Elämämme miehet - Osa IX: "Myrsky vesilasissa"

     Kotimatkani tuntui kestävän ikuisuuden. Ehkä se johtui siitä, että minulla oli - jälleen kerran - krapula. Syynä saattoi myös olla, etten kuolemaksenikaan keksinyt, mitä sanoa Terolle, jolle tunsin lapsellisesti kostaneeni edellisen yön tapahtumilla.
     Hetkinen! Mutta oliko edellisenä yönä edes tapahtunut mitään, siitä en ollut aivan varma. Muistaakseni olimme vain jutelleet pitkälle aamuyöhön ja sen jälkeen nukahtaneet vierekkäin. Vai olimmeko? Krapulaisen seesteisessä mielentilassani tunsin äkkiä ymmärtäväni, miksi Teron oli ollut niin vaikea vastata minulle vapun tapahtumista. Tiesin, että vaikka vastaisin hänelle mitä tahansa, en voisi olla varma vastaukseni todenperäisyydestä. Saman epäilin olevan vaikeutena Terolla. Vaikka asiaa olisi tietenkin voinut kysyä suoraan Markulta ja Oskulta. Teron olisikin ollut helpompi soittaa Markulle, mutta minun kohdallani asia oli toisin. Markku tiesi Teron olevan homo. Minä puolestani en tiennyt, miten Osku suhtautuisi, jos minä soittaisin hänelle ja kysyisin: "Oliko meillä kivaa viime yönä... Ja oikeastaan, kuinka kivaa?"

     Kotona minua odotti hiljaisuus ja lappu keittiön pöydällä: "Hei. Bileissä taisi sitten olla tosi kivaa, kun piti kännykkäkin laittaa pois päältä ja olla koko yö poissa. -Tero"

     Kävin suihkussa ja päätin mennä nukkumaan. Menin omaan sänkyyni, koska en halunnut juuri nyt nukkua sängyssä, josta haistaisin Teron tuoksun. Pyöriskelin pitkään ennen kuin sain unen päästä kiinni.

     Herätessäni ulko-oven sulkeutumiseen minusta tuntui, etten ollut nukkunut kuin hetkisen. Vatsaani kouraisi hieman. Nousin ylös ja menin Teron luokse keittiöön. Hän oli juuri laittamassa ostoksia jääkaappiin.
     "Terve", minä aloitin varovasti.
     "Kas, oot tullu sitten kotiin."
     En tiedä, miksi minua hieman tölväisi hänen kommenttinsa.
     "Tietenkin olen. Mitä oikein kuvittelit? Että jäisin jonnekin muualle, kun kotona olet sinä."
     "No, viime yön perusteella mä en oikein tienny mitä ajatella."
     Tero kääntyi minuun päin ja hänen yleensä iloiset, ruskeat silmänsä näyttivät nyt sille, kuin hän olisi valvonut koko yön ja aurinko olisi mennyt pilveen.
     "Se, että minä en tullut tänne johtui vain siitä, että olin kännissä ja sammuin Oskun sohvalle."
     "Ja sen takia varmaan puhelimeskin oli kiinni - ja on edelleen."
     Ajatuksissani potkin itseäni takamukselle; olin unohtanut laittaa kännykkäni päälle.
     "Toivottavasti ainaki oli kivaa viime yönä ja tais se kiva jatkuu pitkälle tähänki päivään."
     "Hei! Toi on epäreilua. Minä unohdin laittaa kännykkäni aamulla takas päälle."
     "Mut piti sit laittaa se pois päältä ens alkuun."
     "Onko joku vialla, Tero?"
     "Ai onko?! Jätkäkamu heittää kännynsä pois päältä illalla, menee jonku Oskun luo yöks vaikka bileet oli mun kuuleman mukaan jossain aivan muualla ja 'unohtaa' 'sattumalta' laittaa kännynsä takas päälle koko päivänä. Vaikuttaa vähä hassulle touhulle, eikö susta muka?"
     "Oletko sä mustasukkainen?"
     "Olen."
     Tunsin ärtymyksen kasvavan. Tero kehtasi väittää olevansa mustasukkainen tällaisessa tilanteessa.
     "Ja silti se antaa sulle oikeuden käpälöidä ja tehdä ties mitä jossain Dtm:n vessassa samalla kun mä olen vessan oven ulkopuolella! Älä tuu puhumaan mulle mitään mustasukkaisuudesta kuule!"
     "Ja se, että mun exä meinaa uida liiveihin kännissä vappuna antaa sulle oikeuden mennä kostoksi nussiin jonku Oskun kanssa vai?"
     Se oli kuin isku vasten kasvoja.
     "Ai sä luulet, että me nussiittiin Oskun kanssa?"
     Tero nyökkäsi hieman. "Sille se vaikuttaa."
     "Ettei vaan omatunto soimaisi, sille tämä vähän vaikuttaa. Taisi tulla tehtyä muutakin kuin vähän kokeiltua housujen päältä siellä vessassa!"
     "Älä rupee kääntään tätä siihen. Mä soitin Jarille tänään duunista, kun en saanu sua kiinni ja se selvitti tilanteen. Me ei tehty siellä mitään!!"
     Siinä vaiheessa minua alkoi nolottaa koko juttu.
     "Mistä sä sit tiedät, että mä ja Osku muka oltais tehty jotain?"
     "Et oo tainnu välittää edes kattoo kaulaas."
     Hetken aikaa katselin Teroa hämmästyneenä. Minulla ei ollut pienintäkään aavistusta, mistä hän oikein puhui. Sitten se iski. Olimme Sarin kanssa istuneet sohvalla hienoisessa kännissä, kun hän oli saanut päähänsä tehdä minulle fritsun. Mieleeni juolahti, että kaikenlaiset kaatokännissä viisaille tuntuvat, kavereiden väliset tempaukset tulisi kieltää. Varsinkin, kun useimmat niistä tuntuivat viimeistään seuraavana aamuna niin todella viisaille. Kun tapahtumasta 'viisastuneena' olin vielä paennut parvekkeelle soittamaan Terolle, oli ilta mennyt tämän jälkeen vain alamäkeä. Ja tuntui, ettei alamäki ollut vieläkään tasoittunut.
     "Tais Osku tykätä vähän rajummasta seksistä kuin mä", Tero jatkoi.
     Tuijotin epäuskoisesti Teroa.
     "Et voi uskoa, että toi on Oskun tekemä!"
     "Miksen uskois?"
     "No kun se ei ole! Sari teki sen bileissä. Mä voin vaikka soittaa ja kysyä, jos et muuten usko."

