Kuin Ruusun terälehdet

Olet kuin ruusu

Terälehtiesi kauneus häikäisee auringonvalossa, punainen värisi kertoo sinun olevan räikeimmilläsi. Jos terälehtesi kuihtuisivat, surisin katsellessani sinua. Tuskin edes kyynelteni kosteus voisi enää niiden hohtoa tuoda takaisin.
Vartesi on piikikäs, jos kohtelen sinua väärin, satutat pistollasi jonka ansaitsen huolimattomuudesta. Jos olen sinulle liian tunteeton ja käsittelen sinua huonosti, vartesi saattaa katketa. Tuoksusi hivelee nenässäni jokaista sopukkaa, hengittämällä sinua huumaat pääni. En voi sinua maistaa, koska pelkään rikkovani lehtesi. Lupaan antaa sinulle kaiken valoni, rakkauteni ja lämpöni jotta saisit kukkia kauneimmillasi kirkkaan punaisena, hohtaen katseita vangitsevaa kauneuttasi ympärillesi. Toivon, että terälehtesi eivät koskaan kuihdu pois, sillä haluan pitää sinut aina luonani.

Rakkaimmalle Akulleni

Voi kuinka herkkää ja runollista... Mun pitäisi pyytää omaa kullanmurua runoilemaan jotain yhtä kaunista.

Itsestä ei löydy kyllä runoilijaa vaikka kuinka yrittäis. Kauniisit kirjoitettu kuintenkin! :)

no herran jee =P

Ruusu kuihtui pois

Jouduin olemaan poissa kotoa liian kauan ja ruusu kuihtui. Sen kauneus katosi pois, kenties joku muu saa nyt ihailla ruusun punaa ikkunallaan. Minulle jäi tomua ja kuivuneita terälehtiä, jotka putosivat varsiltasi kun aloin menettää katseeni sinuun. Rakastin tuoksuasi, katselin kauneuttasi, kerroin siitä sinulle liian monesti. Yritin liikaa, pidin sinua kuin kukkaa kämmenelläni mutta kättäni nyrkissä - pelkäsin jonkun muun vievän sinut. Toivon, että punainen väriloistosi palaa vielä, toivon että voit vielä hehkua jollekin, joka osaa pitää sinua oikein - kuin kukkaa kämmenellä.

Jäljelle jää varjoisa ikkuna, jossa on tyhjä maljakko.


-Mikko

Sä sait sentään nauttia ruusustas. Mun ruusu jäi heti kohta taksin oven väliin ja käteen jäi pelkkä runko.

"Yritin liikaa, pidin sinua kuin kukkaa kämmenelläni mutta kättäni nyrkissä - pelkäsin jonkun muun vievän sinut."

Joo eli tukahdutit sen, yritit omistaa ja pitää liian tiukasti otteessasi, et antanu hengittää... noinhan siinä käy.

Rynnistin ruusuja poimimaan
kuin norsu porsliinikaupassaan
Aattelin: nyt mua onnistaa
kun vähäsen voimiaan ponnistaa
voin kukkaset taskuuni vedellä.
Kävi ylpeys lankeuksen edellä:
kun nerouttani näin hätkähdin
ruusupusikkoon naamallein mätkähdin.
Outo ruskeus räiskähti naamallein
tuttavuutta kun maaperän kanssa tein.
Sydämestäni oli niin raskasta
että ruusut saa voimansa paskasta.

Yksi ruusu on kasvanut laaksossa,
joka kauniisti kukoistaa.
:,: Yksi kulkijapoika on nähnyt sen,
eikä voi sitä unhoittaa :,:

Ja hän olisi kyllä sen poiminut,
ja sen painanut povelleen,
:,: mutta köyhänä ei ole tohtinut,
vaan on jättänyt paikoilleen :,:

Kaarle Krohn

Kauniin ruusun lahjoitin
kerroin näin, armaallein
kuihtuu ruusu kauneinkin
kuihtuu myös, rakkautein
Sen kastella voin kyynelin
vaan kuihtuu pois se kuitenkin
Kuihtuu ruusu kauneinkin
kuihtuu myös, rakkautein

On tuoksu sen niin huumaava
vaan aamu pois sen haihduttaa
Kuihtuu ruusu kauneinkin
kuihtuu myös, rakkautein

Kuihtuu ruusu kauneinkin, Lea Laven :) (san J. Vainio)