Etuoikeus syntyä homomieheksi
Luen parhaillaan kirjaa Tuppisuinen mies - Kirjoitelmia sukupuolesta, kielestä ja kulttuurista (Vesa Heikkinen et al.).
Olen pitkään pohtinut sitä, miksi homomies on heteromiehelle niinkin suuri uhka, että hän voi joissakin kulttuureissa jopa tappaa homon tämän identiteetin vuoksi.
Kirja antaa ainakin minulle toisenlaista näkökulmaa heteromiehen ajatteluun ja maailmaan. Sitä miksi heteromiehelle on niin tavattoman tärkeää käydä porukalla kaljalla, punttisalilla, saunomassa ja urheilukilpailuissa, jonne naisilla ei ole oikeastaan asiaa. Olen aikaisemmin väittänyt, että noiden tilanteiden syvällinen tarkoitus on päästää homoeroottiset tuntemukset luvallisesti esille. Tämä saattaa olla yksi mahdollinen syy.
Kirjassa Ilmari Leppihalme toteaa: "...maskuliinisuus rakentuu kommunikaatiossa ja sosiaalisessa prosessissa. Maskuliinisuus ei siis ole mitään annettua, vaan se pitää jatkuvasti osoittaa ja tämä vaatii nimenomaan miehisen yleisönsä."
Leppihalmeen väitteen olen moneen kertaan todentanut saunailloissa, joissa jutut usein ensimmäisen kaljan jälkeen kulkevat kuvauksiin mahtavista ryyppäämisistä, naisista, seksuaalisista ihmesuorituksista ja päätyvät hetken kuluttua homojen mollaamiseen.
On se muuten todella rasittavaa hankkiutua jatkuvasti miesporukoihin, joissa omaa maskuliinisuutta korostellaan mitä kekseliäimmillä ja mielikuvituksellisilla jutuilla ja samaan aikaan halutaan alistaa esimerkiksi naisia ja homoja. Heteromies onkin ehkä maskuliinisuutensa vanki.
Homomies jotenkin miehenä uhkaa vakavasti heteromiehen minäkuvaa olemalla mies, tarvitsematta porukassa rehennellä sillä taikka kertoa naisenkaatojuttuja. Homomies jotenkin rikkoo tuon ikiaikaisen asetelman.
Omakohtaisesti totean kokevani selkeästi olevani mies, eikä miehisyyttäni mikään uhkaa. Heteromies tarvitsee egonsa tukemiseen paljon energiaa. Minun ei tarvitse tuhlata omaa energiaani tuolla tavoin.
Katson, että on etuoikeus syntyä homomieheksi!
Olen itse pohtinut tuota samaa useasti johtuen että työskentelin todella monta vuotta melkein pelkästään miesten kanssa.
Huomasin usein tuon saman ilmiön puheissa ja eleissä sekä kuinka voimakkaasti heitä yhdisti tämä `Me´-henki.
Mitä vanhemmaksi tulin sen rohkeammaksi tulin ja ilmaisin mielipiteeni kuulessani näitä idioottimaisia ryhmä mantroja. Oli sitten kyseessä viinan juonti saavutus tai naisten kaadon laskentaa.
Yleensä sain takaisin huudot huumorintajuttomuudesta mutta uskon että jotakin jäi kytemään, koska vuosien saatossa se väheni.
Kahden kesken miehet avautuivat yllättävänkin nopeasti minulle vaikkakaan kaikilla eivät sanat eivät aina löytyneet ilmaisemaan asiaa.
Uskon että heteromiehelle muiden naurunalaiseksi joutuminen on se suurin kauhistus, toisaalta kenelle se ei olisi sitten?
Olen huomannut että esim muutamat heteromies ystäväni vaivautuvat joskus viellä välillä jos kuulevat että: `Mahtaakos tuo olla tuon uusin poikaystävä......´
Mutta olisivat silti valmiit puolustamaan minua jos sikseen tulee (siis nyrkein)....tämä on tätä Suomalaista perinnekulttuuria viikonloppuisin kadulla.
Olen itse usein miettinyt kuinka etuoikeutettua elämää vietänkään ja mitkä mahdollisuudet minulla on.
Paatuneita macho-heteroita minulle tulee joskus sääli koska koen että he ovat todella oman roolinsa vankeja. Raamit ovat todella ahtaat ja niitä ei `venytettä´muulla tavalla kuin kaatokännillä....tämän perustelun me Suomalaiset olemme kuuleet jo 1000 kertaa:`No kun mä olin niin kännissä....´
Totuus on kyllä se että kaavamaisuus vaivaa myös meitä homoja, ainakin osaa....mutta tämä ei ole nyt tässä aiheena joten annetaan olla.
Tuli vielä jatkoajatus tuosta DNKY:n kirjoituksesta.
Erikoinen muutos tapahtuu monta kertaa heteromiehen käyttäytymisessä sen jälkeen kun olen tullut hänelle kaapista ulos.
Seuraavan tyyppisen kysymyksen olen kuullut useasti: "Kuule, voisinko kertoa sinulle yhdestä asiasta, josta en ole voinut puhua kenenkään kanssa?"
Useimmiten tuo "yksi asia" liittyy miehen parisuhteen ongelmiin, suhteeseen omiin lapsiin tai vaikeuksiin omaan suoriutumiseen seksuaalisuuden alueella. Monasti varsin isoja ja merkittäviäkin asioita, joita hän on kantanut mukanaan kenties pitkäänkin.
Olen miettinyt, että millaiseksi asetelma oikein heteromiehen päässä muuttui, kun tulin kaapista ulos.
Arvelen, että osoittamalla luottamusta häntä kohtaan, hän uskaltaa olla miehen edessä heikko, koska homomiehen kanssa ei olekaan kilpailutilannetta.
Menkää vaikka koodi.netin chattiin niin kyllä kuulee miten se ja tuo jätkä on pannut vaikka ketä ja millä tavoin. Ja homot ei muka rehentele naimapuuhillaan!
"Etuoikeus" my ass. Homous pilaa usein koko elämän koska vanhimmiten miehen elämän laatu rakentuu perheen, lasten ja lastenlasten varaan, homohan ei voi ilman huomattavia kepulikonsteja saada mitään näistä.
Ja mitä se on tää jatkuva feministinen ruikutus ja heteromiesten vihaaminen? Mun mielestä paljon mikään ei ole inhottavampi kuin femakko-homo joka yhdessä naisten (lesbojen yms.) vihaa ja taistelee miehiä vastaan. Siksi en kuulu Setaankaan.
Rakas L.Vittunen haluan hieman tarkentaa sinulle vastaustani..
Koita hyvä ihminen tajuta että meitä homoja on niin monta erillaista kuten on heteroitakin.
Vai pettävätkö kaikki heterot vaimojaan, ovatko kaikki heterot kiinostuneita s/m:stä, kaikki heterot kiihkouskovaisia?? jne, jne...
Kaikki homot eivät ole kiertopokaaleita baareissa sekä eivät rehentele seksikokemuksillaan, osa tekee niin varmaan ja se heille suotakoot. Jokainen ammentaa elämänsä ilot mistä haluavatkin.
Miksi ihmeessä maalaat tuollaisen kuvan vanhenemiesesta? Väitätkö että kaikki heterot kokevat tuon väittämän??
Oletko olenkaan selvilllä kuinka rikkinäiset ovat heteromaailman arvot tällä hetkellä? Tai miten selität juoppojen, narkkareiden, yksineläjien vanhenemisen heteromaailmassa?? Tuleeko kentien joku Punaisenristin ambulanssi pelastamaan nämä yksilöt, heterovanhainkotiin jossa odottaa sijais lastenlapset ja super onnellinen vanhuus?? Yhtä päätön väittämä kun se sinunkin, vai mitä?
Kuka sanoo että kaikki homot ovat femi-homoja ja faghagien ympäröimä? Mistä ihmeestä ammennat nämä visiot? Jos elät moisessa niin vaihda hyvä ihminen tuttava piiriäsi jos et kerran viihdy.
Mua vituttaa tällainen homojen ahkerasti viljelemä utopia homojen yli-ihmisyydestä.
Jokainen hinuri on automaattisesti raivoraitis, korkeasti älyllinen heikkojen puolustaja. Viina ei siis maistu yhtään? Kummasti nämä ei-kiertopokaalit on liioin aina jaksaneet ylvästellä miten heillä on vakituisen "rakastettunsa" kanssa semmoiset sessiot että Xtus. Naimisillaan leuhkimista sekin on.
Valtaosa hinureista ottaa täyden kompensaation muiden kustannuksella siitä minkä se hetero-homo-akselilla häviää. Tuolla toisaalla raivoaa vainoharhainen vihanlietsonta islamisteja kohtaan ja täällä on säännöllisesti runtattu kaikki "juopot", "narkkarit", työttömät, köyhät...
Vai on heteromaailmassa rikkinäiset arvot? Ihanassa homomaailmassa ei sitten lainkaan? Ainakin yli 80% heteroista elää ihan hyvää elämää vaikka kuinka ollaan yksinäisiä, juoppoja, narkkareita, avionrikkojia, sadomasoja - siis sinun mielestäsi, kyllä se maalitela omassakin räpylässäsi pysyy.
