistä tutkimustuloksista ne kohdat, jotka tukevat sinun esittämääsi väitettä.
Focus on the family valehtelee toistuvasti. Törkeästi ja räikeästä. Esim http://maplecentrist.blogspot.fi/2011/11/focus-on-family-lies-again.html sivulla on aika hyvin osoitettu miten he paitsi sekoittaa seksuaali ja sukupuoli-identiteetin, he tarkoituksella väittää vastoin kaikkien oikeiden terveysjärjestöjen perusteltavissa olevia kantoja. Myöskin että he tekee auktoriteeteiksi tahoja joilla ei ole mitään oikeaa auktoriteettia asioiden suhteen.
Olen selannut lisää viitteitä David Finkelhoriin erityisesti verkkosivuilla, jotka ovat keskittyneet homoteemoihin. Ihmettelen sitä, että David Finkelhoria ei useimmilla sivuilla mainita mitenkään. Ne sivut, jotka ovat hänestä uutisoineet, ovat käsitelleet Finkelhorin tutkimuksia lähinnä Amerikan partioliikkeessä ja katolisessa kirkossa tapahtuneista lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä. Tuollaisiin tietoihin, joita Norbottenb tuossa edellä kertoo, ei todellakaan silmiini osunut. Pidän ilman muuta selvänä, että jos Finkelhorn olisi käsitellyt homoseksuaalisuutta tuolla tavoin, gay-media olisi siis asian noteerannut tavalla taikka toisella. Vielä minä en ainakaan usko Norbottenbin esittämiin väitteisiin homoseksuaalisuuden syistä. Nimerkki Norbottenb ei ole vielä ilmaantunut puolustamaan heittoaan. Odottelen vielä hetken. Ellei mitään kunnollista faktaa ala ilmaantua, totean norbottenbn väitteet vääriksi.
"Onko homous synnynnäistä vai ei?"

Ainakaan luullakseni/ja toivoakseni en ole saanut sitä keneltäkään...

Vaan eipä tuosta sen erityisemmin haittaakaan ole ollut.
Judylla olikin mielenkiintoinen näkökulma asiaa. Itselle ei ole tullut mieleen, että homous voisi levitä tarttumalla. Ehkä käännyttämällä, mutta että tarttumalla. Ei se homous ainakaan voi miesten välisestä seksistä tarttua, jos siinä ole yhtään homoa mukana.
Liljan postaus puolimatkan riemukkaasta lausunnosta on saanut keskustelun aikaa joka yhä jatkuu kommenttipuolella. Keskusteluun kommentoi muuan pekka mäkinen jonka tyyli ja pointit ovat hämmentävän samanlaisia kuin muuan tällä foorumillakin tunnetun uskolla ratsastavalla tapauksella. Riemukas itsestään kokoon supistuva uskovainen joka kyllä väittää voivansa todistaa väitteensä mutta antaakin vain lisää hassunhauskoja väitteitä ja sivuttaa suurimman osan kritiikistä. Onkohan nää kauan kadoksissa olevat veljekset? :D

http://liljat.fi/2014/04/asiantuntijalausunto-homoliitoista-epatieteellista-puppua/#comments
Tutkimuksissa on nyt löydetty geenejä jotka määrittää suuntautumista,
ne on tosin ennemminkin "miehistä pitämis" ja "naisista pitämis" geenejä.
Jolloin ne ei vaikuta lajin selviytymis kykyyn, eikä ole siis katoava geeni.
Periytyvyyttä on, ja jossain suvussa jossa on voimakas "miehistä pitämis geeni" syntyy paljon lapsia joille geeni periytyy,
mutta se siis ei valikoidu sukupuolen perusteella, että kenelle se periytyy.
Daily Mail kirjoitti 90-luvulla onnesta hihkuen: ''Abortion hope after 'gay genes' findings''. Homojen tappaminen ennen syntymää sai jopa yleensä aborttiin varauksellisesti suhtautuvan lehden näkemään toimenpiteessä jotain hyvää. Jos homogeeni(t) tunnettaisiin, mihin tätä tietoa nykyisin käytettäisiin?
No koska niitä geenejä on alettu jo tunnistaa,
ja samaan aikaan on kehitteillä vauvojen geenien korjaaminen virheiden varalta, saattaa tietenkin nämä yhdistyä.
Esim sukupuoleen voi jo vaikuttaa ja samoin silmien ja hiusten väriin.
Jos olisi kyky muuttaa tulevan lapsensa todennäköistä suuntautumista, mitä ihmiset tekisi?
Siihen on vielä tietenkin matkaa, mutta se on erittäin todennäköisesti mahdollista tulevaisuudessa.