Kenen julkkiksen tapaisit?

Eli tämmöinen ajatusleikki: Jos saisit tavata jonkun julkkiksen, ihan kenen vaan, kenet tapaisit? Tapaamiseen vois sisältyä ihan mitä vaan (mitä nyt kukin kuvitella tahtoo), ei tarvitsisi välittää tosielämän realiteeteista.

Minä tapaisin Luminita Anghelin :)

Emily Blunt ehdottomasti.

Tämä ketjun teemana voisi olla paremmin, kenen julkkiksen olet jo tavannut, puhunut sen kanssa eli ei niin että olet nähnyt julkkiksen sadan muun joukossa aidan takaa, vaan ollut tämän kanssa?
Mun ykköslistalla on, kenet olen jo tavannut:
Mika Häkkinen, juttelin 5 min Mikan kanssa muista kuin formuloista. Abban Agneta Fältskog tapasin Ruotsissa, hauska ja huumorintajuinen nainen, ministeri Tanja Karpelan kanssa juttelin pitkään, fiksu nainen.

Elävistä Madonnan, kuolleista Marilyn Monroen, suomalaisista Lasse Pöystin.

Elävistä Cherin ja Marilyn Mansonin, kuoleista Marilyn Monroen ja Jeesuksen.

Paha kysymys... ei oikein osaa päättää. Jotenkin mua kiinnostais tavata Ellen Jokikunnas. En tiedä miksi. Hän saattaisi olla mielenkiintoinen ihminen.

Vm.74.miehelle:
Sorry, en voi olla kommentoimatta. Olen töissä psykiatrisessa sairaalassa, ja siellä tietenkin jotkut sairaat kompensoivat alemmuudentuntonsa kuvittelemalla itsensä milloin kenetkin julkkikseksi, plus julkkisten ystäväksi (just yks oli Marilyn Monroen ja J.F.Kennedyn "läheinen ystävä"). Ei se ole kuin asteen päässä tuosta egon pönkittämisen tavasta, jossa kehutaan ketä julkkiksia on tavannut. Valitan, se ei tuo sädekehää ympärillesi - ainakaan minun silmissäni - vaikka tapaamiset ovatkin varmaan tosia. Alemmuudentunnollasi ja siihen liittyvillä defensseillä on suurempi merkitys persoonassasi kuin muutamalla satunnaisella kohtaamisella. Enkä muuten tunnista itsessäni kateutta. Ole rauhassa iloinen tapaamisistani, mutta please, älä pullistele sillä, tai perusta sitten kaatopaikkaosastolle pullistelulista.

Mutta asiaan: tapaisin mielelläni Desmond Tutun, Henning Mankellin, Lassi Nummin ja Tarja Halosen.

Noh, ei kai kaikkea nyt sentään patologisoimaan tarvitse ruveta, vaikka tekisikin töitä mielenterveyspotilaiden kanssa. On eri asia tokuttaa päivästä toiseen samaa mantraa siitä, kenet on tavannut tai "tavannut", kuin mainita kysyttäessä, kenet olisi mielenkiintoista tavata tai kenet ehkä on tullut tosielämässä myös tavanneeksi.

Kuuluisin ihminen, jonka olen itse tavannut, ja jonka kanssa olen muutaman sanan (1970-luvulla) vaihtanut, lienee Zarah Leander. Myös Tarja Halosen olen tavannut ihan ruokapöydänkin ääressä pienessä seurueessa. Tosin hän oli silloin vasta pahainen ministeri, mutta kuitenkin...

Ja ei, mitään sädekehää nämä tapahtumat eivät pääni yläpuolelle tuo, ovatpahan vain pari kuriositeettia elämä varrelta.

Itse asiassa en keksi nyt ketään, jonka vielä haluaisin tavata. Mielenkiintoisia ihmisiä on maailma väärällään, ja vain murto-osa heistä on myös kuuluisia, niin että heitä edes voi tietää haluavansa tavata.

Kuuluisuuksien perään kysellään.

No joo , jääkiekkoilijat Esa Tikkanen ja Sakke Lindfors on mulle aika tuttuja julkkikksia.

Esan kanssa tuli 70- luvulla oltua vuosi samalla luokalla .
Sakke taas sattuu olemaan perhetuttuja .

Muutenhan täällä Hesassa törmää melkein päivittäin julkkikksiin kaupungilla pyöriessä .

Public eye!

Voi että...olet saanut tavata Die Leanderin! :) Olen suuri fani ja vihreänä kateudesta...sillä hyvällä tavalla siis. Millä kielellä kommunikoitte ja missä tapasitte? Kerro...

Puhuimme ruotsia. Hän piipahteli siihen aikaan (1975) vielä esiintymässä Suomessa, ja olin töissä hänen esiintymispaikassaan. Hän naukkasi pari viskiä ennen lavalle menoa, ja viskin tuoksu lemahti elegantisti hänen syvällä äänellään lausumiensa sanojejen mausteeksi.