Setan miesvastaisuus nyt on selvä juttu koska Setan mannekiinit tälläkin sivulla kuten tuo JuhaniV ja mm. se Public Eye joka välissä väläyttelevät kaikenlaista miesvihaista moskaa miten heteromiehet eivät muuta teekään kuin hakkaavat ja pettävät muijiaan ja muuta.
Lisäksi tuossa buulaakissa on enimmäkseen lesboja ja senhän tietää mitä ne lesbot ajattelevat miehistä. Ainoat jotka jotenkuten saavat edes elää niiden mielestä ovat juuri kaikki femakko-homot. Tämä on faktaa, sen verran monen kerran on lesbopaskaan astuttu että kyllä se tilastollisesti kuvaa jotain.
Täytyypä myöntää, että olen osin samoilla linjoilla. Mies jo aikoinaan totesi, että JuhaniV pyrkii esiintymään hyvin empaattisesti, muttei herra oikeasti empaattinen ole. Seta taasen on jonkinlainen miespelkoisten ja seksikielteisten naisten keinohedelmöityspesäke. Missä ovat miehet ja seksi ?
Wau jopa oli vuodatus, kiitos siitä.
Setaan en ota kantaa koska en tunne kyseistä organisaatiota, eikä minun tässä tilaanteessa oikein tarvitsekkaan. Asun ulkomailla.
Kuka sanoi että olen raivoraitis? Hyvä L.Vittunen, älä yleistä.
Korkea älyinen tuskin olen mutta tällä koulutuksella olen pärjännyt elämässäni loistavasti, elämää oppii hienosti kun sitä elää.
Kuten sanoin sinulle aikasemmin jo, vaihda tuttava piiriäsi jos se pursuaa näitä sinun inhomia tyyppejä. Minä en ainakaan kuunelisi moista moskaa ainakaan vapaa-aikanani.
Enkä missään nimessä väittänyt että homojen maailma olisi eheä, ei todellakaan. Itse tapasin hyvin monesti Suomessa arkoja. rikkinäisiä homoja tai sitten äärttömän kylmiä egoisteja joille oma orgasmi oli ainoa tavoittelun kohde.
Mutta en usko että näistä tyypeistä koostui koko Suomen homo maailma, koska minä kuuluin siihen enkä omannut näitä piirteitä.
Toivon todella sydämmeni pohjasta että lukusi 80% on paikkaansa pitävä, että ihmiset ovat onnellisia elämäänsä.
Mutta nyt kysynkin sinulta kuka on jättänyt sinun sormet oven väliin? Sinusta huokuu sen verran raju inho ja halveksunta. Vai johtuuko se jostain muusta ken ties??
Heteromiehet ovat sorretumpia kuin homomiehet, heteromiesten kaava on paljon fiksatumpi. Siis tämä stereotyyppinen kaava. Me homot voidaan hömpöttää miten vaan, kikattaa duunissa, vaihtaa hiusten väriä kuukausittain, pukeutua ikäluokkaa nuorempien kuteisiin, vaihtaa kumppania viikoittain -- tai sitten olla tosi straight arrow, miten vaan ja kaikki on ok, homolle.
Kyllä mun heteroystävät ovat välillä (vähän vaan tosin) kateellisia minun ´vapaudesta´ - vaikka hiusten väri ei vaihtelekaan. :)
Jaha, minkähänlaisen tabun minä nyt rikoin, koska nimimerkit L.V. ja Xius näyttävät vetäneen herneet kunnolla nenäänsä.
Ilmeisesti heidän mielestään homon on pysyttävä ruodussa, eli ressukka-moodissa. No, heidän tuollainen asenteensa on oikeastaan tyylipuhdas malliesimerkki sisäistetystä homofobiasta.
Sitten pieni pyyntö: Jospa nimimerkki L.V. minua siteeratessaan jättäisi pistämättä suuhuni sellaisia sanoja mitä en ole lausunut.
Toinen mielenkiintoinen ilmiö on tämä Seta-viha. Sitä näyttää pulppuilevan puolelta jos toiselta. Minä en ymmärrä noiden henkilöiden perusongelmaa tässä asiassa. Jotkut noista Setaan kohdistetuista väitteistä ovat täysin epärealistisia ja käsittämättömiä.
Olen nyt täysin eksynyt otsikosta, eli siitä, että homomiehellä on paljon enemmän vapausasteita kuin heteroveljellään. Niko tuota jo edellä hyvin perustelikin.
Yhtenä hienona asiana homomiehen elämässä pidän sitä, että ei ole valmiita putkia tai kaavioita, joihin heteroveljensä on pakko solahtaa ollakseen yhteiskuntakelpoinen. Homomies voi luoda itse oman elämänmallinsa. Se on hieno asia, jos sellaiseen on kykenevä. Toki surullista kyllä, jotkut homomiehet valitsevat esimerkiksi kulissiavioliiton, pelätessään identiteettinsä paljastuvan ja mitä todennäköisimmin vievät samalla useita ihmisiä vaikeuksiin. Perussyy tuollaisiin valintoihin on lopulta yhteiskunnan oletetut tai todelliset asenteet homoja kohtaan, sekä homomiehen sisäistämä homofobia.
Minusta nuoremmat heterot ovat aika vapaita ja kovasti homonoloisia ainakin pintapuolisesti katsottuna. Kertoo vain siitä miten suuri vaikutus homoilla on ympäristöönsä( heitä kopioidaan). Metroseksuaali on uusi sana, jotta voi olla yhtä kiinnostunut itsestään kuin hintit...haloo!
Aika moni heteromies on sinkku ja se tuo ongelmia kuten homoillekin. Ystävättömyys on vaikeata kestää.
Heteromies voi huonosti. Homo ei sen paremmin kun vanhenee ja rupsahtaa. Vain "parisuhteilu" pelastaa homon ( kohtaamasta itseään) tai hukuttaa pelon. Työnarkomania on yksi kainalosauva.
Heteromiehen "homottelu" ja homojen mollaaminen( tai ruotsalaisten) on vain keino nostaa omaa itsetuntoaan toisten kustannuksella." Olen parempi kuin nuo tosi luuserit homot ( runkkarit )".... vaikka miesten välinen ystävyys olisi se, mitä kaipaan, mutta en kehtaa myöntää, koska jos niin tekisin olisin jo ylittänyt rajan olla hintahtava, mitä pelkään. Vain "tosi miesten" seurassa kehtaan raottaa hiukan panssariani( kosketella miestä-kännissä tietty- tai vertailla kroppaa urheiluporukoissa jne), koska tosi macho ei voi koskaan olla sellainen( homo ) eihän, eihän... ei tietenkään!"
Heterot voisivat joskus kokeilla minkälaista on maata miesten kanssa, niin voisvatpa käsitykset koko jutusta pyörähtää häränpyllyä...
Lisään hieman vielä.....
Olen itse ajatellut usein hetero veljieni maailmaa ja missä he elävät. Useampi on kyllä helpottunut mitä yksinekertaisempaa elämää viettävät eli : Kiekko, pullo, pillu ja HK:n sininen...
Rasittavaa kuneltavaa on ne puheet että: `Päästääkös muija sua enää olenkaan ulos´....jne
Ihan kuin nämä pienet ressukat kaipaisivat vapauttaan kun asuivat vielä äidin helmoissa.
Totuus että se on yhden muotin huumoria johon on muiden kaikki helppo samaistua.
En usko että vanhemmat heteromiehet haaveilevat kerran kk hiusten värien vaihtamisesta mutta ehkä yhden hyvänläheisen mies kaverin omistamisesta.
Miehen rooli tässä hetkessä ei ole kovin helppo koska vaatimus rima on aika korkealla ja naiset osaavat vaatia.
Monet kyllä pääsisivät vähemmällä kunhan oivaltavat että miehisyys ei ole niin vaativaa puhaa eikä rajotunutta kun he sen luulevat.
Enkä nyt todellakaan tarkoita sitä että heterot alkaisivat homoilemaan vaan osaisivat otaa itsensä hieman rennommin...ei niin vakavasti. Sama pätee kyllä täälläkin moneen.
Täytyy pistää tässä kortensa kekoon, kun jostain syystä tulen toimeen ns.heteromiesten kanssa verrattuna ns.homomiehiin.
Oon ite ns.homoksi luokiteltava äijä.
Lieneeköhän siinä takana, etteivät ns.heteromiehet näe minua objektina vähän samaan tapaan kuin, että ns. heteronaiset viihtyvät tunnetusti ns.homomiesten kanssa.
Omalla kohdallani syy lienee se, etten katsele ja luokittele miehiä pelkästään"sillä silmällä".Samaa oon toivonut tapahtuvaks omalla kohdallani, vaikka en mikään adonis olekaan.
mies kirjoitti: "Heterot voisivat joskus kokeilla minkälaista on maata miesten kanssa..."
Mielestäni esittämäsi ajatus on pelkkä epärealistinen homomiehen fantasia.
Olisitko sinä valmis kokeilemaan, millaista häränpyllyä sinun omat käsityksesi heittäisivät jos makaisit naisen kanssa sillai?
