Sukulaisten kysymyksiä.....??
Varmaankin moni on törmännyt siihen että sukulaiset,perhe tutut,lapsuuden ystävät jne. alkavat kyselemään että seurusteletko... oletko kihloissa..koska häät on... lapsia tulossa jne.. Mitä olette vastannu jos ed. mainitut eivät tiedä homoseksuaalisuudesta. Itse vastasin kerran suku juhlissa kaikille kyselijöille (kun ei sulhasta näkynny)... minkä väriset alaushousut sulla on??? Eipä sen jälkeen ole kyselty=)))
Minun vakiovastaukseni on "ainahan sitä jotain säpinää on" :)
vastasin tossa jokin aika sitten jutustelutuokion aikana, että eikös siula ollu jotain säpinää.. vastasin höh, nuo miehet kiinnosta alkuunkaan. Päätelköön mitä tykkäsi, mitäs kysäsi...thih.ikuiselta vanhaltapiialta.
Olen siis himpun vanhempi iältäni jo ja ollunna seurustellu kenenkään kanssa moneen vuoteen.
Ma olen jopa niinkin raukkamainen, etta valilla jos sukulaiset tulee kyselemaan, etta onko koulussa kivjoa tyttoja, niin sanon, etta onhan noita. Sitten jos ne kysyy etta onko sulla siis tyttoystava, niin ma vastaan etta en nyt tartte akkoja elamaani.. Onneks nuo kyselyt on jo vahentyny ja mun ei tartte olla vaikeena. Mulla tulee vaan olemaan tosi rankkaa myohemmin. En voi kertoo niille mitaan. Onneks mun mutsi ja faija teitaa kaiken, niin ne aina sanoo etta ala valita.. :)
Samaa taktiikkaa käytän ku Noname eli jotain säpinää on menossa. Nuorempana olin enemmän -mango-:n llinjoilla, mut iän myötä on tarttenu keksiä muita selityksiä. Paras keino on kuitenki pysyä erossa sukulaisista niin ei tartte vastailla niiden kymysyksiin.
En tajua, miksette kerro sukulaisille..? Meillä on kai niin läheinen suku, että kertominen tai asian paljastuminen muulla tavalla oli selviö. Muutama ei tykännyt asiasta, mutta se ei ole mun ongelma vaan niiden. Suvun enemmistö on myös ollut mun tukena eikä umpimielisten eli esimerkiksi sukujuhlissa mulle on paikka omana itsenäni ja tyttöystikselleni samaten ja jos joku ei meitä kestä, niin jääköön pois. Mun vanhemmat ja sisarukset auttoivat asian kertomisessa mua kyllä tosi paljon ja suurinosa suhtautui tosi kivasti ainakin kasvokkain. Sen jälkeen multa kyseltiin "että onko rakkautta ilmassa" :) kukaan ei siis kysynyt varsinaisesti tytöistä/naisista, muttei enää miehistäkään.
Mun sukulaiset eivät kysy mitään, he OLETTAVAT!!!!
Pahoittelen, Pora-liike!
Vanhemmat tietää, sukulaiset & kaverit. Eivät sen kummemmin kysele asioista. Isä on ainoa joka kyselee että olenko vielä alkanut katseleen naisia sillä silmällä, vaikka ihan selvästi tietää meitsin seksuaalisesta suuntautumisesta ;)
Mitä tarkoita JariX, kun sanot, että perheesi tietää, mutta isä kyselee silti naisista? Eikö isä hyväksy asiaa ja yrittää sen (itseltään) kieltää?
Eihän vanhempani hyväskynyt aluksi että olen homo, äiti oppi hyväksymään ajan myötä, isä hyväksyy kyllä mutta välillä tulee kysymyksiä naisista.
onneksi on niinkin hienoja vanhemppia teillä =). Onnea sellaisista vanhemmista.
Minun siteeni sukuun meni samalla kun selvisi elämäntyylini. Nyt katkolla siteet sukuun, ei paljon asiaa sukujuhliin tai mihinkään, homokammoisempia saa etsiä.
noh... ensinnäkin välttelen minkä voin oma suvun sukujuhlia, tätejä, setiä, serkkuja jne.
oletus on että vanhemmat tietää, mutta asiasta ei puhuta, ehkä niin parempi tai mistä sen tietää. kyläillessämme heidän luona he kysyvät monikossa tekemisiämme jne. ei vaan haluta kohdata sitä totuutta itse kukaneenkaan.
sisaruksistani nuorin tuomitsee, minun ymmärrykselläni, minut täysin, koska en voi mennä kylään rakkaani kanssa. yksin kyllä saan käydä ja olemme kyllä muutoin yhteyksissä. hän vetoaa lapsiinsa ja heidän kyselyihin. - tarviiko sitä kaikkea kertoa lapsillekaan. jotkut nuoretkin osaavat kyllä olla tosi ahdasmielisiä.
kaikestahuolimatta tai sen takia elämäni on ihanaa. rakastan ja minua rakastetaan. en estä ketään hyväksymästä minua ;)
Tässä puhuttiin että miksi ei kerrota sukulaisille. Vastaus on helppo; vanhempi sukupolvi on useimmiten ahdasmielinen. Isoäitini saisi ainakin sydärin. 10-vuotiaitten serkkujeni mielestä kaikki homot tulisi tappaa (hurmaavia pikku-lapsia!). Ylipäätänsä sukuni ei kyllä ole erityisen homoystävällinen. Minulla ei sitäpaitsi ole tarvetta kertoa suvulle jota tapaan 2 kertaa vuodessa. Vanhempani tietävät mutta äitini kanssa on mahdotonta puhua asiasta. Sitäpaitsi bisexualisuuden sukuni ymmärtäisi varmaan vielä huonommin kuin homouden.
