Transhomot - kuinka suhtaudutte?
Olen vasta viime aikoina tullut enemmän sinuiksi oman transsukupuolisuuteni kanssa. Olen fyysisesti nainen mutta sisäpuoli on mies. Elän miehen kanssa myös parisuhteessa ja häätkin tulossa. Yhteiskunnan silmissä olemme ihan heteropari mutta molemmat tiedämme, että asia ei näin ole. Viime kuukausina olen vihdoin antanut itseni tuoda omaa itseäni enemmän esille vaatteillani, hiuksillani ja käyttäytymiselläni. Jopa ele- ja puheopetus on meillä kotona käynnissä. Hormonihoidoista ja koko muuttumisrumbasta en ole vielä oikein muodostanut mielipidettäni. Toisaalta se voisi olla vapauttavaa, toisaalta suurin kahle, mitä ihminen voi itselleen ottaa (esim. hormonien syöminen loppuikänsä).
Ongelmani on, että tunnen itseni hyvin vahvasti homoksi ja samaistun homokansaan enemmän kuin mihinkään muuhun "ryhmään" ikinä. Tahtoisin tietää, mitä homoyhteisö minunlaisestani on mieltä. Otatteko suurena henkilökohtaisena loukkauksena, jos minunlaiseni puhuu itsestään homona? Pelkään, että ryhmä johon tunnen kuuluvani, sulkeekin ovensa minulta. Kertokaa mielipiteitänne.
Tämä on yksi sellainen asia, jossa omat aivoni menevät solmuun, kun yritän hahmottaa sitä.
Kun nainen rakastaa miestä: hetero
Kun nainen rakastaa naista: lesbo
Kun mies rakastaa miestä: homo
Mutta nainen rakastaa miestä, mutta tuntee itsekin olevansa mies... hmm Ja rakastaako tuon naisen, joka tuntee olevansa mies, mies naista naisena vai naisena, joka tuntee olevansa mies. Mitä tapahtuu, jos nainen vaihtaa sukupuoltaan...
Niin siis, jos nainen kerta rakastaa miestä, mikä on se peruste, millä hän kokee olevansa mies.
Äh en edes yritä. Joka tapauksessa ulkopuoliselle vaikea asia hahmottaa ja ymmärtää, jos ymmärrät.
No näet varmaan ainakin miksi minulla kesti niin kauan selvittää mikä ihme oikein olen. Onneksi sentään on viime aikoina sevinnut, että meitä on enemmänkin.
Kun ei vain ulkoiset ja sosiaaliset merkit merkitse, vaan jopa vahvemmin sisäiset - henkiset ja ehkä jopa symboliset, niin WAU!
Homot eivät ole yhteisönä asiasta mitään mieltä, eikä sinun tarvitse anoa jäsenyyttä homoyhteisössä, sillä sellaista yhteisöä ei ole. Ole mitä olet ja mikä sinusta oikealta tuntuu!
Älä ole huolissasi, sillä sinunlaisiasi "naisia" tulee olemaan tulevaisuudessa paljon, siitä olen varma, siksi miesmäisiä suomalaiset naiset ovat ja he viihtyvätkin enemmän miesten kanssa kuin naisten. Vaatevalinnat ovat helppoja, sillä esim. naisten kengät muistuttavat enemmän miesten kenkiä kuin koskaan ja yhdessä vaiheessahan tyttöjen suosiossa olivat maiharit ja ovat varmaan edelleenkin. En usko, että olet mitenkään poikkeva tai epätavallinen. Uskon, että olet ihan tavallinen suomalainen nainen.
Taisi mennä pointti miesmieheltä hienosti ohi. On eria asia olla vähän poikamainen ja käyttää maihareita kuin tuntea itsensä mieheksi ja esim. sitoa rintansa.
Hmmm... Tuo homokansa –sana vaikuttaa hiukan oudolta, sillä eiväthän heterotkaan ole mikään yhteinäinen ryhmä. Voit olla siis mitä haluat, eikä kenelläkään ole siihen sanomista. Se homoidentiteettikin on lähinnä sana...