Huhhuh miten härskejä yleistyksiä täällä lentää. Eikö jengi nyt voisi takoa kalloonsa, ettei homoista tai heteroista voi eikä saisi puhua minään yhtenäisenä möykkynä. Kaikki ovat yksilöitä ja esimerkiksi mies-nimimerkin käsitykset siitä, mikä on ominaista "homoille" ja mitä "heterot" sitten kopioivat, ovat kyllä ihan retuperällä.
Joo en todellakaan kirjoita mistään muusta kun siitä kapeasta näkökulmasta jonka olen elännyt. Kerron kokemuksistani niistä miehistä/ihmisistä joita olen elämäniaikana tavannut.
Olisi aika huikeaa jos jokainen kertoisi mielpiteensä/tietonsa perustuen Väestökeskuksen tai Suomen Gallupin kokomiin tietoihin.
Sen takia haluankin tarkentaa että kertomukseni perustuivat yhteen pieneen osaan, matalapalkkaista edustavaan väestö/mies ryhmään.
Itse olisin niinkin rohkea ja väittäisin että loppujenlopuksi ei meidän ihmistenelo nyt NIIN suuresti poikkea toisistaan (heterot/homot), meillä jokaisella on näkemys/vivahde erot joista tuppaa tulemaan välillä elämääsuurempi asia. Kuten täälläkin on usein nähty.
Me olemme silti kaikki loppujenlopuksi ihmisiä vaan, eikö?
Apua....en saisi koskaan kirjoitta näin varhain tai myöhään yöllä.....tuhannet pahoitelut kömmähdyksestä. Lupaan odottaa ensi kerralla (ainakin aamulla) että kahvi alkaa vaikutaa ensin.
Mies on jälleen kerran oikeassa. Aika monet nuoret ja nuorehkot miehet todella ovat siviilisäädyltään naimattomia. Nelikymppisen kohdalla voitaneen puhua jo tilanteen vakiintumisesta.
Tilastokeskus, Väestö 2004:4, sivu 46:
Väestö syntymävuoden, iän, siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan 31.12.2003
30-vuotiaat miehet (s.1973) kokonaislukumäärä 29575, joista naimattomia 18478.
35-vuotiaat miehet (s.1968) kokonaislukumäärä 36008,
joista naimattomia 16404.
40-vuotiaat miehet (s.1963) kokonaislukumäärä 39129, joista naimattomia 13769.
Tilastokeskus ei taida tilastoida avoliittoja? Siinä tapauksessa erittäin suuri osa noista *naimattomista* miehistä olisi kuitenkin perheellisiä ja vakaassa parisuhteessa, vain se liiton rekisteröintimuodollisuus on jätetty myöhempään ajankohtaan, jolloin heterokin alkaa vähitellen ajatella perintöasioita ynnä muita sellaisia.
Tilastokeskus, Väestö 2004:4, sivu 90:
15-68-vuotiaat miehet iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan 31.12.2003.
Lapsia saaneiden osuus miesikäluokasta:
20-vuotiaat (s.1983) 1,9%
25-vuotiaat (s.1978) 14,2%
30-vuotiaat (s.1973) 39,9%
35-vuotiaat (s.1968) 61,6%
40-vuotiaat (s.1963) 70,8%
Aika paljon on vakiintumattomuutta.
Xius,
Minä en ymmärrä, mitä haluat sanoa noilla Tilastokeskuksen numeroilla. Jonkinlainen puheenvuoro homoidentiteetistäkö, vai mistä?
Mitäköhän Xius noilla tilastokeskuksen luvuilla haluaa kertoa? Ei vakiintuminen tai vakiintumattomuus kai ole suoranaisesti sidoksissa lapsien saamiseen? Vakiintuneetkaan homoparit esimerkiksi eivät yleensä niitä lapsia edes saa. Näiden osuus lienee muutaman prosentin luokkaa tuosta määrästä. Ja jotkut ihmiset (heterotkin) ovat saattaneet hyvinkin vakiintua sinkkuuteen.
Tunnen useampiakin (hetero)pariskuntia, jotka ovat ovat olleet yhdessä liki 40 vuotta - kohta 60-vuotiaita ihmisiä, jotka eivät lapsia ole hankkineet. En tiedä, onko kyseessä vapaa tahto, lääketieteelliset syyt vai mikä. Syitä en asialle ole kysellyt, kun ei se ole minun asiani. Vakiintuneita ihmisiä kuitenkin omissa silmissäni edustavat.
Meillä homomiehillä ei siis ole heteromiesvetoisen yhteiskunnan kahleita määrittelemässä elämistämme tai olemistamme samalla tavoin kuin heteromiehillä. Siltikään noilla asioilla ei ole välttämättä yhtään mitään tekemistä minkään vakiintumisen kanssa.
Tarkoitus on valottaa asian sitä puolta, että naimattomuus tai lapsettomuus 30-40-vuoden iässä ei 2000-luvulla indikoi miehen homoseksuaalisuutta.
Elämäntapasinkkuutta on paljon. Tilanne oli toinen Setan vanhojen 1970-luvun aktiivien ollessa nuoria. Nykyään heteromies voi olla metroseksuaali. Jotenkin tuntuu siltä, että väitteet heteromiehuuden rajoittavuudesta ovat peräisin 50+ ikäluokan jääriltä.
Xius,
Noin niinkuin alkuun voisit koettaa määritellä mitä homoseksuaalisuudella sinä oikeastaan ymmärrät.
Onko mies hetero, jos hänellä on tilastollisesti kaikki kunnossa: aviovaimo, lapsia jne. Hän käy kuitenkin "keventämässä" herrojen kanssa aina kun vaimolta ja lapsilta pakoon pääsee? Saunatarinat ovat tietenkin heterolinjan mukaisia.
Tällaisia "heteromiehiä" on olemassa omienkin havaintojeni mukaan.
Kuinkas heidät sitten pitäisi luokitella? Bi-seksuaaleja? Kuinka he näkyvät tilastoissa, joita täällä kovasti markkinoit?
Pitää näköjään vääntää rautalangasta.
Naimattomien ja lapsettomien suuri prosenttiosuus 30-40-vuotiaiden miesten joukossa merkitsee käytännössä sitä, että iso prosenttiosuus miehistä jää perheettömiksi loppuiäkseen eli perheettömyys ei enää nykyään anna aihetta ounastella homoseksuaalisuutta entiseen malliin.
Joittenkin naimisissa olevien miesten "heteromiehuus" ei mitenkään muuta tätä.
Siis onko todella teidän mielestänne homomies roolimalleista vapaa?
Vaikea uskoa edes hypoteesina, kun näkee nuoria primadonnia diivailemassa sekä dtm:ssä että Helsingin kaduilla.
Väitän sen sijaan, että kukaan ei ole uniikilla tapaa vapaa roolimalleista, koska se ei ole ihmiselle mahdollista. Hän itse voi kyllä niin kuvitella, mutta aina löytyy muita samanmielisiä, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Kyllä homomiehille on odotuksia siinä missä muillekin. Homomiehet eivät liiemmin ole muita kummempia iloissaan ja suruissaan. Joka muuta väittää kaunistelee asioita. Herää kysymys, miksi?
Tämä on varmaan aika vanha argumentti mutta: heteromiehen ei välttämättä tarvitse koskaan ajatella olevansa hetero. Homot yleensä jossain vaiheessa tulevat tuta olevansa homoja. Kai tästä erosta nyt jotain eroja seuraa sen suhteen kumpi on vapaampi tai kummalla on mahdollisuus olla vapaampi.
Juhani V : tarkoitin vain sillä "heitolla" sitä, että heteromies voisi ainakin yrittää olla empaattinen homoja kohtaan. En tietenkään tosissani yllytä ketään "homoilemaan". Olen kyllä kohdannut kaksi heteromiestä, jotka halusivat seksiä minun kanssani. Se oli ihan mielenkiintoista minun kannaltani, mutta eivät he olleet minulle seksuaalisesti kovin tyydyttäviä, koska he eivät osaa käyttää kroppaansa seksissä kuten homot. He ovat jäykkiä ja kankeita ja heillä on aina omat rajansa, mitä he voivat tehdä. Siinä on valtava ero verrattuna homomieheen, koska homomies haluaa tyydyttää myös kumppaninsa ja tekee sen myös paremmin. Minun ei siis tarvitse fantasioida enää.
Tilastollista ounastelua harrastaa Xius.
En vieläkään tajua mitä noilla tilastoillasi eri väestöryhmien syntyvyysluvuista ja naimattomien miesten määristä oikein tavoittelet.
Kerro mitä sillä tarkoitat, että "perheettömyys ei enää nykyään anna aihetta ounastella homoseksuaalisuutta entiseen malliin".
Tuosta lauseesta voisi päätellä, että tarkoitat homoseksuaalisuuden vähentyneen suomalaisessa yhteiskunnassa. Mitä tuosta johtopäätöksestä sitten pitäisi seurata? Homojen oikeuksia pitäisi vähentääkö?
Poden kenties tajunnanahtautta. Vaikka kuinka rautalankaa väännät, ei perimmäinen tarkoituksesi minulle aukea.
