ystävyyssuhteet (heteromaailmassa)

Onko teillä arvon sisaret henkilökohtaisia kokemuksia ja kerrottavaa siitä miten teidän seksuaalinen suuntautumisenne on kenties vaikuttanut tavallisten ystävyyssuhteiden muodostumiseen? Tarvitsemmehan me lesbo- ( ja bi- tms ) naiset myös ystäviä, kamuja, ym ... kenties muita kuin exiämme jotka monilla ilmeisesti on nykyisiä parhaita ystäviä. En nyt tarkoita nuoruudenystäviä vaan mahdollisia myöhempiä ystävyyssuhteita aikuisiässä. Ja tarkoitan ystävyyssuhteita naisten kanssa. Onko esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen kertominen mutkistanut noita kuvioita vai onko se ollut merkityksetön asia? Mitä olen ymmärtänyt, lesbot kaveeraavat hyvin paljon myös ystävinä omissa porukoissaan, ainakin isommissa kaupungeissa tämä on muutenkin mahdollista. Entäs pienemmillä paikkakunnilla joissa samanhenkisiä lesbo- ja binaisia ei noin vaan ole kuhisemalla? Ystävät ovat yleensä heteroita.
Itse kuulun näihin ns. myöhäisherännäisiin joista tällä palstalla on paljon ollut juttua, ikääkin 40+ . Olen parisuhteessa naisen kanssa joka asuu eri paikkakunnalla ja meillä on jonkin verran välimatkaa. Minulla valitettavasti on oma seksuaalinen suuntautumiseni mutkistanut tavannomaisia ystävyyssuhteita vähintään kerran. Kokemusta on siitä että kun kerroin mikä tilanteeni on niin eräs nainen ilmeisesti ei osannut olla enää kanssani neutraali, taisi raukka jotenkin ihastua mutta se oli tämän naisen pieni kaappibisseys joka sieltä vain elämöi, mutta seuraukset olivat kuitenkin ikävät kun mukava tuttavuus tyrehtyi siihen.
Onko muilla jotain vastaavaa jaettavaa?

Itsekin olen myöhäisherännyt 35-vuotias nainen. Kun tänä keväänä tajusin , että tykkäänkin naisista, kerroin siitä heti parhaimmille ystävilleni (heteronaisia). He eivät siitä olleet mitenkään järkyttyneitä. Muille en vielä ole kertonut, joten voi olla, että joudun kokemaan karvaita pettymyksiä tulevaisuudessa.
Minulla ei ole heteroystävien lisäksi leboystäviä. Parin naisen kanssa kyllä kirjoittelen, mutta lisääkin tuttavuuksia haluaisin. Heterot eivät kuitenkaan ymmärrä sitä, mitä tässä joutuu käymään läpi.
Asun pienellä paikkakunnalla, joten täällä ei ole seksuaalivähemmistöjen toimintaa. Kuten sanoit, isommissa kaupungeissa on varmaan helpompi tutustua toisiin lesboihin.
Mielenkiintoista on se, miten mahdolliset uudet hetero-tuttavuudet ja ystävät suhtautuvat suuntautumiseeni. Pitääkö se heille heti kertoa? Toisaalta eihän kukaan ensi kättelyssä kerro olevansa hetero, joten miksi minunkaan pitäisi...
Tällaisia ajatuksia tällä kertaa :)