Upeaa itseironiaa lavalla, lähes seitsemänkymppisenä hän paljasti jopa koketisti olkaansa. Esityksen päätteeksi pääsin myös ojentamaan hänelle ruusut.

Olen tavannut opetusministeri Tuula Haataisen ja keskustellut hänen kanssaan. Hän vaikutti miellyttävältä ihmiseltä.
Olen kisannut Grete Ingeborg Nykkelmon kanssa ja nähnyt Pirkko Määtän treeneissä.
Olen jutellut europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan kanssa jonkin verran.
Kerran jouduin sanaharkkaan Heikki Lampelan kanssa.
Kulttuuri-ihmisistä olen tutustunut Jouko Turkkaan, joka vaikutti minusta itseään täynnä olevalta tärkeilijältä.

Nähdyistä julkkiksista merkittävin oli Nicolae Ceausescu.

Saltsille, mitä pahaa siinä on jos esim. miesvm74 kertoo tapaamisistaan. Minusta hänen kirjoituksessa ei haissut egon pönkitys, alemmuudentunto tai pullistelut.
Täällä jonkin pitää jatkuvasti kommentoida kielteisesti toisten kirjoituksia. Nyt saltsi, ja pahalla tapaa. Minusta miesvm74n kirjoitus oli todentuntuinen ja enkä nähnyt siinä yhtään pullistellua. Ihan kivasti kertoi, millaiselta julkkis sitten vaikutti ja millainen kuva julkkisesta jäi.

Minä haluaisin tavata Tom Cruisen, Ville Valon, ja yhden suomalaisen populistipoliitikon ja kysyä näiltä, miksi he pelkäävät homoja ja ovatko itse homoja!
Kenet olen jo tavannut, pienenä tapasin Katri Helenan, Erkki Junkkarisen, Sanelma Vuorteen, Anneli Sarin, Lenita Airiston, Jukka Kajavan, Remun ja paljon muita äidin kanssa, enkä näillä pullistele. Pari henkilöä jä mieleen sympiksenä. Isona ihmisenä olen tavannut pari isoa poliitikkoa, näyttelijää, laulajaa ja yhden taiteilijan, kahdesta en pitänyt yhtään, parin kuva muuttui pitkän juttelun jälkeen positiiviseksi, nimiä en halua mainita . . .

Suuria nimiä en ole tavannut varmaankaan sillä tavoin, että olisin ollut suoranaisessa kontaktissa. Joidenkin motorsport-piireissä olevien, "nimellistenkin", kanssa on tullut oltua yhteydessä enemmän ja vähemmän. Mut mun kaveripas on ollu Rasmuksen Laurin jutuissa baarissa!!*pakollinen kuitti pilke silmäkulmassa tähän KukaOnTavannutSuurimmanStaran-osastoon* :).

Keitä haluaisin tavata..hmm.. Jeesus, Lee Harvey Oswald, Hitler, kokoo joukon maailmaa jollain tavoin muuttaneita ihmisiä tai ihmisiä, joilla voisi olla vastauksia maailman suuriin mysteereihin. Sitten tietenkin "normaalimpia" ihmisiä henk.koht. syistä mm. Orlando Bloom ja Jeremy Wariner jne.

Näistä nk. julkkiksista minulla on yleisesti varsin kielteinen kuva. Olen päässyt kurkistamaan tavalla taikka toisella muutamien julkkisten näkymättömissä olevaan todellisuuteen. Kauniin ja siloitellun julkisivun takana voi olla varsinainen perhehelvetti, jossa lapsetkin on pakotettu palvelemaan julkimon narsismia. Eräänkin tuntemani entisen julkimon herkkä poika ei kestänyt rumbaa. Hän on nyt rappioalkoholisti. Syy siihen ei ole pojassa, vaan isässä. Olen sitä mieltä, että useimmiten henkilölle on suuri onnettomuus ja vahinko syntyä julkimon perheeseen. Minä en toivo sellaista kohtaloa kenellekään.

Käännän keskusteluketjun kysymyksen toisin päin. Ketä julkkista en missään tapauksessa haluaisi tavata: Yhdysvaltain nykyistä presidenttiä.

Juhani

Leuhkin kuitenkin pikkuisen, koska muutkin...

Olen tavannut presidentti Clintonin hänen viimeisinä presidenttiyden hetkinään Chicagossa. Asiaa hieman himmentää se, että istuin 4000-paikkaisen konferenssikeskuksen vihonviimeisellä penkkirivillä. Clinton näytti tulitikun kokoiselta. Kamerani kuvassa hän näyttää arvattavasti ihmiseltä puhujapöntössä. Toki jättikankailta hänet tarjoiltiin jättikokoisena.