Sitä se setalaisuus teettää.
Nikon kommentti on mielestäni tärkeä. Vaikka se olisi jossakin aikaisemmin todettu, niin sopii hyvin tähän keskusteluun.
Kaikki nämä perustelut ovat tietenkin jossain määrin yleistyksiä, eivätkä pidä paikkaansa jokaiseen ryhmän jäseneen.
Heteromiehistä puheen ollen aika moni heistä kulkee elämäänsä pitkäänkin miettimättä sen kummemmin omaa miehisyyttään tai ihmisenä olemistaan. Monet heistä eivät myöskään helposti ymmärrä oman käyttäytymisensä vaikutuksia ympäristöön. Eräänkin kerran olen kuullut (saunankin lauteilla) kuinka heteromies on aivan ymmällä, kun vaimo vain otti ja lähti. Vei lapsetkin mukanaan. Kaikenhan piti olla kunnossa "eikä mitään ongelmia ollut parisuhteessa".
Toinen paha paikka itseään pohtimattomalle heteromiehelle voi olla kun oma terveys pettää tai enää ei seisokaan kuten nuorna miesnä. Juttujen mukaan kirjailija Hemingway täräytti itsensä hengiltä, kun "se" ei enää seisonut.
Homomiehet ovat joutuneet kohtaamaan nämä terveysasiatkin toisella tavoin kuin heteromiehet. AIDSin tultua maailmaan, aika monella on ollut kohtaamisia sen tilanteen kanssa, että läheinen sairastui ja kenties kuoli.
Toisaalta, kyllä meillä homoillakin olisi tässä kaikessa omakohtaistakin työmaata. Jotkut meistä onnistuvat elämään niin, etteivät arkielämän ja ihmissuhteiden todellisuus pääse kuin hipaisemaan.
Jep, Nikon kommenti on kyllä karua totta, pääsi ihan unohtumaan tämä tosi asia.
Kerroin tämän saman isälleni kun valotin hänelle minkälainen koulun olen itse käynnyt.
Sekä heteromies ystäväni olen joutunut astettamaan tällä puolelle pöytää jotta he näkisivät millä silmin minä katselen maailmaa.
Mutta turhan helpolla pääsemisellä on vaaransa kun ei koskaan tarvitse vaivata päätään muuta kuin hattutelineenä. Juuri esim mitä JuhaniV tuossa ylempänä kirjoitti ja itse olen repinyt hiuksiani päästä kuulessani juuri näitä parisuhde/terveys kysymyksiä.
Olen tottunut näkemään asiat ainakin kahdelta puolelta ja sitten kun karsii kaiken ylimääräisen hömpötyksen niin jäljelle jaa varsin mukava ja totutuskelpoinen ratkaisu.
Suomenmaassa on monta vanhaapoikaa jotka ovat umpiheteroita, sekä tarvitsevat pikemminkin äitiä ennen kuin vaimoa.
Syynä on monesti äidit jotka ovat pilalle hemmoteleet omat mussukkansa ja tämän päivän naiset ovat aika vaativia.
Joten kateeksi ei käy heteroita mutta ehkäpä itse kullakin riittää syytä katsoa peiliin hieman....ja en nyt tarkoittanut ehostamis tarkoituksessa arvon `daamit´. :)
Olen kyllä aprikoinut joskus, että olikohan Hemmingway jollakin tapaa biseksuaalinen. Kuinka usein itsemurhan takana on epävarmuus omasta seksuaalisesta identiteetistä? Jotenkin aavistelen, että myös alkoholismin taustalla on usein piilevää homoseksuaalisuutta tai kaikenlaisen päihde-ongelman takana. Muistaakseni Hemmingway joi paljon. Se, että kärsii impotenssista ei luulisi yksinään ajaa itsemurhaan, sillä onhan elämä muutakin kuin seksiä, josta kaikki joutuvat jossakin vaiheessa luopumaan ikääntymisen myötä. Hemmingwayn ja Marlene Dietrichin välinen kirjeenvaihto on julistettu salaiseksi. Yleensä salaamisen syyt voivat liittyä johonkin arkaluontoiseen seikkaan. Samoin G. Garbon päiväkirjat ovat salaisia. Kuka tietää, mitä tulee paljastumaan arkistojen kätköistä, kun ne joskus avataan ellei joku sitten tuhoa niitä dokumentteja?
Minua on myös kiinnostanut Hemingwayn henkilöhahmo senkin takia, että olen opiskeluni ja työni ansiosta elänyt Pariisissa yli 40 vuoden aikana, yhteensä hieman toista vuotta. Olen lukenut Hemingwayn teoksen Nuoruuteni Pariisi (1964), jossa tämä paljastaa naiviin avoimesti asenteensa. Hemingway tosin aloitti teoksen kirjoittamisen Kuubassa jo 1957.
Teoksessa Hemingway kertoo hyvinkin avoimesti kirjailijanelämästään Pariisissa, elämästään vaimonsa ja rakastajattarensa rinnalla, rikkaiden liehittelystä nousevaa kirjailijatähteä kohtaan sekä ylenmääräisetä alkoholinkäytöstään.
Mielestäni Hemingway pyrkii antamaan periamerikkalaisen perimiehekkään "hard-drinking, quick-shooting"
imagon John Waynen ja George Bushin (ennen kuin tämä lopetti ryyppäämisen) tyyliin.
Tässä kovanaama-viskisiepon-maailmanmiehen imagossa on yksi särö, joka pistää ihmettelemään kuinka paljon defenssejä ja itsensä kieltämistä tai muuta sokeutta Hemingwayllä on ehkä ollut.
Hemingway kertoo miten hän ja hänen vaimonsa ystävystyivät tunnetun kirjailijan Gertrude Steinin kanssa, joka oli yksi sen ajan tunnetuimpia lesboja. Hemingway kertoo mieltyneensä Gertrude Steiniin ja tämän ystävättäreen, vaikka tämä tuntui "pelottavalta". Hemingway valittelee, että Stein ja tämän ystävätär suhtautui häneen ja vaimoonsa kuin "kiltteihin, hyväntapaisiin, ja lupaaviin lapsiin".
Sitten seuraa merkillinen jakso kirjassa, jossa voi vain aavistella Hemingwayn defenssien nousseeen kun puhe on ollut lesboista ja homoista, koska tämä näyttää ymmärtäneen avoimesti lesbon kirjailijan Gertrude Steinin
puheen täysin väärin, jopa totuudelle päinvastaisesti.
Hemingway väittää (sivu 27 Tammen v. 1964 painoksessa) Gertrude Steinin pitäneen hänelle homovastaisen parjausryöpyn, joka muistuttaa uskonnollisten eheyttäjien vaahtoamista:
"Olette tavannut tunnettuja rikollisia, ja sairaita ja paheellisia ihmisiä. Ydinseikka on se, että miespuolisten homoseksualistien sukupuolinen teko on iljettävä ja vastenmielinen, ja jälkeenpäin he inhoavat itseään. He juopottelevat ja nauttivat huumausaineita lienittääkseen tunteitaan mutta inhoavat omaa tekoaan ja vaihtavat kumppania kaiken aikaa eivätkä koskaan voi olla todella onnellisia".
Vaikuttaa kovin epätodennäköiseltä, että tunnettu kulttuurihenkilö ja avoimesti ystävättärensä (Alice B-. Toklas) kanssa asuva lesbo olisi päästänyt suustaan tuollaista raivoa homomiehiä kohtaan.
Olisikohan Hemingway projisioinut omia pelkojaan siihen, mitä Gertrude Stein todella sanoi - eli kuullut aivan väärin.
Tai olisiko Gertrude Stein ollut jonkinlainen telaketjulesbo, joka vihasi silmittömästi kaikkia miehiä seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta?
Sikäli kuin tunnen kulttuurihistoriaa, näin ei ollut. Joku tuossa systeemissä on kuitenkin harjoittanut voimakasta projisiointia ja kieltämistä.
Ehkä joku kulttuurin asiantuntija osaa vastata. Itse olen ollut vain köyhä opiskelija, joka on kirjoittanut vihaisia teoksia Pariisissa tai kuin Pikku Prinssi, joka ulkopuolisena ihmettelijänä eksyneenä kiertää maailmaa.
Edellisessä tarkoitan tietysti George W. Bushia, ennen kuin tämä lopetti ryyppäämisen.
Palaan keskustelun otsikon aiheeseen
Olen pohtinut, sitä mikä homomiehen elämänkaaressa on merkittävästi erilaista heteroveljeensä nähden.
Aikaisemmin on jo puhuttu oman identiteetin pohdiskelun tarpeesta. Jollakin homomiehillä se voi olla aika rajukin prosessi.
Jos homomies valitsee kaapista ulostulon, siihen valmistautuminen ja sen toteuttaminen on mielestäni SE merkittävä juttu, jota paitsi heteromies jää. Toki myös muutama heistä on kertonut tulleensa heterona ulos kaapista, mutta mielestäni se ei tässä yhteiskunnassa tarkoita aivan vastaavaa, perustavaa laatua olevaa tapahtumaa, kuin homomiehen elämässä.
