Tukholman gaykuoro Helsinkiin
Kyllä, ruåtsalaiset ovat homoja. Ja nyt ne tulee tänne! Viisikymmentä Tukholman kultakurkkua konsertoi Valkoisessa Salissa Helsingissä 24.9 klo 19.00.
Taiteellisesti kunnianhimoinen, mutta silti viihteellinen ohjelmisto rikkoo käsityksiä perinteisestä kuoromusiikista. Kuoroa johtaa jopa 7-äänisesti Karol Vieker. Kuoro ei souda souda sinisorsaa vaankajauttaa ilmoille It´s raining men, HALLELUJAH!
Suomen ensimmäinen homokuoro Out ’n loud perustettiin viimesyksynä Helsingissä ja sen tarkoitus on kerätä yhteen iloisia ihmisiä iloisen musiikin pariin. Out ’n loud esiintyy tukholmalaisten lämmittelybändinä.
Ruotsin Kulturfonden för Sverige och Finland on tukenut konserttia taloudellisesti.
Järjestelyistä vastaa Helsingin gaykuoro Out ’n loud ry. Liput Lippupalvelusta 15 € ja 10 €.
Tervetuloa!
Uusin City-lehti on tehnyt mainion haastattelun Tukholman Gay-kuorosta
http://www.city.fi/lehti/
Laulavat homot
Ruotsalaiset homot osaavat myös laulaa ja nyt ne tulevat tänne.
Olin mieheni kanssa kuuntelemassa konserttia. Vilpittömästi jäin ihmettelemään illan antia. Osaamiseen nähden esiintymispaikan valinta, lippujen hinta ja ohjelmiston määrä ja taso olivat melkoisessa ristiriidassa keskenään.
Suomalaiskuorolle oli omistettu melkein puolet esitysajasta, vaikka heidän tasoiselleen lämppärille olisi riittänyt huomattavasti vähempikin esiintyminen. Kaikki kunnia rohkeudesta tulla esiintymään yleisön eteen, mutta olisiko kuitenkin kannattanut harrastaa hieman itsekritiikkiä ja jatkaa harjoittelua. Tämän eilisen kokoonpanon jäsenillä kyllä näytti itsellään olevan hauskaa, mutta paukkuja maksettuun konserttiin ei vielä ollut.
Ruotsalaisporukalla oli sitten enemmän laulajia, historiaa ja harjoitusta takanaan. Tästä huolimatta suuri osa kappaleista muistutti hoilaamista kirkossa. Jopa NYT-liitteessä etukäteen mainostettu It's raining men jäi junnamaan paikalleen, kappaleen alkuperäisestä eloisuudesta ja räväkkyydestä ei ollut tietoakaan. Viidestäkymmenestä miehestä koostuvalla porukalla voisi saada aikaiseksi vaikka mitä; esim. rytmiä kappaleeseen, enemmän ääntä, monimutkaisempia koreografioita kuin kädenheilautuksia.
Yllättäviä olivat myös ulkomaankeikan kappalevalinnat; joukossa oli monta harrasta perinteistä ruotsalaista luritusta, joihin oli tehty hassuja sananmuunnoksia, niin että kappaleeseen oli saatu gay-sanoma. Kuinkahan monelle saarioisten kotipitsan ja atrian hunajamarinoidun proilerinrintafileen purijalle tällainen sanakikkailu aukesi?
Kaikkein eniten jäin ihmettelemään yleisön runsaita suosionosoituksia. Aplodit olivat ylläkuvatuista puutteista huolimatta raikuvat. Tömistettiin lattiaa, vihellettiin ja hurrattiin joka kappaleen jälkeen. Erityiset suosionosoitukset tulivat koreografioista, jotka koostuivat lähinnä epärytmisestä lanteiden heiluttelusta ja käsien ojennuksesta. Mitä ihmettä, riittääkö meille homoille pelkkä ison homokuoron konsertti, laadusta viis välittäen?
Minua on rahastettu homoudella.