Olimme odottaneen HÄNEN saapumistaa salissa kolme tuntia. Clintonin puhe oli ruikutus teollisuudelle ja talouselämälle, että he kustantaisivat tietokoneita Yhdysvaltain kouluille, jotka ovat niin köyhiä, ettei osalla niistä ole edes omaa puhelinlinjaa.

Kiinnostavinta koko tapahtumassa olivat mittavat turvallisuusjärjestelyt. Jouduin jo maahan tullessa kuulusteluihin tietokonekonferenssiin osallistumisestani, koska freelance-toimittajana minulla ei ollutkaan toimittajalupaa saapua maahan. Se siitä usa-laisesta sananvapaudesta.

Juhani

Kättelikö Clinton sinua vai taputtiko olkapäälle? Sillä on kuulemma väliä.

Lumikolle. Kiitos pyyhkeistä. :{
Ja pointseja kyllä miesvm74:lle siitä, että puhui tapaamistaan julkkiksistaan positiivisesti.
Mielestäni siinä on ratkaiseva ero: jos puhun siitä kenet tahtoisin tavata, se liittyy unelmiin ja ilmaisee arvojani. Jos taas kerron siitä, kenen julkimon olen tavannut, ja ensisijaisena kriteerinä kertomiselle on se, että henkilö on julkkis, eikä se, onko tapaaminen koskettanut, saanut ajattelemaan asioita toisin tai ollut muulla tapaa merkityksellinen kuin tasolla "MINÄ tapasin JULKKIKSEN" (ja siis yhtään ironisoimatta); tällöin pyrin saamaan osan - vaikka pienenkin - itselleen kyseisen julkkiksen saamasta gloriasta, tai olemaan edes vähän tärkeämpi kuulijoiden silmissä. Samaa osastoa on nostattaa egoa kuuluisien sukulaisten siivellä.Onhan se hyvin inhimillistä ja aika harmitonta, mutta ollut itselleni aina jostain syystä vastenmielistä, sama se millä tavalla kertoo, eli että se on "paha", että ylipäätään kertoo (tosiaankin itseironia ratkaisevasti lieventävänä asianhaarana, kuten JuhaniV:llä). Huomautan muuten, että miesvm74 pörähti keskusteluun nimenomaan hieman halventaen keskustelun alkuperäistä aihetta ja ehdottaen sitten tätä uutta ja nimenomaan tätä, jonka MINÄ miellän egoistisesti latautuneeksi ;). Jos asiat olisivat menneet toisin päin, en olisi ollut millänikään (enkä olisi edes tullut lukeneeksi keskustelua "kenen julkkiksen kanssa olet ollut - ei siis mitään sadan metrin päästä näkemistä" ;)

Enkä nyt saa sisäistä keittiöpsykologiani kuriin, vaan totean vielä, että voihan sitä iloita julkkistapaamisistaan, ei niinkään "pullistellen", vaan avoimen huonosta," kuopallaan olevasta" itsetunnosta käsin, vaikka silloinkin jullkkiksilta saatu huomio on valjastettu egon paikkailuun. On vaan jotenkin sympaattisempaa. Sama taktiikka on kuitenkin pullistelijalla ja kuopallaan olijalla. Ja nämä pullistelut ja kuopallaan olot ilmenevät isommassa mittakaavassa psykiatrisen sairaalan potilailla ja nimenomaan osana sairautta. En väitä, etteikö omassakin egossa olisi reikiä ja pullistumia. Pyrin tunnistamaan ne.

Kyllä. Jonkun pitää kommentoida toisten kirjoituksia kielteisesti silloin kun se joku siihen näkee aihetta. Tai vaikka vain päästääkseen ilmoja pihalle! Siihen on oikeus ja se on tällaisen palstan riemastuttava mahdollisuus.

terveisin saltsi, joka on sekä hyvä että paha

Japalle,
niiden turvatarkastusten jälkeen ei ollut pienintä halua mennä lähellekään Clintonia. Jos olisin yrittänyt, siinä olisi voinut käydä miten huonosti tahansa. Ihan rehellisesti voin sanoa, että se tilaisuus oli yksi tyhjänpäiväisimmistä mihin olen koskaan itseni tunkenut.

Takaisin alkuperäiseen kysymykseen.
Sain kuin sainkin mieleeni jonkun, jonka oikeasti toivoisin voivani jonain päivänä tavata. Hän on Dalai Lama. Hän edustaa suurvallan törkeästi kohtelemaa ja alistamaa kansakuntaa. Hän edustaa myös filosofiaa, jota haluaisin oppia tuntemaan nykyistä enemmän.