Kukaan ei tiedä, eri asia mitä moni mahtaa arvata. Joskus (varsinkin nuorempana) kysellään tyttöjen perään mutta enpä jaksa hirveästi selitellä, yleensä kierrän asian tai olen vain hiljaa enkä kommentoi keskustelua mitenkään. En muutenkaan kerro mielelläni omista asioistani ja tekemisistäni muille, mitäpä se niille kuuluu onko mulla tyttöä - eli poikaa ;) - vai ei. Tuskin tulen koskaan kertomaan sukulaisille, osa kun on himouskovaisia vieläpä - enpä heille jakaisi muitakaan henkilökohtaisia asioita elämästäni.
Niinhän sitä sanotaan, että ystävänsä voi valita mutta sukulaisia ei. Äiti ja veli tietää, isä kuoli autuaan tietämättömänä. Kaikki serkut / pikkuserkut joiden kanssa tulee oltua enemmän tekemisissä tietää. Vanhempi polvi ei tiedä eikä sen tarvitsekaan, koska sieltä varmasti osattaisiin valuttaa apulantaa ei pelkästään minun vaan myös äidin niskaan. Sitä paitsi ajattelin pitää suuni kiinni ainakin niin kauan kuin nimeni on neljässä testamentissa...
Valitettavasti ihmiset OLETTAVAT LIIKAA.
Minulla oli hyvin pitkä aika elämässäni etteivät seksi eikä seurustelu kiinnostaneet. Se teki ihmiset aivan sairaalloisen uteliaiksi. Monelle on ollut helpompi kertoa vaikka se vähäinen homoseksuaalinen kokemus mitä minullakin on kuin se, että ei mitään säpinää tapahdu.
Parin viikon päästä saan tähän viestiketjuun varmasti ihan tuoreita muunnelmia sukulaisten tunkeilevista kysymyksistä. Minua nuorempi veli ja kumppaninsa järjestävät ensimmäisen lapsensa nimenantojuhlat ja siellä varmasti kysyy yksi jos toinenkin milloin vanhempi veli ottaa nuoremmasta mallia.
Serkkujen kanssa oli hyvä suunnitelma:
Joka kerta tällaisen kysymyksen koittaessa haen serkkuni kameran kanssa paikalle ja vastaan sen jälkeen totuudenmukaisesti, että penis kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin vagina. Juhlien päätyttyä voidaan serkun kanssa katsoa kuvista, kuinka monta isotätiä nielaisi kahvilusikan tai servietin. Ehkä saadaan jopa muutama testamentti avattua...
Ei näistä tilanteista selviä muuten kuin mustalla huumorilla.
Multa äiti kysyi yhessä vaiheessa tässä pari vuotta sitten, että "onkos sulla nyt ketään tyttöystävää?" ja vastasin kieltävästi. Ja sitten se kysy, että "no onkos sulla sitten poikaystävää" ja vastasin siihenkin kieltävästi kun olin sinkku silloin, mutta äitini seuraava kommentti ei ollut kylläkään mikään mukavin maailmassa se nimittäin vastasi tähän, että "Hyvä.."
Mä en ole pystynyt kertomaan vanhemmille enkä sukulaisille, ovat niin homofobista porukkaa, kuin olla voi. Ainoastaan veljeni ja yksi täti tietävät eivätkä paheksu, he ovat muutenkin olleet aina uskottujani. Kysymyksiin "onko sulla ketään" oon yleensä vastannut, että ei mitään vakavampaa. Äidiltä kuulee välllä kysymyksen "miksei sulla ole ketään" ja se vasta ärsyttävää onkin. Siihen vastaan yleensä, että elämässäni on muitakin intressejä kuin miehet, eikä sopivia kumppaneita noin vaan löydä. Helpointa ois kai kertoa vaan totuus kaikille, mutta ainakaan vielä minulla ei ole tarpeeksi rohkeutta siihen.
Minulla lähimmät sukulaiseni kuten ydinperhe ja isoäitini tietävät minusta. Ystäväni tietävät tietenkin myös. Isoisäni ei tiedä..hän on aika isänmaallinen ja samalla hiukan sovinistinen. Kävasti hän välittää minusta mutta en tiedä miten hän ottaisi lesbouteni.. Ei ole tullut kerrottua kun ei usein nähdäkään eikä sitten kahvipöydässä viitsi alkaa hämmentämään soppaa.
Isänäitini ei tiedä myöskään..hän kovasti ihmetteli kuulemma kun minulla ei ole poikaystävää ja etten sinäkään kesänä käynyt ollenkaan tansseissa kun olin hänen luonaan kylässä..Mistähän syystä. 9__9 Kovasti hän odottaa häitäni ja tulevia lastenlapsia. Tekisi mieli kertoa hänelle ennenkö hän poistuu tästä maailmasta.
Serkkuni eivät myöskään tiedä. Johtuu siitä etten näe heitä useinkaan. Kummisetänikään ei tiedä. Vielä on siis kerrottavaa suuntaan ja toiseen..