Et ole varmaankaan ainoa, joka on samanlaisessa tilanteessa, sillä muistan nähneeni ainakin yhden dokumentin Ruotsin tv:stä, joka käsitteli vastaavanlaista tilannetta; transseksuaali oli kiinnostunut sukupuolesta, joka vastasi omaa henkistä/sisäistä sukupuolta. Tosin, aika harvinaista tuo taitaa olla. Mietin tässä vain sitä, että miksi olet menossa naimisiin? Pystyykö miehesi hyväksymään sen seikan, että ennemmin tai myöhemmin päädyt sittenkin käyttämään hormoneja, koska koet ristiriidan sisäisen ja ulkoisen olemuksen välillä liian suureksi?
"...dokumentin Ruotsin tv:stä, joka käsitteli vastaavanlaista tilannetta; transseksuaali oli kiinnostunut sukupuolesta, joka vastasi omaa henkistä/sisäistä sukupuolta. Tosin, aika harvinaista tuo taitaa olla."
Ei ole harvinaista. MtF:illä lesbosuhteita tuntuu olevan paljonkin, samoin homosuhteista kiinnostuneita FtM:iä olen tavannut useita. Kun sukupuoli-identiteetti (siis sen normista poikkeaminen) on ihmisen ensisijainen problematiikka, ei seksuaalinen suuntautuminen ole enää ollenkaan niin big deal. Siksi nähdäkseni transsukupuolisten on erityisen helppo tunnistaa bi- tai homoseksuaalisuutensa, myöntää se sekä toteuttaa sitä (edellyttäen tietysti,että partnerin löytyy). Rohkenen jopa väittää, että mistä tahansa kuviteltavissa olevasta ihmisryhmästä transsukupuolisten joukosta saataisiin gallupia tehtäessä suurin biseksuaalien osuus. Tavallaan, jossain mielessä, TS:t ovat jokseenkin immuuneja normeille, jotka yhteiskunta asettaa seksuaaliselle suuntautumiselle.
Ransom: Ei se ihan hirveän hetero ole se mies, jonka kanssa naimisiin menen. Asiasta kysyessäni myönsikin näkevänsä minut ehkä enemmän miehenä kuin naisena. Etkö muka itse menisi naimisiin ihmisen kanssa, joka hyväksyisi "outoutesi" noin hyvin ja vielä rakastaisi hirveästi?
Entä sitten, jos rakkaus loppuu ja mies jättää sinut? Se mahdollisuus on aina olemassa, koska jos nyt päätyisit leikkauttamaan itsesi et sitten enää sen jälkeen ole miehellesi sama ihminen kuin nyt.
Tietenkin se kaikki on sinun omia valintojasi eikä se kuulu kenellekään toiselle paitsi nyt ehkä miehellesi, jonka kanssa menet naimisiin.
Itsensä muokkaaminen leikkauksella on hyvin tavallista. Jo rintojen suurentaminen on saman asian yksi osa, kun keskustellaan itsensä ja ruumiinsa hahmottamisesta ja sukupuolen vaihtamisesta. Missit ja mallit tekevät kauneusleikkauksia eikä siitä enää tunneta häpeää Tavallaan sinäkin tekisit itsellesi "kauneusleikkauksen", jos/kun päädyt sukupuolesi "vaihtamiseen".
Itsensä korjaaminen leikkauksella voi olla loputon kivulias sarka ennen kuin tuntee olevansa "valmis". Tavallaan sen voi kokea jonkinlaisena "siirtymäriittinä" ja "vihkiytymisenä", koska alkukantaisissa kansoissa siirtymäriitteihin liittyi aina peruuttamaton toimenpide, jonka jälkeen oltiin uudessa elämänvaiheessa ( aikuisuus).
Tuohon alkuperäiseen palatakseni... olet siis homomies naisen ruumissa. Empä usko että se "homoyhteisö" minkä minä tunnen / millaisena "homoyhteisön" koen ei sulje ovia edes heteroilta :)Toisipäin taas on eriasia. Itse ainakin olen tässä matkan varrella oppinut hyvinkin suvaitsevaiseksi.
Onnea vaan häiden johdosta ja hyvää jatkoa!