Juhani

Kaikki todella arvostamani ihmiset, joita todella olisi mahtava tavata ovat historiallisia, ja jo edesmenneitä... kuten Frédéric Chopin jne... Eli enpä pidä ketään niin tärkeänä, että olisi pakottavaa tarvetta toivoa tapaamista... mutta jos nyt kuitenkin... ja vaikeaksihan se menee... Eli jos nyt joku jaksaa lukea niin tässä muutamia... jollain tapaa suosikkejani.

naisnäyttelijöistä:
Winona Ryder, säpö, kaunis, persoonallinen, ihana
Penélope Cruz, -""-
Milla Jovovich, -""-

miesnäyttelijöistä:
Philippe Noiret, karismaattinen ranskalaisnäyttelijä
Tom Bosley, aina niin hauska ja hassu Happy Days-sarjan setä
Brian Cox, yksinkertaisti karismaattinen näyttelijä

muusikoista haluaisin tavata:
Placido Domingo, aaaah...
Gwen Stefani, maailman seksikkäin ja kaunein nainen
Alicia Keys, maailman toiseksi seksikkäin ja kaunein nainen

jee jee!

"Käännän keskusteluketjun kysymyksen toisin päin. Ketä julkkista en missään tapauksessa haluaisi tavata: Yhdysvaltain nykyistä presidenttiä."

Minä en haluaisi tavata Fred Phelpsiä, Louis Farrakhania enkä Andrei Chikotiloa. Lisäksi nämä herrat ovat todennäköisesti kaikki sitä mieltä etteivät he halua tulla verratuiksi toisiinsa.

Olen tavannut kaksi tangokuningasta ja yhden tangokunigattaren tanssilavoilla (Tykkään tanssia ja kesä on parasta aikaa lavatansseille, serkkuni kanssa olen käynyt 3 kesänä tanssimassa ja kivaa on ollut. No eihän tämä liity mitenkään tähän aiheeseen, muttahan tulihan sekin mainittua). Ja useita muitakin iskelmätähtiä. Suurin julkkis on ollut yksi Suomen presidentti, jolle annoin kukkia ja kortin.
Kenet haluaisin tavata, mieleen tulee heti Lis Taylor, James Dean, lady Diana, Budda Dalai Lama, Olavi Virta, Tauno Palo.

Mulla on aikalailla samoja kuin Dancemanilla.. Eli:
1. James Dean- suuri idolini. Maailmankaikkeuden paras näyttelijä. Lisäksi mitä olen lukenut elämänkertoja, meillä on aikalailla samanlaiset luonteet. Voisi tulla mielenkiintoisia keskusteluja..
2. Marilyn Monroe- vähän samoja syitä kuin Deanilla. Mielenkiintoinen persoona.
3. Olavi Virta- valovoimaisin suomalainen laulaja ja esiintyjä ikinä.

Lisäksi: Tauno Palo, Ansa Ikonen, Helena Kara, Erkki Viljos, Esa Pakarinen, Regina Linnanheimo, Siiri Angerkoski, Kullervo Kalske, Maj-Brit Heljo, Vivien Leight, Julie Harris, Clark Gable, Montgomery Clift, Elizabeth Taylor...

Kenet olen tavannut: Juice Leskisen, yhden presidentimme, tervendin vain, käsipäivää, pari europarlamentin jäsentä, pari tähtöstä, joiden miniä en jaksa muistaa.
Kenet haluaisin vielä tavata: Aleksanteri Suuren ja Jeesuksen.

Public eye: minkä ikäinen olet, kun 1975 olit jo duunissa. Ajattelin että olet alle 40v.

Jenkkituottaja Timbalandin haluaisin tavata. Kaveri tosiaan osaa hommansa ja on kaiken lisäks vielä hyvän näköinen. Huh! Ja toinen vois olla Mullan Allan Keith eli Matthew St. Patrick. Sille en kyllä tietäis mitä sanoa, paitsi kehua ulkonäköö.

Jeff Stryker ehdottomasti.

Ja silloin kun DTM oli kansakoulunkadulla, olin yksi niistä, jotka puristi hänen legendaarista munaa näyttämöllä.
Kaveri teki sen ensin, joten mun oli pakko etten katuis jälkeenpäin.

Lyhyt mutta miehekäs hemmo, ja oikeelta se mahtipenis tuntui.

Carolan..

bill viola

eva dahlgren

yoko ono

ari gold

rupaul

Kumman Carolan? Edesmenneen suomalaisen laulajan, vai elävän ruotsalaisen laulajan?

Huomasin, että haluaisin tavata vain kuolleita ukkoja ja eläviä blondeja... Mitähän se kertoo minusta!?

Albert Einstein
J.S.Bach
Mozart
Salvador Dali
Madonna
Gwen Stefani
Portia di Rossi

Okei, yksi elävä ukko mukaan: Baz Luhrman.

Orso, onnitteluni. Tuon elämäsi huippuhetken jälkeen sinulla on vielä jotain mitä muistella vanhana keinutuolissa.