Yksin olet sinä ihminen, yksin keskellä...

Tämä ei nyt varmaankaan oikeastaan kuuluisi edes tälle sivustolle, mutta oletetaanpa, että kyseessä olisi "meikäläinen". Asia on kuitenkin yhteiskunnallinen.

Tässä eräänä iltana koiraa yöpissillä käyttäessäni huomasin, että naapurikerrostalon viereen kävelykadulle oli ilmestynyt jätelava.
Kurkistin piruuttani lavalle, ja huomasin, että siellä oli valtavasti aivan rahanarvoista tavaraa. En tiedä, onko Suomessa jätteiden omaan käyttöön otto laitonta vai ei (varmaan on; niinhän kaikki...), mutta Frankfurtissa asuessani siellä oli kahdesti kuussa keskiviikko, jolloin ihmiset jättivät tarpeettomat, mutta käyttökelpoiset tavaransa kadulle, ja niistä sai vapaasti valita ja ottaa mukaan.

Kiiruhdin koirani kanssa kotiin ja hälytin skotlantilaisen (HIH! tässä yhteydessä) puolisoni osallistumaan "skip divingiin", eli tonkimaan roskalavaa. Olemme ennenkin syyllistyneet vastaavaan hirmutekoon.

Lavalta löytyi muunmuassa:

- Lähes uusi (suojamuovit vielä päällä) digiboxi kaukosäätimineen
- Nahkasohvakalusto, hyvässä kunnossa
- Hopeinen ruokailuvälinesetti kuudelle hengelle kalaveitset mukaan lukien
- Muovipussi, joka sisälsi koruja ja vanhoja rahoja
- Upouusia, käyttämättömiä siivousvälineitä (moppi, kumipyyhin, avaamattomia puhdistusainepulloja)
- Design -lamppu, jonka arvo on ilmeisesti kolmensadan euron paremmalla puolen

Sekä paljon muuta.

Laskimme, että olemme tienanneet roskalavaa tonkimalla noin 1800 euroa. (Sohvakalustoa emme tietenkään jaksaneet raahata, ja omakin on.)

Löysin myös koru/rahapussista kyseisen, mitä ilmeisimmin edesmenneen henkilön henkilöpaperit; syntynyt vähän sodan jälkeen, ammatiltaan metallimies, yksin asuva, jne.

Mielestäni tämä on aika karmeaa.

Vaikka kyseessä olisi minkälainen rappioalkoholisti hyvänsä (ja takaan ja vannon, ettei hänen jäämistönsä kyllä siltä näyttänyt), ihmettelen, kuinka kokonainen elämä aiotaan heittää hornan tuuttiin.
Lisäksi yhtiö, joka on saanut toimeksiannon asunnon siivoamisesta menettää tuhansia euroja mahdollisia tuloja, koska ei anna asiantuntijan arvioida tavaraa, tai yksinkertaisesti antamalla homman ääliöille.

Pahalta tuntuu...
Oho, rohkea ja suora kirjoitus.

Saa sellaisen kuvan, että nimenomaa käyvän tavaran heittäminen pois oli se karmea ja pahalta tuntuva asia?
luin roskalavan metaforana yksinäisyydelle - tavarataivaivaaseen ei mahdu sieluja :/
Osa tavaroista jatkaa ainakin uutta elämää teidän kotona.

Facebookissa on "Roskalava HKI" niminen aktiivinen roskalavojen penkojien ryhmä. Siellä on ihmisiä joille tuntuu kelpaavan monelle muulle arvoton tavara. Kannattaa laittaa sinne ilmoitus roskalavoista jos huolettaa se että hyvää tavaraa menee hukkaan.
  • 5 / 10
  • Dragon-85
  • 20.4.2012 23:14
Pete, hylätyn esineen saa pääsääntöisesti löytäjä pitää. Ilmeisesti voidaan olettaa, että nuo esineet on tietoisesti hylätty.
  • 6 / 10
  • vaeltaja2006
  • 21.4.2012 7:29
Meilläkin on pihalla keväisin roskalava, ja se yleensä nopeasti tyhjenee, kun sinne vie tavaraa. Pääasiassa sinne joutuu hyvää tavaraa. Monenlaista olen itsekin sieltä ottanut uusiokäyttöön. Tässä yksi "onnellisuutta lisännyt" löytö: Olin juuri ostanut langattomat kuulokkeet että voin katsoa kakkostv:tä häiritsemättä muita. Muutamaa päivää myöhemmin roskalavalta löytyi samanlainen ja toimiva. Nyt meillä on siis kahdet, ja istumme eri huoneissa luurit korvilla, emmekä puhu päivän aikana sanaakaan vaan kummallakin on oma päänsisäinen maailma. Käytännöllistä.
Hyvä kirjoitus Peteltä tästä aikamme vitsauksesta. Paljon hyvää tavaraa hylätään, vaikka se voisi vähällä vaivalla päästä sellaiseen kotiin, jossa sitä arvostetaan tai todella tarvitaan. Kierrätyksen mekanismeja pitäisi entisestään parantaa.