Kaapista ulostulo on henkilökohtaisen kasvun tulos. Homomies joutuu arvioimaan omaa vahvuuttaan siinäkin tapauksessa, että asiat eivät suju myönteisellä tavalla. Hän joutuu arvioimaan läheisiään, voiko heille asian oikeasti kertoa ja mitä siitä kunkin kohdalla saattaa seurata. Kaikki tuo on aikamoista empatian opettelua ja luottamista lopulta omiin arvioihin kanssaihmisistä.
Kaikki homomiehet eivät askelta uskalla tai halua ottaa ja jäävät paitsi merkittävästä henkilökohtaisesta kasvusta. Jos vaihtoehtona on jatkuva valehteleminen lähesilleen ja työtovereilleen omista tekemisistä ja pitämisistä tai peräti niinkin iso valhe kuin kulissiavioliitto, se on huono pohja kasvaa ihmisenä.
En ota kantaa Seta-kysymyksiin, koska en tunne koko tilannetta.
Kerron kokemuksistani niistä ihmisistä joita olen elämäni aikana tavannut. Potensista ja fyysiksesta ovat kylläkin kiinostuneita kaikki miehet – seksualiseen suuntautumiseen katsomatta.
Heteromiehilla on usein ongelmina naisten kovat vaatimukset (ja naiset osaavat nykyään vaatia), mutta myös homot ovat useasti selvästi huolissaan kumpanuuden jatkumisesta. Homomiehia askarruttaa enemmänkin oma ulkonäkö mutta ei suinkaan kaikkia. Heteroilla taas useasti aviovaimo huolehti siitä ja mies ei ajattele sitä olleenkaan.
Olen tavannut heteromiehia joka ovat 4 – 6 kertaa aviossa ja homoja joka pelkävät menettävänsa sen yhden ainoan rakastetun. Monet ihmiset (niin homot kuin heterot) ovat äärttömän kylmiä egoisteja joille oma orgasmi on ainoa tavoittelun kohde.
On hyvin maskuliinisia homoja sekä neitimaisia, itsestaan huolehtivia umpiheteroja.
Yleistäminen ei ole olleenkaan sopivaa – kaikki ovat yksilöitä. Emme ole valeltuja samojen muottien mukaan. Emmekä ole jumalia, vaan ainoastaan ihmisia. Käsitykset siitä, mikä on ominaista "homoille" ja mitä "heteroille"on suurest ylipainostettuja. Kuten DKNY jo kirjoitti: “… väittäisin että loppujenlopuksi ei meidän ihmisten elo nyt NIIN suuresti poikkea toisistaan (heterot/homot), meillä jokaisella on näkemys/vivahde erot joista tuppaa tulemaan välillä elämää suurempi asia.” Olen 100 % samaa mieltä.
Tosiasiaa on etten haluaisi missään tapauksessa olla heteromiehen paikalla ja uskon ettei heterollekin olis mieluisaa olla minun asemassa. Jokainen on juuri sitä mitä se on ja luulen että sopivin rooli jokaiselle on OMA ELÄMÄ. Olemme tottuneita juuri siihen ja emme ajattele miten vaikeana tai helppona se näkyy toisille (eikä oikein tarvitsekkaan).
JuhaniV !
Se miten kukin tulee kaapista ulos, on paljolti kiinni olosuhteista ja halusta. Se ei aina ole henkilökohtaisen kasvun tulos, eikä ole aina kiinni identiteetin kriisista. Joskus on yksinkertaisesti viisaampi pysyä kaapissa. Vaikka tässa Ranneliike.netin sivuilla on sitä pohdittu jo ajat sitten. Sekin on paljon laajempi kokonaiskuva kuin ilmeisesti kuvitella osaat.
Mees,
Olen kanssasi aivan samaa mieltä, että olemme yksilöitä ja vain ihmisiä ja yleistykset eivät koskaan kuvaa asioita aivan tarkasti. Kuitenkin esimerkiksi heteromies kulkee valtavirrassa, jossa hänen ei kenties koskaan elämänsä aikana tarvitse tarkastella itseään jotenkin erilaisena. Ei synny mitään tarvetta henkilökohtaiseen kasvuun tai muuttumiseen.
Viittasit moninkertaisissa avioliitoissa olleisiin heteromiehiin. Tuohon samaan pystyvät myös homomiehet ja tänä päivänä Suomessa myös virallisestikin. Eestissä/Virossa joudutte ehkä tätä vielä hetken odottamaan tällaista mahdollisuutta. Homomiehenkin parisuhteet katkeilevat siinä missä heteronkin, jos ovat katketakseen ja montakin kertaa peräkkäin.
Eilen tuli TV1:stä mielenkiintoinen keskustelu narsistisesta persoonallisuushäiriöstä ohjelmassa Jos. Se uusitaan pe 15.10 klo 13:35. Näkyy myös Eestin puolella.
Siinä todettiin, että joukossamme on ihmisiä, jotka käyttävät sumeilematta kanssaihmisiään oman minänsä ylläpitämiseen. Narsistisen persoonallisuushäiriön omaavat eivät todellisuudessa ole kykeneviä aidosti kiintymään tai rakastumaan. He pystyvät taitavasti ikäänkuin kiinnittämään ihmisiä "palvelukseensa". Ellei tuo "kiinnitetty" ihminen enää hivelekään minäkuvaa, narsisti hänet hylkää tai jopa tuhoaa. Ohjelmassa mainittiin esimerkkinä Ruben Auervaara, joka puhalsi isolta joukolta naisia näiden rahat ja päätyi lopulta vankilaan. Stalin oli toinen tällainen persoonallisuushäiriöinen, joka meni vielä pidemmälle.
Nuo ovat toki ääriesimerkkejä, mutta lievempänä versiona tällaisia henkilöitä olen havainnut myös kanssaihmisteni joukossa. Julkisuudessa paistattelevista voisi helposti poimia tällaisia henkilöitä. Toki jokainen meistä tarvitsee itseään varten pienen määrän narsismia. Se ei siis silloin ole mikään häiriö.
Narsismi on sen verran kiinnostava aihe, että jatkan omakohtaisella muistelulla.
Olen useasti kohdannut erään pääkaupunkilaisen superjulkkiksen. Meillä ei käytännössä ole mitään tekemistä keskenämme. Satumme vain samoihin paikkoihin yhtä aikaa. Hän selvästi nauttii siitä, että kerää kaikkien katseet missä tahansa liikkuukin.
Hyviin suomalaisiin tapoihin kuuluisi eräissä tilanteissa tervehtiä tai jollakin tavoin ottaa läsnäolevat huomioon. Minut tuo julkku toistuvasti jätti huomiotta, jopa korostetusti. Hän ei edes vastannut tervehdyksiini. Olin hänelle pelkkää ilmaa. Hän tuolla tietenkin loukkasi minun narsismiani :-). Mitään erityistä syytä siihen ei ollut, koska emme olleet kertaakaan edes keskustelleet. Olen arvellut, että minusta ei hänelle ollut mitään hyötyä, koska en ole nuori enkä nätti, enkä omaa minkäänlaista asemaa hänen silmissään.
Harmistuneena päätin lopulta antaa takaisin tekemällä täsmälleen saman tempun hänelle kuin hän teki minulle. Kun seuraavan kerran osuimme samaan tilaan teeskentelin täydellistä välinpitämättömyyttä häntä kohtaan. Hän huomasi sen heti. Hän alkoi seurailla minua ja ikään kuin sattumalta kohdata toistuvasti. Lopulta hän tervehti ja taisi jopa kätellä. Nyt hän muistaa tervehtiä joka kerta. ;-)
JuhaniV,
Ylenkatseellinen suhtautumisesi heteromiehiin ja "heteromiehiin" paljastaa latentin alemmuudentunteesi.
Oletin Juhani V:n olevan jo varttuneessa iässä. Mutta ei tosiaankaan: hänen tämä(kin) mielipiteensä osoittaa hänen tosiasassa olevan alle teini-ikäisen tasolla.
Hyvä Juhani V., En ymmärrä valitustasi. Jos sinulla ei ole mitään tekemistä mainitun julkun kanssa, ettekä ole koskaan keskustelleet, miksi ihmeessä hänen olisi pitänyt tervehtiä sinua?
En ymmärrä miksi täysin vieraiden ihmisten pitäisi tervehtiä.
Mutta nythän tilanne on pelastettu kun sinua seurailee julkku, joka tervehtii joka kerta :) Tekee hyvää egoillesi.
Kuten ylempänä kirjoitin jo hieman aikasemmin....
- ehkäpä itse kullakin riittää syytä katsoa peiliin hieman....
Jopa minun and you know what? Love it every single time!
Minusta vaikuttaa, että heteromiehen elämä on täytetty erilaisilla "velvollisuuksilla" ja sitten hän unohtaa itsensä niiden alle. Usein naiset sitten hyväksikäyttävät näitä miehen velvollisuuksia ja rooli-odotuksia. Mies kuolee ennen kuin nainen, koska hänen elämänsä on kyllästetty stressitekijöillä, jotka perustuvat kulttuurillisiin velvollisuuksiin.
