PSB parhaimmat?

Olen tässä kuunellut taas lähipäivinä Pet Shop Boys:in tuotantoa ja täytyy nostaa hattua pojille.
Sieltä tuotannosta paljastuu todella upeita kappaleita...ihan jopa evergreenin vertaisia.
Minulle on todella kovin kolahtanut taas esim kertakaikkisen upea Liberation, Being Boring, You Tell me you love me when your drunk.
En voi muuta sanoa kuin: `Kaunista on´.

PSB:lla on kyllä useita hyviä biisejä..
mutta huipulle nousee Hallo Spaceboy (David Bowie fanituksen takia :)
sekä It's a Sin.

Loistava yhtye!

Harvalla pop yhtyeellä on käsittämättömän paljon hyviä kappaleita kuten

Being boring
It's a sin
Can you forvige her?
Paninaro
Left to my own devices
Samurai in autumn
Absolutely Fabulous
Tonight is forever

Being Boring ja Rent tulee ensimmäisinä mieleen. IhQ biisejä.

In the Night, saksalainen promoversio.... ihan paras!!! (löytyy netistä)

Aika brittiläistä, kuivan älyllistä se aina on ollut. Neil Tennantista ei yksinkertaisesti ole laulajana mihinkään. Se on kuin mikäkin englantilainen pikkukaupunkin pankin haarakonttorin vaihtokassa muutenkin noin karisman puolesta.

Muistuu mieleen se hulvaton tapaus kun PSB yritti haastaa U2:ta julkiseen loanheittoon. Se "Where the streets have no namekin" oli tarkoitettu loukkaukseksi Bonoa ja kumppaneita kohtaan. Kumpikohan noista bändeistä omaa enemmän painoarvoa rockin historiassa ja kummalla on edelleen ihan kunnioitettava ura?

PSB:n laulajan äänestä en ole koskaan pitänyt, mutta melodian- ja sanoituksen tekijöinä pari on vaikuttava.

Minusta tyhmää verrata U2 vs. PSB. Aivan eri tyylisuunnan edustajia.

PSB sitä vertailua suoritti. Ihan kuin risa munamankeli haastaisi Rolls Roycea. Lueteltakoon menestyksen mittareita joilla U2 pyyhkii lattiaa jollain PSB:llä:

- U2 on melkein koko uransa ajan ollut suosittu Amerikassakin, PSB:n mnestys ei ole edennyt joitain klubilistoja, jos niitäkään, pidemmälle.

- U2:n ei tarvitse pelailla millään homokorteilla. Eivät he tosin voisikaan. PSB on aika ekslusiivisesti homoghetto-kamaa nykyään.

- U2:n levymyynti on ihan toiselta planeetalta kuin PSB:n.

- U2:n kiertueet ovat ulottuneet maihin joissa ei tiedetä edes mikä PSB on.

- U2 on saanut valtavasti tunnustusta hyväntekeväisyys-, ihmisoikeus-, ympäristonsuojelu-, yms. toimistaan. PSB ei ole kalpoista ahteriaan moisella vaivannut.

- Bono on maailman ihanin ja karismaattisin mies. Chris Lowe ja Neil Tennant ovat vain aneemisia brittinynnyjä.

- Voiko joku väittää etteiko sellaisilla biiseillä kuin Unforgettable fire, Pride, Where the streets have no name, With or without you, One jne. nyt ole hienoinen tasoero verrattuna West End girlsiin, It's a siniin jne. verrattuna.

Siis mä pidän kyllä U2 todella paljon, mutta on jotenkin älyttömän absurdia verrata PSB:tä ja U2 toisiinsa.

- U2 on irlantilainen, PSB, kuten mainittu, on brittejä.

- U2 on tyylipuhtaasti rock- yhtye, PSB tyylipuhtaasti dance-pop - yhtye

- U2 on oikeasti bändi ja se pyrkii enemmän mainstream suosioon nykyään kuin PSB, joka jatkaa omanlaisensa musiikin tekemistä, vaikka kyseisen musiikkilajin myyntiluvut ovat selkeästi tippuneet.

- U2 on stadionrock- yhtye, PSB on enemmän klubipoppi yhtye.

- U2 vs. PSB on naurettava vertaus kertakaikkiaan. Paljon järkevämpää olisi verrata PSB:tä Erasureen ja U2 vaikka Def Leppardiin.

Noh. PSB:n parhaimpia biisejä mun pienen mieleni mielestä ovat:

It's a Sin (ihan paras)
Can You Forgive Her?
Paninaro
Always On My Mind
Go Westi

- U2:n kiertueet ovat ulottuneet maihin joissa ei tiedetä edes mikä PSB on

Ja mitkähän maat mahtaa olla kyseessä?

U2:lla on tasan yksi hyvä biisi, Sunday Bloody Sunday

Onhan se sittenkin 100% enemmän kuin PSB:llä jolla ei ole yhtään hyvää biisiä. Kuten sanoin: lattiankuurauskamaa.

...paitsi It's a Sin ja This must be the place i waited years to live...

U2=Taustamuzakkia hississä

Merkonomi-narinaa nuo ja kaikki muutkin PSB-tekeleet. U2 on vaarallista hissimusaa. I will follow, Gloria, New years day, Desire, Even Better than the real thing, Some days are better than others jne. jne. jne. saisivat minut hyppimään niin että tippusi alas koko höskä.