Hyvä Serrano,
Eikö tilaisuus ollutkin aivan mainio lähtölaukaisu Helsingin ja Tukholman väliselle iloiselle kulttuurivaihdolle? Minusta ainakin! Nautin Elävästä Konsertista täysin rinnoin! On hyvä, että aloitetaan jostakin. Mestariksi tullaan vain sydämen palon ja kovan harjoittelun kautta. Ripaus lahjakkuuttakin saapi olla. Illan musikaalinen anti oli minustakin kirjavaa, mutta myös hyvin elävää ja rosoisuudessaan aivan upeaa. Hienoa, että Out ´n Loud:kin uskaltautui vuoden vanhana lavalle. Paljon on ryhmällä edessä, mutta upeaa on, että ovat tehneet laulamisesta totta ja aloittaneet! Kummatkin esiintyvät kuorot antoivat varmasti parastaan. Ja seurasitteko ruotsalaisryhmän pianisti-säestäjää: mikä sointi , mikä kosketuksen herkkyys sillä miehellä olikaan !
Loistava ilta, syksyn ehdoton Happening ! Kultturellisesti voikin alkaa odottamaan seuraavaksi joulun aikaa ja joululauluja :)
Toivon, että Helsingissä tarjotaan paljon vastaavanlaisia esityksiä jatkossakin !
Kun on elämä ahdasta ja vaikeaa niin kaikilla muillakin tulee olla. Joitakin tarkennuksia itsekin paikalla olleena Serranon kommentteihin:
Helsingin gaykuoro esiintyi 25 min, Tukoholman gaykuoro tunnin. Millään muulla matematiikalla kuin chattipalstoilla tunnetulla ei päästä "lähes puoleen". Erityisen tuskallista noinkin kultturellille ja ilmeisen pätevälle ihmisyksilölle se, että Helsingin kuorolla oli hauskaa esiintyessään. Kuoro on vajaan vuoden ikäinen ja siihen nähden se esiintyi erittäin hyvin. Kappalevalinnat olivat toimivia, erityisesti kotimaiset lyhyet kappaleet joissa laulettiin homoudesta muutenkin kuin Paula Koivuniemen tunnoin.
Helsingin gaykuoro oli siis liian hauska ja siispä vinkumaan siitä, että Tukholam gaykuoro oli liian virsimäinen. Ilmeisesti Serranon "virsi" tarkoittaa mitä tahansa hidasta kappaletta. Kuoro lauloi erittäin hyvin, todella puhtaasti ja sillä on hyvin omaleimainen soundi mieskuoroksi: pehmeä ja varsin korkea. On ehkä tarpeen todeta että lavalla esiintyi kuoro eikä Weather Girls niinkuin Serrano näyttää kuvitelleen. Samoin on tarpeen korostaa että kuoro on kuoro eikä mikään vitun tanssiryhmä. Jos haluaa jalannostelua tai steppausta menee sitten katsomaan musikaalin.
Serrano on myös huolissaan miten monelle saarioisten kotipitsan ja atrian hunajamarinoidun proilerinrintafileen purijalle ruotsinkielinen sanakikkailu aukesi? Ilmeisesti aika monelle. Hänelle näemmä ei.
Lopullinen järkytys tälle kitisijälle oli se, että yleisö aidosti viihtyi ja piti niin näkemästään kuin kuulemastaankin. Koska nämä serranot ovat laadun ehdottomia asiantuntijoita ainoa johtopäätös on ilmeisesti se, että kaikki muut yleisössä olivat typeriä junteeja ja hän itse ainoana fiksina totesi miten huonoa kaikki oli. On se vaan kamalaa jos ihmiset pitävät jostakin mistä ei itse pidä.
Helsingin gaykuoro osoitti rohkeutta, oli valmis ottamaan valtavan taloudellisen riskin ja onnistui. Ja sekös näitä selkäänpukkottajia ottaa pattiin. Konsertti oli loppuunmyyty, tunnelma oli erinomainen ja kyllä, Hesan kuorosta vielä joskus kuoro tulee. Tukholmalaisilta on mennyt 22 vuotta oman kuoronsa rakentamiseen, Out'n'Loud on ollut olemassa vasta vuoden.
Minä ja puolisoni viihdyimme erinomaisesti. Ja nyt eikun syömään atrian kotipitsaa kunnon kulttuuribarbaarien tapaan.
Serrano:"Kuinkahan monelle saarioisten kotipitsan ja atrian hunajamarinoidun proilerinrintafileen purijalle tällainen sanakikkailu aukesi?"