Näin kerran dokkarin parisuhdekurssista, jossa oli pariskunta, jossa mies kävi AA:ssa ja heidän suhteensa oli seksitön. Mies kertoi haarrastavansa "paineenpurkua" vessassa, joka hänen mukaansa oli merkityksetön juttu. Mies oli myös katkera vaimolleen siitä, että tämän olisi pitänyt kyetä auttamaan häntä( ei selventänyt missä asiassa) ja nainen taas oli mustasukkainen miehelleen tämän AA:ssa käynnistään...kuinka paljon on vastaavia suhteita? Ilmankos voguen kaltaisilla paikoilla on kysyntää, kun ne kerta ovat vastaavanlaista "paineenpurkua" varten. Sääli, että moni homo voi ihastua tällaiseen "paineenpurkajaan" ja yrittää/odottaa jotakin todellista hänen kanssaan tai jotakin todellisempaa.
Tässä viestiketjussa on useampikin ihminen kommentoinut sitä ettei saa yleistää, jokainen on yksilö. Mikä on tietenkin totta, mutta jotta olisi ylipäätään jotain keskusteltavaa niin pitää vähän aina yleistää :)
Ihmisen määritteleminen homoksi tai heteroksi on myös yleistämistä tai käsitteellistämistä. Muistaakseni Michel Foucault kohtuullisen vakuuttavasti väittää Seksuaalisuuden historia -kirjassaan homouden syntyneen 1800-luvun lopulla.
Sitä ennen ei ollut homoja, eikä heteroita. Oli vain ihmisiä jotka harrastivat seksiä, jotkut omaa, jotkut toista jotkut sitä sun tätä sukupuolta olevien kanssa. Se että panit kokkia kyökin pöydällä ei tehnyt sinusta homoa -- koska sitä käsitettä ei ollut -- vaan se kertoi sinusta vain sen että olit pannut kokkia kyökin pöydällä.
Yksi vaihe ns vapautumisessa on unohtaa olevansa homo tai hetero tai bisse. On parempi antaa itsensä rakastaa niitä ihmisiä joita rakastaa. Ja jos he nyt ovat aina miehiä, niin joo, kyllä se voi tarkoittaa sitä että olen homo, mutta se on merkityksetöntä.
Tämän ja muidenkin keskusteluiden perusteella todella ihmetyttää JuhaniV:n tapa jaella ylväästi norsunluutornistaan ylemmyydentuntoisia kommentteja. Mitä sitten tähän keskusteluun tulee, niin mielestäni moinen julistaminen on jokseenkin irrelevanttia. Lisäksi siinä piilee myös pelottava ongelma: onko tasa-arvon mukaista julistaa omaa etuoikeuttaan? Maailma on kuitenkin pullollaan esimerkkejä, miten fanaattisuus juontaa juurensa epävarmuudesta ja miten ikäviin tuloksiin se yleensä johtaa. Eiköhän tähän maailmaan mahduta kaikki homot, heterot, lesbot, bisset, transut jne aivan yhtä hyvin kenenkään tarvitsematta olla sen enempää etuoikeutettu?
Mielestäni maailma ei todellakaan ole ainoastaan musta-valkoinen. “Etuoikeus syntyä homomieheksi” … ??? … On todellakin kaikenlaisia homoja ja heteroja.
JuhaniV,
Viittasin todellakin monikertaisissa avioliitoissa olleisiin heteromiehiin (4 – 6 kertaa aviossa). Tarkoitin kyllä enemmänkin sitä että myös heteroiden maailmassa tehdän näin. Homojen maailmassa se on ihan tavallista että suhteet eivät kesta pitempään. Mielestäni oli se hyväna esimerkina roolienmukaisen yleistamisen vaaroista.
mies,
Kirjoitit: ” Ilmankos voguen kaltaisilla paikoilla on kysyntää, kun ne kerta ovat vastaavanlaista "paineenpurkua" varten. Sääli, että moni homo voi ihastua tällaiseen "paineenpurkajaan" ja yrittää/odottaa jotakin todellista hänen kanssaan tai jotakin todellisempaa.”
Voguen kaltainen paikka on myös Tallinnassa – Club 69. Sattumalta tiedän että kaikista, asiakaskortin lomakkeen täyttäneista, yli 40 % ovat aviomiehiä.
Niko,
Olen harvinaisen samaa mieltä viimeisen kommenttisi (numero 45) ajatuksista. “On parempi antaa itsensä rakastaa niitä ihmisiä joita rakastaa. Ja jos he nyt ovat aina miehiä, niin joo, kyllä se voi tarkoittaa sitä että olen homo, mutta se on merkityksetöntä.”
Kumpi näistä kahdesta on säälittävämpi: bi-mies kaksoiselämineen vai homomies omine rakkaudenkaipuineen, jotka eivät useinkaan täyty kuten hän haluaisi? Toinen elää vankina todellisuudessa ja toinen pää pilvissä omassa romanttisessa kuvitelmassaan. Sellaista on elämä joillakin kunnes se on ohitse. Milloin on aika herätä ja mihin?
Hieman lisää aloittamaani keskusteluun heteromiehen maskuliinisuuden rakentumisesta.
Annoin tuon kirjoitukseni luettavaksi joukolle heteromiehiä ja pyysin kommentit. Vastaukset olivat mielenkiintoisia.
Muutamalta nuorehkolta aikuiselta mieheltä tuli vastauksena, etteivät he ole olleet koskaan tuollaisissa porukoissa, joissa rehvasteltaisiin kertomallani tavalla. Vanhemmasta porukasta toki rehvastelua kokeneita oli. Sitten yllättäen sain usealta nuorelta mieheltä kommentit, että kyllä heidän porukoissaan käydään juuri tuollaista keskustelua.
Jonkinlaisen viitteen eroista sain näiden miesten koulutuksen tasosta ja sosiaaliluokasta. Matalan koulutuksen tai sosiaaliluokan miehet näyttävät käyvän tällaista makko-keskustelua helpommin keskenään. Akateemisen taustan miehillä ei näitä kokemuksia ollut. Otokseni on kuitenkin niin pieni, että tämä ei vielä todista mitään, mutta onpahan ajatuksia herättävä.
Käykääpä jollakin pienellä paikkakunnalla ja sen paikallisessa kapakassa ja kertokaapa ihan huvin vuoksi olevanne homo, niin mitä luulette saavanne vastineeksi ja puolustaako teitä kukaan siellä...helppoa vai mitä?
Homot voivat olla homoja vain suurissa kaupungeissa eikä sielläkään se ole mitenkään takuuvarma asia, koska aina niitä hulluja riittää, jotka ottavat tekosyyn väkivaltaan mistä vain.
mies, minä en menisi pienen paikkakunnan tuurijuoppojen täyttämässä kapakassa kertomaan edes olevani Helsingistä, saati sitten mitään sukupuolisesta käyttäytymisestäni.
Sen sijaan maalla avoimesti eläviä homoja on paljonkin, olikohan Z-lehdessä ellei peräti Hesarin kuukausiliitteessä aikoinaan juttukin maanviljelijäpariskunnasta, jotka rekisteröivät parisuhteensa ja koko kylä osallistui juhlaan.
Hulluja riittää suurilla ja pienillä paikkakunnilla ja heille väkivallan syyksi todella riittää mikä vain, ei sen perusteella mitään pitemmälle meneviä yleistyksiä voi tehdä.
No jaa-a. Mun yksi exä oli pieneltä paikkakunnalta ja käytiin siellä sen himassa kerran. Kyseessä oli tyyliin varmaan reilun 4 000 - 5 000 ihmisen asuttama pinta- alaltaan laaja kunta. Tiesin etukäteen että ainakin exän vanhemmat ja sukulaiset olivat tietoisia hänen suuntauksestaan ja suhtautuivat siihen ihan normaalisti. Oletin että koko muu kylä olisi sitten jotain ihan muuta, mutta päinvastoin. Kyllä siellä taajaman paikalliskuppilassa kaikki tiesivät mistä oli kyse, eikä ketään sen ihmeemmin kiinnostanu homous. Se oli mun kokemus provinssikylästä.
Tosin, täytyy ottaa huomioon, että kyseessä oli kyläyhteisön oma jäsen ja ehkä sekin vaikutti asiaan. Jos nyt joku Hesahomo menee sinne käsilaukun kanssa oikein homouttaan mainostamaan, niin kyllähän ihmiset ottavat sen epäkunnioittavana vittuiluna ja kyllä silloin voi riski olla, että joku paikallinen tarpeeksi kaljoissaan nyrkkiään heilauttaa.
Siis kaikki asiat on vähän kiinni kontekstista ja täysin myös omasta käyttäytymisestään.
No ei kyllä mun mielestäni ole mikään etuoikeus syntyä homoksi. Sitä nyt vaan syntyy homoksi. Big deal. Siis, kaikki muut siitä tuntuu vaahtoavan ja vouhuttavan, koko muu yhteiskunta ympärillä, mutta mullehan se nyt tarkoittaa vain sitä, että mun täytyy sopeutua siihen osaan mikä mulle on annettu.