Tiedän toisenkin loistavan kappaleen U2:lta nimittäin Where streets have no name PSB coverina :p

Joo. Sepä se onkin PSB:n suurimpia hittejä ja juuri siksi ettei ne itse kynäilleet sitä.

Niin ja peruna on ehdottomasti parempi kuin rautakanki!!!

Itseasiassa Where streets have no name on paljon parempi PSB coverina kuin alkuperäinen U2:lta

Se ei ole edes kunnon coveri, vaan siihen on ympätty jotain diskohittiä jonka tuo chub suurena poppihinttinä varmasti hyvin tuntee.

Ja kuten sanottu se oli tarkoitettu pilkkalauluksi U2:ta kohtaan sillä eihän U2:n kaltainen, siihen aikaan farkkuihin ja värjäämättömiin pitkätukkiin sonnustautunut, oksettavaa saastaista rockia soittava pirulauma nyt mitään tanssimusaa ikinä tee.

Mutta tekipä hyvinkin 1990-luvulla ja helvetin paljon miehekkäämmin kuin kaksikaan PSB:tä.

Sitäpaitsi Chris Lowehan on jossain tunnustanut että tekis hiukan mieli lääppästä Larry Mullen Jr:n takamusta eli pelkästä (toivottomasta) rakkaudesta se hevonen potki alun alkaenkin.

Achtung Baby on sitten kuullut myös yhtye Paskan tulkinnan Sunday Bloody Sunday:stä joka sekin on paljon parempi kuin alkuperäinen

Achtung Baby kirjoitti " Ja kuten sanottu se oli tarkoitettu pilkkalauluksi U2:ta kohtaan sillä eihän U2:n kaltainen, siihen aikaan farkkuihin ja värjäämättömiin pitkätukkiin sonnustautunut, oksettavaa saastaista rockia soittava pirulauma nyt mitään tanssimusaa ikinä tee."

Vaan sortuipa siihen loppujen lopuksi....suutari pysyköön lestissään.

Eipä sortunut vaan näytti kaikenmaailman poppihinteille ja PSB:ille miten naurettavia ja peteettisia ne ovat. Todellisen musiikillisen nerouden merkki on, että pystyy vaikuttamaan komeasti eri musiikkityyleissä. U2 ei kuulostanut ollenkaan paskemmalta tehdessään tuotakaan materiaalia, mutta kukapa voisi kuvitella PSB:tä tekemässä rockia. Nauruunhan siinä kuolisi. Pysyköön se suutari lestissään josta ei mihinkään muuhun kuin siihen lestiin ole.

Siis mun mielestä rautakanki on paljon parempi kuin peruna! Ja se joka yrittää väittää muuta, on teekkari!

Popmart lava oli mitäänsanomaton. Ikinä ei ollut niin tylsää kuin sillä keikalla, Helsingin Olympia stadionilla=God i'm bored

Mihinpä sitä sitten itse on tullutkaan sorruttua. Konsertteihin mennään musiikin, ei oheisälän takia. Kun ymmärtää musiikin päälle ei haittaa vaikka sitä esitettäisiin rämän mersun takakopasta. Tiedä sitten PSB:n konserteista, en ole yhden ainuttakaan nähnyt, koska itse sentään tajuan kiertää kaukaa sellaisen mitä inhoan. Toisin kuin erääät

Pet shoppareita sinänsä väheksymättä 20 v. sitten solisti Tennant toi sukupuolettomalla äänenkäytöllään mieleeni yhden sortin lausuntataiteilijan Amanda Learin. Tais olla se West end Girls.
Ei takeita suuresta äänivarannosta, mutta jotakin jujua kuitenkin.
Jälkeenpäin opin jopa pitämään joistakin heidän kappaleistaan.
Suuriin musiikillisiin tiennäyttäjiin en silti ole heitä nimeässä., vaikka noita vinyylimaksejakin löytyy hyllystä.

Täytyy sanoa että U2 uusin albumi on mukava sekoitus uutta ja vanhaa, uusin sinkku Vertigo potkii todella lujaa....

Molemmat yhtyeet ovat onnistuneet omilla saroillaan loistavasti. Ainakin minulle molemmat yhtyeet ovat onnistuneet säveltämään muutaman pop-helmen.

Popmart kiertueellahan nimenomaan oli pääosassa oheisälä
eikä musiikki.

En mene myöskään PSB:n keikalle, mulle riittää levyt

Mutta Rammstein, Slayer, Anthrax, Impaled Nazarene saisi mut takuuvarmasti keikalle

PSB parhaimmat?

...Minulla on kaikki U2:n LP:t, ja ehdottomasti pidan joka ainoasta, mutta niiden konsertissa en ole ollut (ehkapa tulevalla kierueella sitten...).

Pet Shop Boysien keikalla sen sijaan olen ollut, Ruisrock '97 tai '98 - ja pirun hyvin osasivat viihdyttaa.
Mukavinta oli tuon U2 -coverin seka Bowie-coverin aikana (Heh, Bowie omisti samana iltana esiintyessaan oman vanhan kappaleensa "Queen Bitch" PSB-kavereille...).

Noiden ohella muistan lampimasti 80-luvun lopulta kappaleen "Rent", teinirakkausmuistoja, U know.

Tulipa sitten otettua tahankin keskusteluun osaa, -R