Etusivulla on juttu: Tanskalainen homopioneeri Eigil oli sodan aikana Waffen-SS:n jäsen
http://ranneliike.net/teema/tanskalainen-homopioneeri-eigil-oli-sodan-aikana-waffen-ssn-jasen?cid=45&aid=8994
QX:n päätoimittaja Jon Voss uutisessaan tuntuu syyllistyvän periruotsalaiseen kirkasotsaiseen maailmanparannukseen ja oikeaoppisuuteen tekemällä lähes sata vuotta sitten syntyneestä julkkikseksi ja Tanskan homoliikkeen ikoniksi kohonneesta aktivistista Eigil Axgilista häpeällisen natsirikollisen. Aiheena kärpäsestä on tehty härkänen.
Saksalaismiehityksen aikaisessa Tanskassa ei tainnut olla mikään ihme, että muutenkin tuolloin homovihamielisessä maassa nuori homo saatoi ihastua Waffen-SS:n maskuliinisyyteen. Kotomaassamme Tom of Finlandkin teki niin joskaan ei tiettävästi ollut sen kiinteämmin tekemisissä Waffen-SS:n kanssa, tavallinen asevelvollisuuden perusteella sotivassa Suomessa kun sotilaana oli. Kuuluisa homonatsi Ernst Röhm oli tuossa vaiheessa jo teloitettu homoutensa ja varsinkin poliittisten intriigien vuoksi, mutta se ei estänyt homoja niin Saksassa kuin muissakin maissa ihastumaan miehiseen saksalaiseen sotilaselämään, jossa oli mahdollista elää ja olla miesten parissa ja usein luomaan suhteitakin. Kun yhteiskunta oli homokielteinen tarjosi sotilaselämä mieltä kiihoittavan pakopaikan. Tokkopa kansallissosialistisella aatteella oli kovinkaan suurta painoarvoa Eigilin mielessä. Tanskan Waffen-SS oli osa SS-Division Wikingiä niin kuin Suomenkin Waffen-SS ja se kävi sotaretkellä idässä Tshetsheniassa asti. Wiking ei ollut niin pahamaineinen kuin SS yleensä, ja silläpä sodanjälkeen koko Wikingiä ei käsitelty Nürnbergin oikeudenkäynneissä, jossa SS itse oli rankan käsittelyn kohteena.
Sodan jälkeen Eigil joutui Tanskassa oikeuteen ja sai tuomion "tanskalaisvastaisesta toiminnasta" (vrt. amerikkalaisten Anti-american Activity), kärsi rangaistuksensa, ja vähitellen tuli jo mainituksi homoliikkeen pioneeriksi. Osallistuminen SS-Wikingin toimintaan ei tietenkään ollut oikein, mutta asia pitää pystyä suhteuttamaan sen ajan yhteiskuntaan. Ei asiaa pidä vaietakaan, mutta skandaaliuutisen tekeminen asiasta ja Eigilin homoliikkeen pioneerityön merkityksen vähätteleminen tästä syystä ei ole paikallaan. Eigil ansaitsee paikkansa ja maineensa Tanskan homoliikkeen suurena vaikuttajana, eikä "nuoruudenhairahdus" sitä mitätöi.
http://ranneliike.net/teema/tanskalainen-homopioneeri-eigil-oli-sodan-aikana-waffen-ssn-jasen?cid=45&aid=8994
QX:n päätoimittaja Jon Voss uutisessaan tuntuu syyllistyvän periruotsalaiseen kirkasotsaiseen maailmanparannukseen ja oikeaoppisuuteen tekemällä lähes sata vuotta sitten syntyneestä julkkikseksi ja Tanskan homoliikkeen ikoniksi kohonneesta aktivistista Eigil Axgilista häpeällisen natsirikollisen. Aiheena kärpäsestä on tehty härkänen.
Saksalaismiehityksen aikaisessa Tanskassa ei tainnut olla mikään ihme, että muutenkin tuolloin homovihamielisessä maassa nuori homo saatoi ihastua Waffen-SS:n maskuliinisyyteen. Kotomaassamme Tom of Finlandkin teki niin joskaan ei tiettävästi ollut sen kiinteämmin tekemisissä Waffen-SS:n kanssa, tavallinen asevelvollisuuden perusteella sotivassa Suomessa kun sotilaana oli. Kuuluisa homonatsi Ernst Röhm oli tuossa vaiheessa jo teloitettu homoutensa ja varsinkin poliittisten intriigien vuoksi, mutta se ei estänyt homoja niin Saksassa kuin muissakin maissa ihastumaan miehiseen saksalaiseen sotilaselämään, jossa oli mahdollista elää ja olla miesten parissa ja usein luomaan suhteitakin. Kun yhteiskunta oli homokielteinen tarjosi sotilaselämä mieltä kiihoittavan pakopaikan. Tokkopa kansallissosialistisella aatteella oli kovinkaan suurta painoarvoa Eigilin mielessä. Tanskan Waffen-SS oli osa SS-Division Wikingiä niin kuin Suomenkin Waffen-SS ja se kävi sotaretkellä idässä Tshetsheniassa asti. Wiking ei ollut niin pahamaineinen kuin SS yleensä, ja silläpä sodanjälkeen koko Wikingiä ei käsitelty Nürnbergin oikeudenkäynneissä, jossa SS itse oli rankan käsittelyn kohteena.
Sodan jälkeen Eigil joutui Tanskassa oikeuteen ja sai tuomion "tanskalaisvastaisesta toiminnasta" (vrt. amerikkalaisten Anti-american Activity), kärsi rangaistuksensa, ja vähitellen tuli jo mainituksi homoliikkeen pioneeriksi. Osallistuminen SS-Wikingin toimintaan ei tietenkään ollut oikein, mutta asia pitää pystyä suhteuttamaan sen ajan yhteiskuntaan. Ei asiaa pidä vaietakaan, mutta skandaaliuutisen tekeminen asiasta ja Eigilin homoliikkeen pioneerityön merkityksen vähätteleminen tästä syystä ei ole paikallaan. Eigil ansaitsee paikkansa ja maineensa Tanskan homoliikkeen suurena vaikuttajana, eikä "nuoruudenhairahdus" sitä mitätöi.