Aikamoista ylimielisyyttä osoittava kommentti. Oma vaikutelmani oli, että "kotipitsan syöjät" olivat yleisön joukossa aika pieni vähemmistö? Tosin koiriin ei ole karvoihin katsomista ja kotipitsan syönti ei ole kovin kauhea asia muutenkaan:-)
Mainostaminen ehkä lupasi enemmän vauhtia kuin sitten saatiin nähdä, mutta laulullinen taso tukholmalaisilla oli kyllä korkea. Onkohan niin, että gaykulttuuri on tällä hetkellä niin trendikästä, että odotetaan aina jotain raflaavaa ja homojen pitäisi olla jotain enemmän kuin muut ollakseen samalla lähtöviivalla?
Kuorosta tekee homokuoron jo pelkästään sekin, että kuoron jäsenet ovat homoja. Siihen ei tarvita vuosikausien kuolutusta Sirkus Finlandiassa tai Step Up Dancereissä. Tietenkin kaikki esiintymiseen liittyvä liikunnallinen ja visuaalinen panostus tuo mukanaan sitä jotain, millä ohjelmistovalintojen lisäksi voi erottua monien muiden kuorojen joukosta.
Suomessa gaykuorolla on tietty uutuusarvo, mutta sillä ei voi ratsastaa pitkään vaan on kehityttävä ja luotava uutta. Jostain on aloitettava ja Helsingin gaykuorolla oli ainutlaatuinen tilaisuus koetella siipiään suurella areenalla. Tietääkseni tukholmalaiset olivat itse nimenomaan pyytäneet Helsingin kuoron mukaan ja tahtoivat konsertoimalla tukea helsinkiläisten alkutaivalta.
Tunnelma oli loistava ja tekemisen into välittyi ainakin minulle!
En päässyt konserttiin. Sain kuitenkin paikalla olleelta jälkikommentit.
Tuttavani esitti mietteen, että onko homokuorolla pakko olla ohjelmiston rakentamisessa aina mukana homoagenda, jopa 18 vuoden jälkeen? Voisiko gay-kuoro olla homomiehistä koostuva mieskuoro, jolla olisi ohjelmistona mitä tahansa mieskuorolle sopivaa musiikkia.
Olisiko mahdollista, että gay-kuoro ottaisi ohjelmistoonsa vaikkapa Tannhäuserin Pyhiinvaeltajien kuoron? Tuon teoksen tunnelma on varmaan aivan toinen, kuin äskeisessä konsertissa.
Juhani
Helsingin kuoro esitti kahdeksan laulua, joista ensimmäinen oli juomalaulu, toinen iloinen rallatus laulamisen ilosta, kolmas kertoi ruumiinkulttuurin ihannoimisesta itseironisesti, kolme seuraavaa olivat "neutraaleja" rakkauslauluja, seitsemäs oli Höstvisa ja kahdeksas Elämän sain soimaan. Ainakaan heillä ei gayagenda dominoinut kokonaisuutta.
JuhanV kysyy: "Voisiko gay-kuoro olla homomiehistä koostuva mieskuoro, jolla olisi ohjelmistona mitä tahansa mieskuorolle sopivaa musiikkia."
Eiköhän tuollaisia kuoroja ole jo ihan tarpeeksi muutenkin?
Kuka niitä homolauluja esittää jos ei homot itse? Ainakin osa yleisöstä toivoo kuulevansa ohjelmiston joukossa myös jotain homouteen viittaavaa ja se ei tarkoita, että teemaa pitää julistaa joka paikassa. Kysymys voi olla myös pienistä vivahteista.
Jos homoaiheiset esitykset eivät innosta niin Suomi on tuhansien kuorojen maa eli tarjontaa kyllä riittää. Ja ainahan voi perustaa uuden gaykuoron, jolla ohjelmistona on vain mitä tahansa mieskuorolle sopivaa musiikkia...
Olin pettynyt konserttiin. Jos kuoroa mainostetaan Ruotsin parhaaksi mieskuoroksi ja lipun hinta on 15 euroa,
pitää tarjota luvattua asiaa. Järjestelyissä, ohjelmiston valinnassa ja äänenmuodostuksessa paistoi
kaikissa amatöörimaisuus. Jos esiintyjät on sijoitettu akustisesti huonosti, valaistus on hoidettu niin että osa
esiintyjistä on täysin pimeässä, eikä koko konsertista löydy kuin yksi ainoa puhdas sointu, niin tulee pakostikin
mieleen, että tässä taas rahastetaan homoudella, vaikka produktioon liittyisikin paljon kustannuksia.
