lesbous/äitiys

  • 1 / 7
  • aishatuu
  • 27.2.2005 13:22
Mitä mieltä olette tästä yhdistelmästä rakkaat siskot,olen usein törmännyt asiaan enkä aina niin positiivisessa hengessä.
Toivoisin keskustelua asiasta positiivisessa hengessä, niinkuin mielestäni tällä upealla palstalla on tapanakin
aishatuu
  • 2 / 7
  • auriiz
  • 27.2.2005 13:33
Minun mielestäni samasta aiheesta voisi kysyä näin että mitä mieltä on yhdistelmästä: heterous/äitiys?
Ympäristö voi ehkä suhtautua suopeammin heteroäiteihin, muuta eroa ei kai ole...? Tosin ei minulla ole omakohtaista kokemusta asiasta.
  • 3 / 7
  • äitee
  • 28.2.2005 9:31
Kyllä meitä on olemassa;) Täytyi ihan pysähtyä ajattelemaan asiaa, kun se on itselle niin itsestäänselvä asia. Miksi lesbo ei voisi olla äiti? Tai jonkun äiti olla lesbo? Äitiys on äitiyttä seksuaalisesta suhtautumisesta, ihonväristä, iästä, uskonnosta, tms. asioista riippumatta
  • 4 / 7
  • aishatuu
  • 28.2.2005 13:11
Niin ,äitiys on upea ja kasvattava kokemus.Miksi sitten jotkut siskot tuntuvat suorastaan karttavan äitinaisia.
Lapsethan ovat meille vain lainaa,olemme saaneet ihanan mahdollisuuden rakastaa antaa eväät maailmaan ja tulevaisuuteen mutta rakkaansa toivoisi olevan osa sielua,rinnallaan maailman loppuun ja vielä takaisínkin!
  • 5 / 7
  • lepakkoäiti?
  • 22.3.2005 8:38
Olen minäkin ollut huomaavinani, että leppispiireissä ihmetellään vauvakuumetta ja nostetaan kulmia äitihaaveille. Toisaalta olen tavannut onnellisia sateenkaariperheitä.

Lesboissa on aika paljon ura- ja bileorientoituneita aikuisia naisia. Lapsettomuus on monille varmaan luonnollinen asia. Kuinkakohan moni on haikaillut lasten perään ja kuinka moni ei missään nimessä haluaisi lapsia... Olen lasten kanssa tekemisissä töissäkin ja työstäni puhuessa koen olevani outo lintu lepakkomaailmassa. Enpä ole minäkään kokenut itseäni erityisen haluttuna, mutta olisin mieluummin sinkkulesboäiti kuin lapseton lesbopuoliso.
  • 6 / 7
  • kipinä
  • 22.3.2005 20:23
tämä keskustelu taas valoitti minun suppeakatseista maailmankuvaani.
En ollut koskaan aiemmin ajatellut lapsia kuin huutavina kääröinä..
Rakastuttuani, niin jo vuoden jälkeen huomasin puhuvani lapsista ja ulkoilusta vaunuja lykkien..ja haaveilin että ehdottomasti hankimme lapsia(n), sivupointtina että rakkaani ei innostunut ajatuksesta, mutta huomasin ajan myötä että ei pahemmin vastaanhangoitellut kun puhuin , jopa vaipan vaihdostakin ;).
Mitä nyt seuraillut kirjoituksia niin meitä on monenlaisia, kaikkialla.
Kiva lueskella tämäntyylisiäkin kirjoituksia.
  • 7 / 7
  • saara78
  • 27.3.2005 10:12
Juu, mä haluisin äidix ja mun tyttöystävälläkään ei ole mitään vauvaa vastaan. Taitaa vaan tulla stoppi eteen kun tulee toi uusi hedelmöityshoitolaki....se ei kuulkaa tytöt kovin hyvältä meidän kannalta näytä. Tietysti jäähän vielä noi muumimukimenetelmät sun muut käyttöön...mut onhan niissä riskinsä....