Hemingwaystäkin puhuttiin ja siitä Steinin jostain ryöpystä. Kuulosti kyllä kummalliselta, mutta voihan olla että Stein oli kuitenkin joku puolivillainen miestenvihaaja. Eihän tuo eheytyksessä käytetty sonta mitään uutta ole. Helpointahan on hyväksikäyttää syrjityn vähemmistön syrjityksi tulemisen tunnetta ja ulkopuolisuuden luomaa turvattomuutta. Steinillä ja Hemingwayllä taisi olla omia kompleksejaan seksuaalisuudestaan.
Hemingway nyt ainakin vihasi naisia, tai oli vähintäänkin sovinisti - ja tällaisen "feministikepakon"silmin se on vähintäänkin yhtä paha. :)
Siitä onko etuoikeus olla homo en osaa sanoa. Varsinkin heteromiehen ajatuksenjuoksuun on mun jokseenkin vaikea näiltä osin mennä mukaan, mutta eihän sen tokikaan pitäisi olla mikään etuoikeus.
Tästä Hemingway-sivujuonteesta: Hemingwayllä oli tarkemmin määrittelemätön suhde filmilegenda Marlene Dietrichiin. On epäselvää oliko se romanttinen/seksuaalinen luonteeltaan. Dietrich itse kiisti aina kaikki vihjailut seksisuhteesta, ja sanoi heidän olleen suuret ystävät intellektuaalilla tasolla. Dietrichin omat biseksuaaliset taipumukset eivät ole mikään salaisuus, hänellä oli myös naisrakastajia.
Olisi kutkuttavaa jos Dietrichin ja Hemingwayn välinen kirjeenvaihto julkistettaisiin, mutta Hemingwayn perikunta on sen kieltänyt - syytä en tiedä...
Noin yleensäkin kun sivuosumilla heitellään, niin ymmärrän ihan hyvin jos kirjeenvaihto halutaan pitää salassa. Ovathan nekin yksityiskirjeitä - sisällöstä riippumatta. Tosin kutkuttavaa luettavaa se varmasti olisi:)
Public eye kirjoitti:
"...avoimesti eläviä homoja on paljonkin, olikohan Z-lehdessä ellei peräti Hesarin kuukausiliitteessä aikoinaan juttukin maanviljelijäpariskunnasta, jotka rekisteröivät parisuhteensa ja koko kylä osallistui juhlaan."
Olen huomannut, että kaapissa on homon yhä vaikeampi olla. Ihmisillä on silmät päässä ja aikaisempaa enemmän tietoa homoista ja lesboista. Minullekin tuli työkaveri aikoinaan sanomaan suoraan, että "mitä turhaan piilottelet. Kaikki täälllä työpaikalla tietävät, että olet homo". Se kommentti helpotti elämääni valtavasti.
Samoihin aikoihin kun tuo maanviljelijäpariskunta vietti naapureittensa kanssa avioliittonsa juhlaa, me teimme hieman samoin. Kutsuimme naapurit hääkahveille. Kaikki viihtyivät hyvin ja sen jälkeen on meilläkin ollut helpompaa. Ei tarvitse enää jännittää naapureiden suhtautumisia. Tänään menimme naapuripariskunnan kanssa samaan aikaan äänestämään.
Tämä on Espoota, mutta kuitenkin jollakin tavoin pikkupaikkakunnan tuntuinen alue.
homoiksi ei synnytä, siihen sairastutaan.
Lukekaa Raamattua ja tehkää parannus.
Kiitos Sir_JoN viikon huulesta.
huuli tai ei, totta kuitenkin.
Sir_JoN puhuu ikään kuin hänellä olisi omaa kokemusta asiasta. Onko näin? Ei kannata tulla laukomaan kaiken maailman "totuuksia" asiasta, josta ei selvästikään mitään ymmärrä.
Enkeli ilmestyi minulle juuri äsken (kesken suihkun, missä hyvät tavat? ) ja ilmoitti että Sir_JoN:ia on johdettu harhaan.
Me kaikki olemme Jumalan lapsia ja se mitä raamatussa on kirjoitettu on vallanhaluisten ihmisten aikaan saanoksia ja Jumalan sanan vääristelyä.
Kirjahan on kirjoitettu jo tuhansia vuosia sitten, aikana jolloin kaikki luuli maailmaa littanaksi joten luulisi sen olevan jo aika hyvä vihje.
Ainoastaan ihmiset jotka toimivat vara-jumalina maanpäällä, heitä odotaa kadotus.
Wau!! No eiköhän sekin juttu tullut nyt kuntoon.....
Ehkä kannattaa miettiä, onko provokaatioihin tarpeen vastata joskus lainkaan.
musta DKNYn vastaus oli yksi parhaista forever...
hah... tekö Jumalan lapsia..? xDDD
kuhan ensin luovutte saastaisita menoistanne, niin tarkastellaampa asiaa sitten. Tosin, Jumala rakastaa meitä kaikki, myös teitä... mutta vihaa teidän syntisiä tekoja.
Nimimerkki "Sir_JoN": Ole hyvä ja lopeta saarnaamisesi. Tämä foorumi on väärä paikka sille. Lue vaikka ensin keskustelualueen säännöt.
Heh, no eipä ole ensimmäinen kerta kun jumalan sanaa tulkitsevat ihmiset ovat katseleet `syntisiä´ pitkin nenän vartaan ja julistaneet tuomioitaan: Mikä on hyväksi Herralle ja mikä ei´.
Kovin karsaan katselivat jopa Jeesusta kun meni syntisten luo, tiesivät mokomat jopa silloinkin mikä on sopivampaa Jumalan pojalle.
Ja sama sirkus jatkuu tänäkin päivänä.
On se hienoa kun jokainen tuntee olevansa SE etuoikeutettu joka sen esimmäisen kiven heitää.
Mahtaa olla se oma omatunto Todella puhdas....ja lukeeko puhelinluettelossa ammatinkohdalla Tuomari Jumalan toimesta.
Bless you all!
Kukaan tosiuskova ei katso syntisiä nenän vartta pitkin, koska olemme kaikki perisyntisiä. Jumala rakastaa teitä ihmisinä, mutta vihaa teidän saastaisia ja pakanallisia tekoja... Lue Raamattua, ja tehkää parannus.
Ihan vain kommenttina, että lueskelin ihan huvikseni tässä vähän aikaa sitten raamattua, ja siinä mainittiin jotain, että maailmassa oli puolijumalia, jotka ovat ihmisten ja jumalien jälkeläisiä.
Ylipäätänsä mitä enemmän on raamatusta kuullut, sitä vaikeampi on mitään siitä uskoa.
Legenda siitä, että peruskristitty on Suomessa sellainen, joka ei koskaan raamattua ole avannutkaan, pitää varmaan paikkaansa :)
Raamattu on aivan selkeää, ihmisen tietämättömyys tekee siitä vaikeaa luettavaa.
Raamattua heiluttelevalle Sir_JoN:ille totean, että jos sinä olet todennut tuon kirjan opit hyviksi. niin se on hienoa. Toteuta niitä omassa elämässäsi. Anna meidän muiden valita omalla tavallamme meille sopiva elämänfilosofia ja tapa elää. Se ei ehkä ole juuri se, jota sinä markkinoit. Tuo tosiasia sinun olisi kuitenkin mielestäni opittava hyväksymään.
Minusta tuntuu, että sinä et ole tällä hetkellä kykenevä kuuntelemaan. Huudat vain omaa totuuttasi kuurona muiden ajatuksille. Mitäpä jos hetkeksi pysähdyt ja hillitset hieman sisäistä paloasi. Kuuntele mitä ihmisellä, jolla on homoidentiteetti, on sanottavaa omista tuntemuksistaan. Miltä hänestä tuntuu kun sinä sanot mitä olet sanonut.
Luuletko, että pystyisit kuuntelemaan ja myös ottamaan oikeasti vastaan tuon toisen ihmisen ajatuksia?
Omasta kohdastani haluan kertoa sinulle, että jotku lausumasi loukkaavat minua ja tekevät minut surulliseksi. Siihenkö sinä pyrit?
S-J:"Tosin, Jumala rakastaa meitä kaikki, myös teitä... mutta vihaa teidän syntisiä tekoja."
Hups! Ja sinun tekojasi Hän ei vihaakaan...?
Niin tyypillistä hihhuli-ajattelua. Itsensä nostamista, tekopyhää PASKAA!
Vanhurskaan kristityn erottaa SUURESTA SYDÄMESTÄ, ja sellaisia kristittyjä ei nykyään tahdo enää löytää.
Kristinuskosta on tullut itseensä-käpertyjien, pikkusieluisten ihmisten temmellyskenttä, ja se mahtava ilon ja armon sanoma, joka rippikouluaikana kosketti tosi paljon ainakin itseäni, on katoamassa näiden ihmisten vuoksi.
JuhaniV, siis, itselläni ei ole tietenkään mitään sinua vastaan ihmisenä, vain tekojasi vastaan. Tietenkin pyrin ottamaan kaiken vakavasti, niin myös sinunkin näkökulmasi ja ajatuksesi, ja pyrin myös ohjaamaan oikealle tielle. Mutta asia on aivan toinen jos sille tielle ei halua lähteä tallaamaan.