     Kiistaa jatkettiin vielä hetken aikaa ennen kuin soitin Sarille. Hän vahvisti, että oli käyttänyt kaulaani julmasti puruluunaan ja muisti samaan lauseeseen sanoa, että hänen rintaansa koristi myös soma tumma jälki.
     Lisäksi Sari ihmetteli, miksi asiasta oli noussut tällainen häly; olimmehan me aikaisemminkin keskenämme hullutelleet, eikä niistäkään ollut tullut tällaisia varmistussoittoja. Selitin hänelle, että meillä oli meneillään pieni kriisinpoikanen ja koetimme sitä selventää.
     "Ai, senkö takia sä lähdit eilen Oskun matkaan?"
     "Joo."
     "Tiedätkö, ettei oo hyvä selvittää asioita sillä tavalla, et hyppää toisen miehen sänkyyn samantien?"
     Olin sillä hetkellä aivan liian kiukkuinen jaksaakseni edes hyväntahtoista sarkasmia.
     "Niin, sen takia ei varmaan Oskun kanssa seksiä harrastettukaan", sanoin ja suljin puhelimen.

     Kerroin Terolle, mitä Sari oli sanonut ja tämän osalta hän suostui uskomaan, mitä olin sanonut. Kysyin, mitä minun pitäisi vielä tehdä, saadakseni Tero uskomaan, ettei minun ja Oskun välillä ollut tapahtunut mitään. Tero oli sitä mieltä, että voisin kysyä sitä Oskulta. Olin hetken hämmästynyt, kunnes tajusin, että tilanne oli periaatteessa aivan sama, kuin se oli ollut Teron ja Jarin välillä. Koetin selittää, etten halunnut kysyä asiaa Oskulta, koska se olisi tarkoittanut sitä, että olisin myöntänyt hänelle olevani homo ja sitä en halunnut tehdä. Tero pysyi järkähtämättä omalla kannallaan. Hän oli niellyt ylpeytensä ja soittanut ex-poikaystävälleen kysyäkseen asioiden oikean laidan, että minä saisin mielenrauhani takaisin, mutta minä en hänen mukaansa ollut valmis tekemään mitään sellaista hänen vuokseen. Käärmeissäni sähisin nukkuvani seuraavan yön omassa huoneessani, minne poistuinkin ovet paukkuen.

     Sen illan meillä oli hiljaista. Minä istuin omassa huoneessani, käyden sieltä ulkona vain keittiössä ja vessassa. Tero puolestaan vetäytyi aikaisin illalla omaan huoneeseensa ja jossain vaiheessa iltaa kuulin hänen itkevän. Halusin kovasti mennä sinne lohduttamaan häntä, mutta jokin - ehkä ylpeyteni - esti minua tekemästä sitä. Sen sijaan päätin antaa hänen maustua omassa liemessään seuraavaan päivään saakka, samalla tavalla kuin hän oli tehnyt minulle vapun jälkeen. Laitoin illalla tekstiviestin Oskulle. Se oli vaikeaa, mutta tiesin sen olevan välttämätöntä.
     "Tuota... Kriisitilanne kotona. Tapahtuiko meidän välillä mitään viime yönä? t.Lari PS. Kiitti yöpaikasta."
     Meni hetken aikaa, ennen kuin Osku vastasi.
     "Jos puhumista ja halailua pidetään tapahtumisena, ni sit tapahtu. Valitettavasti sä et ole ihan mun tyyppiä, pidän enemmän sinkkupörröistä loppujen lopuksi. ;) t.Osku."

     En voinut antaa Teron tuntea oloaan pahaksi enää kauempaa, vaan marssin hänen huoneensa ovelle ja koputin siihen hiljaa. Vähän ajan päästä kuului hiljainen 'tuu vaan' ja astuin huoneeseen. Tero näytti surkealle. Hän makoili sängyllään vieressään Aku Ankan taskukirja ja pari nenäliinaa, jotka näyttivät parhaat päivänsä nähneiltä. Hänen silmänsä olivat turvoksissa ja punaiset. Istuin sängyn reunalle ja ojensin hänelle kännykkäni, jossa viesti oli esillä. Tero luki sen ja ojensi kännykän takaisin minulle. Katsoin häntä silmiin ja tunsin silmieni kostuvan. Olin tehnyt tarpeettoman ilkeästi Terolle. Hän oli kuitenkin mies, jota rakastin. Tero kääntyi kyljelleen ja ojensi kätensä minua kohti. Kaaduin hänen viereensä ja painoin pääni häntä vasten. Itkin ja Tero halasi minua.
     Myrsky tuntui olevan ohitse.