Haluan kannattaa homokuoroja ja yleensäkin miesten lauluharrastusta ja sen vuoksi
kokemuksesta pari vinkkiä: Mieluummin muutama kappale hyvin harjoitettuna kuin ylipitkä
ohjelma täytenumeroineen. Jos kuoro tekee kevyttä musiikkia, on koreografiat tyyliin
luonnollisena osana kuuluva asia, joka tulee hoitaa yhtä hyvin kuin laulu.
Ja munaa siihen lauluun, laulakaa koko kropalla! Forte
on pikemminkin tekniikka- kuin voimalaji.
Ruotsalaisten säestäjä oli loistava, on vaativaa säestää hiljaa ja hän pysyi lisäksi
säestäjän roolissa nöyrästi. Nostan hattua kummankin kuoron johtajille ja säestäjille,
he olivat ammattilaisia ja ihmisten sitouttaminen (homot eivät varmasti muodosta
poikkeusta) kuoroharrastukseen ei ole helppoa. Harrastajatkin puolestaan
voivat saada aikaan upeita asioita ammattimaisella asenteella, vaikkeivat ammatilaisia
olisikaan.
On kivaa, että esiintyjillä on hauskaa keskenään ja että harrastus on hauska.
Jaettu ilo on moninkertainen ilo: Kun vielä ymmärretään tehdä vähän lisää
rutiininomaista puurtamista, nauttii muukin yleisö kuin vain tuttavat.
O&L: Hienoa, että olette julkisuudessa, nyt kanavoikaa ennakkoluulottomuutenne,
energianne ja ilonne vielä osaamiseen, mikä tulee vain jatkamalla harrastustanne pitkäjänteisesti
ja ennenkaikkea luottamalla johtajanne ammattitaitoon.
Tuotte varmasti iloa ja terveyttä jäykkien suomalaisten elämään. Ja muut miehet -
liittykää mukaan tukemaan!
Hyvät lukijat,
ensin haluan pahoitella etten sisältänyt omaan kritiikkiini mielestäni positiivisia asioita. Onneksi muut kirjoittajat ovatkin tuoneet näitä asioita hyvin esille.
Eli tekemisen meininki kyllä välittyi, molemmat esiintyjät olivat aidosta sydämestään mukana esiintymässä. Ruotsalaiskuoron pianisti ja johtaja hoitivat tehtävänsä oivasti.
Mielestäni tämä ei kuitenkaan riitä, vaan rahalleen on saatava vastinetta. Jos maksaa 15 euroa kuoroesityksestä, on lupa odottaa jo jotakin. Kun etukäteen mainostetaan Ruotsin parasta mieskuoroa, odotukset ovat tietenkin korkealla. Tästä määrittelystä oli vain unohdettu merkitsevä liite homo-...
Kuuntelija kirjoitti: "Onkohan niin, että gaykulttuuri on tällä hetkellä niin trendikästä, että odotetaan aina jotain raflaavaa ja homojen pitäisi olla jotain enemmän kuin muut ollakseen samalla lähtöviivalla? "
Gaykulttuurin trendikkyys näkyy tässä mielestäni siten, että sillä saadaan markkinoitua helpommin asioita, joita siihen ei yleensä yhdistetä. Monet tasokkaat kuorot voivat vain unelmoida samanlaisesta julkisuudesta kuin lauantain konsertoijat (isot jutut sekä NYT-liitteessä että City-lehdessä).
Harva asia on mielestäni eroottisempi kuin upeasti laulava mieskuoro. Sellaisen kuoron ei sitten tarvitsekaan markkinoida itseään laulamisen kannalta toissijaisilla seikoilla kuten homoudella.
Anteeksi mutta minä sain rahoilleni vastinetta. 15E viidenkymmenen livemiehen esityksestä ei ole paljon kun ajattelee, että laulajat eivät tuleet Töölöstä. Järjestäin kaikki iskelmäkeikatkin maksavat nykyään vähintään 20E.
Ei tarvitse olla matemaattikko huomatakseen, että rahastamisesta ei voi olla kyse. Pelkästään laivamatkat on maksanut tuhansia euroja.
Miksi homot aina valittavat. Tehkää vittu itse perässä jos parempaan pystytte. Olkaa ylpeitä, että jotkut viitsivät näin rikastuttaa muuten aika köyhää homokultturielämää.