EvLut 4ever, miksi Jumala vihaisi Raamatun julistusta? miksi Hän vihaisi omaa sanaansa julistettavan? ja kuka tässä itseään on nostamassa? kaikki olemme saman-arvoisia, ja perisynnin alaisina. Ja Vanhurskaat ovat todellakin homoseksuaalisuutta vastaan, koska se on loukkaus Jumalaa kohtaan ja muutenkin saastaista. Juuri yksi tyypillinen tämän nykypäivän "vitsaus", jotka kansan painostuksesta pyritään hyväksymään kirkoissa.
Teistä joku, joka on homoseksuaali ja väittää olevansa uskossa, niin SE on tekopyhyyttä, varmista vaikka Raamatusta, Koska miten voit palvella Herraasi Jumalaa jos ihannoit syntiä ja saatanan juonia..? Niinkauan kuin te olette syntisiä, hyväksytte sen, ettekä kadu tekojanne ja sitä mitä nyt olette, niin teillä ei ole osaa eikä arpaa uskon asioissa.
Hyvä Sir_JoN , minä kun olen tyhmä kun vasemman jalan saapas niin voisitko sivistää pimeydessä tallavaa syntisäkkiä?
Mikä on komenttisi muuhun maailmassa riehuviin vitsauksiin?
Globaalisaatio, ympäristön raiskaus ja aivan yletön ihmisten ahneus?
Pieni ote minun historiasta: 80-luvulla sain kuulla kuinka esim KISS yhtye tarkoitti Kids In Service on Satan, luottokortit ja viivakoodit ovat perkeleen juonia.
Koulusa pikkupoikana (alle 10v) piti saada opetusta matikasta niin opettaja alkoikin polvirukoilemaan pyhää henkeä minulle, eipä paljon auttanut matikan kokeissa.
Inhimillisiä me kaikki olemme(virheineen) mutta pidemmän päälle alkoi nyppiä aina tuo loputon arvostelu kuinka syntisiä ja kadotukseen tuomittuja olemme kun emme elä pyhässähengessä. Olen kokenut tuon terrorismina varsinkin työpaikkalla.
Kun lopulta yksi sortui takaisin pillereihin ja alkoholiin niin tietysti syy oli meissä, eikä hänessä itsessään.
Joten ihan suoraan sanottuna Sir_Jon sinä menet samaan kastiin vaikka omasta mielestäsi teet hyvää työtä
JuhaniV: "Omasta kohdastani haluan kertoa sinulle, että jotku lausumasi loukkaavat minua ja tekevät minut surulliseksi. Siihenkö sinä pyrit?"
... onko joku sanonut että totuus ei satu?
Sir_JoN ja Keijo41, voisitte poistua takavasemmalle. Kaltaisianne urpoja ei näillä sivuistoilla kaivata, eikä itse asiassa näillä leveysasteillakaan. Mulla on teille hyvä vihje: vetäkää alahuulenne niskanne taakse ja nielaiskaa.
Stereo Tyyppi, mielestäni ei ole mitään hyötyä mennä keskustelussa samalle tasolle kuin nuo mainitsemasi nimimerkit tekevät.
Sir_JoN kirjoitti: "... pyrin ottamaan kaiken vakavasti, niin myös sinunkin näkökulmasi ja ajatuksesi, ja pyrin myös ohjaamaan oikealle tielle. "
Lauseessasi on kaksi väitettä, jotka ovat mielestäni päinvastaisia.
Tulkintani lausumastasi: "PYRIN ottamaan vakavasti" tarkoittaa minulle ettei sinulla ole siihen aikomustakaan ottaa näkemyksiäni huomioon, vaan "ohjaamaan" eli jatkan aivan kuten ennenkin muista mielipiteistä piittaamatta homojen tuomitsemista.
Miksi tulet tänne esittämään näkemyksiäsi? Mitä tarpeita se sinulla palvelee? Oletko kenties tullut torjutuksi tai hylätyksi omassa uskonnollisessa yhteisössäsi?
Olet jo saanut palautetta, että monet meistä eivät allekirjoita esittämiäsi periaatteita. Miksi kuitenkin jääräpäisesti jatkat?
"Ne jotka asettavat itsensä ensimmäiseksi, pistetään viimeiseksi..."
"1 "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2 Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan. 3 Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? 4 Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa kun otan roskan silmästäsi', kun omassa silmässäsi on hirsi? 5 Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä. "
"12 "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat."
" 15 "Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. 16 Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. 17 Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. 18 Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. 19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. 20 Hedelmistä te siis tunnette heidät.
21 "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. 22 Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.' 23 Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!' "
Zeppelin, taisin juuri rakastua sinuun...
Sir_JoN'in työ kantaa hedelmää. Halleluja!
Zeppelin, mitenkä noi Raamatun kohdat liittyvät näihin Sir_JoN:n väittämiin...?
Homoseksuaalisuus on jo tuomittu Raamatussa, ja on Jumalan vastaista.
Olen Rokkihomon kanssa samoilla linjoilla. Zeppelin on jollain tavoin puoleensavetävä.
Iris rukka, raamatulla voidaan lyödä puolin ja toisin jos niikseen tulee. Sir Jon on hyvä esimerkki siitä, että uskomisella ja uskonnollisuudella on loppujen lopuksi erinomaisen vähän tekemistä keskenään... pätee kaikkiin kirkkokuntiin.
Mielestäni Sir_JoN puhuu asiaa, ja niinkuin iiris* sanoi, Jumala on jo tuominut homoseksuaalisuuden. Itse olin homo joskus aikoinaan nuoruudessani, mutta kuulin Jumalan sanan ja hylkäsin "saastaiset" menoni.
Jahas. Talviaika ja pimenevät illat ovat tuoneet "Janne|Boy", "Keijo41" ja "Sir_JoN" -nimimerkkiä käyttävän henkilön tuomaan eheytystä meille. Ikävä kyllä, foorumi on ihan väärä siihen tarkoitukseen, puhumattakaan nimimerkin käyttämästä tyylistä.
Raamatun tai muiden uskonnollisten tekstien tuominen esiin ainoana oikeana totuutena on julistamista, eikä se sovi ranneliike.netin henkeen. (Uskonnon ja homoseksuaalisuuden suhteesta sekä uskonnollisista homoseksuaalisuuteen liittyvistä tapahtumista tai asioista voi keskustella rakentavasti asiaan liittyvillä alueella.)
Tyypillistä helluntaivaikutteista "julistusta". Tässä sen just näkee, miten heterot haluavat kaikella tavalla eristää homot. He eivät halua mitään sulautumista. Juutalaiset eristettiin -40-luvulla.
Nyt eotetaan homoseksuaalisuus ja uskominen toisistaan mahdottomana yhtälönä, mikä on valhe.
Ymmärtääkseni seksuaalisuudesta ei ajatella enää hetero-homo-vastakkainasetteluna. Ihminen voi käyttäytyä eri tavalla eri aikoina. Ei kaikki tietenkään.
Siinä on itua, että homot kääntyvät sisäänpäin ja lujittavat omaa verkostoaan ja omaa kulttuuriaan, koska se on ainoa, mitä voi tehdä heterojen ylivaltaa vastaan, koska he tekevät aina saman tempun joka tapauksessa.
Lienee tarpeen muistuttaa synnittömille ensimmäisen kiven heittäjille, että Suomessa vallitsee uskonnonvapaus. Heidän mielestään totuus on Raamatussa, toisen mielestä se voi olla vaikka kaurapuurossa, ja niin on, onneksi, tässä maassa oikeaksi katsottu. Yhtä hyvin voisi valistaa, että Suuren Manitoun silmissä berdache on ihmisistä jaloin, ja sillä perusteella vaatia heitä luopumaan harhaisista körttiläisistä sukupuolirooliuskomuksistaan. Tai esimerkiksi kysyä, haluavatko tosiaan tuottaa itselleen inkarnaatioketjua pitkittävää huonoa karmaa.
Uskonto ei olisi uskon asia, jos sen voisi faktaksi todistaa. Tälläkin foorumilla voi varmasti hengellisistä maailmankatsomuksista keskustella, jos sen tekee uskonnonvapautta kunnioittaen. Muulla tavalla on taatusti täysin hedelmätöntä yrittää.
Spanbaueria on luettu. Mutta berdache ei ole välttämättä lainkaan homo, voi olla täysin heterokin. Spanbauerin mukaan homoseksuaalia kutsutaan intiaanien parissa "korimieheksi" ja lesboa "jousinaiseksi". Eli lapsen seksuaalinen identiteetti arvioidaan laittamalla tämä vauvana makaamaan viltille ja asetetaan kori toiselle ja jousi toiselle puolelle. Heteroseksuaalinen poikavauva kurottaa jousta kohti ja tyttövauva koria kohti. Aikuisina homoseksuaaleiksi muuttuvat lapset kurottavat päinvastaisia esineitä.
Juu, ei ollut tarkoituksenikaan väittää, että berdache olisi sama kuin homo. Eikä liioin, että heteroilla sinänsä olisi pitempi matka hindulaiseen nirvanaan kuin meillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajilla :) Uskonnonvapauden käsitettä vain yritin havainnollistaa.