Oma lukunsa on sellaisten ihmisten tavarat, joista aika on jättänyt, eikä heidän tavaroilleen/irtaimistolle ole ottajaa. Ehkä yksin eläneellä ei ole edes sukulaisia. Kaatopaikalle katoaa läjä historiaa - ja arvokastakin omaisuutta. Toisinaan on ollut uutisia, että kunta (tai yksityinen vuokranantaja) on tyhjentänyt edesmenneen tai pysyvään laitoshoitoon joutuneen kodin, koska sisään halutaan uusi vuokralainen mahdollisimman nopeasti. Tavarat on kylmästi kyörätty kaatopaikalle, ehkä perillisiltäkään mitään kysymättä.

Lainsäädännöllisesti esimerkiksi roskalavalla oleva tavara on yhä omistajansa omaa. Käsittääkseni siihen ei saisi kajota, ellei erikseen anneta sellaiseen lupaa. Olen kyllä ilokseni nähnyt Suomessakin aina joskus hylätyn tavaran päällä lapun, jossa lukee "saa ottaa".
Pete kirjoitti kiinnostavasta aiheesta.

Muistelen kuulleeni jokin aika sitten haastattelun radiossa testamenttauksista erilaisille yhteisöille, kuten vaikkapa seurakunnille. En muista minkä yhteisön edustajaa siinä haastateltiin. Hän totesi, että suurin osa saaduista testamenttauksista aiheuttavat enemmän vaivaa kuin hyötyjä. Arvoperintöjä tulee verrattain harvoin. Pesän tyhjennys maksaa, eikä aina peitä edes tyhjennyksen kuluja. En yhtään ihmettele, että testamentin saajalla on kiire saada huoneisto tyhjäksi ja myydyksi tai vuokratuksi, koska kulut juoksevat joka tapauksessa. Tuttava kertoi nähneensä, kuinka tuollaisia perintökohteita kohdellaan. Kaikki vain jätelavalle ja äkkiä.
Juolahti tässä mieleeni, että Suomessa kuolee aika monia yksinäisiä vanhuksia, joilla ei ole lainkaan sukulaisia, eikä testamenttia rustattuna.

Näiden ihmisten asunnot ja omaisuus menevät valtiolle.

Taannoin takavuosina eräs silloinen kollegani päätyi asumaan tällaiseen asuntoon Puu-Vallilassa, aivan Mäkelänkadun kupeessa.

Näin valtiolle tulleita asuntoja näet käytettiin m.m. Puolustusvoimien henkilökunnan työsuhdeasuntoina, ja kamuni (silloin kapt, nyt evl) tarvitsi kiireisesti asuntoa ikävähkön avioeron jälkeen.

Asunto oli upea, ja valtio-omistaja oli jättänyt aivan mahtavia vanhoja huonekaluja vuokralaisen käytettäväksi. Valitettavasti (tai sitten ei) asuntoa siivonneet eivät olleet muistaneet kellarikomeron olemassaoloa.

Sieltä löytyi esim. noin 30 öljyvärimaalausta, joista rehellinen kaverini pölli vain yhden (ERITTÄIN tunnetun kotimaisen taiteilijan teoksen), ennen kuin ilmoitti asiasta silloiselle PLM:lle (Puolustusministeriön Rakennuslaitos, tunnettiin myös nimellä "PLO:n äärimaltillinen siipi", koska sitä maltillisempia ja hitaampia työntekijöitä löytyi vain hautausmailta parin metrin syvyydestä).

PLM haki kellarikomeron sisällön, ja taulujen lisäksi sieltä löytyi kulta-, hopea- ja rahapiiloja.

Ellei gaiffani olisi ollut niin rehellinen, hän varmaankin asustaisi nykyisin Espanjassa, eikä keittäisi kahvia kenraaleille Pääesikunnassa...

EDIT: Äidiltäni meni muuten digiboksi sököksi. Löysi sitten se tuntemattoman kaverinkin boksi uuden kotinsa.