Lainaus Serranolta: "Harva asia on mielestäni eroottisempi kuin upeasti laulava mieskuoro. Sellaisen kuoron ei sitten tarvitsekaan markkinoida itseään laulamisen kannalta toissijaisilla seikoilla kuten homoudella."
Päteekö tuo asenne suhteessa kaikkeen homoja yhdistävään toimintaan? Esim: Mikään ei ole mukavampi paikka kuin viihtyisä kapakka, joka on täynnä juhlivia ihmisiä ja sellaisen kapakan ei tarvitse mainostaa itseään homokapakkana (, koska homokapakoita ei todellakaan tarvita?).
konsertti oli kiva, eikä todellakaan rahastusta. se ei ollut täydellinen, mutta so what? fiilis oli hyvä ja lämmin ja musiikista tuli hyvä mieli. on se kyllä kumma kun homot viitsivät p***a omaan pesäänsä. jotkut yrittävät ihan tosissaan tehdä jotain uutta ja raikasta, ja yhdet kulttuurifasistit sen kuin urputtavat. tukisitte mieluummin toisianne eli kiskokaa ne päänne ihan ulospois sieltä omista ahtereistanne ja katsokaa ympärillenne, niin näette kuinka moni välittää sen verran että viitsii vaivautua järjestämään tommoisen tilaisuuden. ei oo nimittäin ihan pikkuinen homma.
On valitettavaa, jos homokulttuuria ei edelleenkään
koskaan saa arvostella. Ja sitten puhutaan homojen
integroimisesta yhteiskuntaan, kaapista ulostulemisesta
jne.
Kyllä terve itsekritiikki pitää homoillakin olla,
jos aikoo elää oikeassa maailmassa. Ainakin
10 hengen seurueemme elää sellaisessa, eikä
aio vastaisuudessa käydä konserteissa vain
kannattamassa aatetta, joka on olemassa
vain aatteen vuoksi.
Eikö se ole "oman pesän likaamista", jos
markkinoidaan harhaanjohtavasti, puffeissa
kun ei korostettu aatetta, vaan nimenomaan
osaamista ja showta?
Uskon, että rakentavat kritiikit tälla
palstalla ovat nimenomaan ehdotuksia
saada homokulttuuri kukoistamaan,
eikä harkistematonta valittamista tai
oman pesän likaamista. Emmehän
kirjoita näistä asioista Hesarissa, sitä
tuskin kukaan nykyään edes uskaltaa.
Saisi peräänsä kansanliikkeen, juristit
ja tukun agressiivisia aatehomoja.
no, sittenhän olemme yhtä mieltä. showta mekin menimme katsomaan, ja saimme sellaisen. ehkä eivät paljetit lentäneet eikä koreografiaakaan ollut, mutta jotain muuta eli senkin edestä. Oletko miettinyt mille ne ihmiset oikein sitten taputtivat? tuskin kaikki sentään säälistä hakkasivat käsiään. ps. jos viittasit allekirjoittaneeseen "aggressiivisilla aatehomoilla", niin pieleen meni!
Juu kyllä maailmassa on varmaan homoja, jotka laulavat ja esiintyvät paremminkin kuin näiden kahden kuoron jäsenet, mutta useimmat ovat liian kaapissa tullakseen julkisuuteen gaykuoron riveissä. On hienoa, että Suomessa edes kymmenen miestä on ottanut tuon askeleen yli kynnyksen. Väheksyjille totean, että menkää mukaan nostamaan Out 'n loudin tasoa jos teistä on siihen - muussa tapauksessa annetaan kaikkien kukkien kukkia. (Olen myös kaapissa, mutta odotan jatkoa ja ehkä joku päivä itsekin...?)
Olenpa kovin samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa. Olin paikan päällä eikä konsertin musiikillinen anti nyt paljon eronnut Taka-Hikiän kirkkokuoron konsertista, mutta eihän se nyt ollut mikään pääasia. Tunnelma oli hieno ja fiilis kaikin puolin mukava konsertin jälkeen. Lisää samanlaista. Ja urputtajat heittämään parempi konsertti ennen toisten kivittämistä!
Konsertti oli jo... viikko sitten ja yhdentekevänä sen voi jo uhohtaa jopa sinne vaivaantuneet rahojaan tuhlanneet. Uutta suoleen kun vanhat tulevat ulos.