Homot perinteisissä ammateissa...

Opiskelen tällä hetkellä sähköalaa ja olen vähän huolestunut tulevaisuudestani alalla koska olen homo. Sähköala on tunnetusti vähän (kuten muukin rakennusala), miten tämän nyt sanoisin etten loukkaa ketään alalla työskentelevää, 'junttiala'. Onko ketään joka viitsisi kertoa kokemuksistaan homona vastaavanlaisissa ammateissa, jos on paljastunut homoksi. Onko esiintynyt syrjintää?

Mielestäni homo menee työpaikalla kuin työpaikalla. Kunhan työkaveri tulee ensin tutuksi ei suurempia ongelmia esiinny.

Tämänhetken avoin keskustelu homoudesta, jos sanoisin joidenkin mielestä liiankin avoin, helpottavat huomattavsti työyhteisöön sopeutumisessa. Toisaalta homo on jo itsessään sen verran älykäs persoona, että lähes kaikki tilanteet ratkavat aikanaan ja tuskin enää muilutuksiakaan työpaikoilla esiintyy. Asia on niinkuin miesten korvikset, alkuun ne aiheuttivat pahennusta, nyt ihmetellään miksi nuorella miehellä ei ole korvista.

Argh...taas meni yli hilseen...
Opinkohan mä koskaan mitään?
Nyt en ymmärrä mitä tarkoittaa, että 'homo on jo itsessään sen verran älykäs persoona'?
Ei kai homous ja älykkyys kulje käsi kädessä? Vai??

Kysyy homo, joka ei pidä korviksista pojilla/miehillä :)

Tarkka havainto ;) Kyllähän homo osaa tarkkaan tutkia kunkin tilanteen, milloin uskaltaa kertoa henkilökohtaiset asiansa; Vai mitä?

Moi
Ajattelin tässä vain kertoa että suurin osa duunifrendeistä tietää jo minusta. Olen tuntenut heidä jo 3v, heistä on tullut todella hyviä ystäviä. Sen verran hyviä frendejä että uskalsin luottaa siihen, että he hyväksyvät sen mitä minä olen. Olisivat toivoneet että olisin kertonut aikasemmin, no olisinpa aikasemmin sit tiennyt asiasta! :)

Olihan mulla epäilys parista kaverista jotka ei välttämättä olis hyväksynyt, mutta kuitenkis hyväksyivät asian. Tulivat sanoon suoraan että aika rohkeesti tehty. Tietysti vähemmän homovitsejä olen kuullut sen jälkeen kun tulin ulos kaapista :)

Olenhan duunissa aika isossa firmassa jossa on yli 600 työntekijää, suurin osa heistä ovat nuoria työntekijöitä. Osa heistä ovat aika homovastaista väkee, jotka eivät kaikenkaikkia voi hyväksyy homoja. No se nyt ei kosketa minua lainkaan, en astu heidän tontille ja he eivät astu mun tontille. Näin ollaan tyytyväisii.

En myös tunne ketään muuta duunissa joka olis homo, ehkä heitä on siellä mutta en ole siitä tietoinen. Tuntuu että olen ainoa siellä. Helpompi minulla on kuitenkin olla siellä kun ei tarvitse pelätä että paljastun vahingossa. En kuitenkaan tahdo koko firman tietäväni minusta, se varmasti tuottaisi minulle ongelmia.

Työpaikat ja homous lienee kanssa sellainen asia, joka mietityttää aina. :-)

Itse olin hyvinkin homolle perinteisessä työympäristössä viime kesän ajan ja sainkin sieltä muutaman sen verran hyvän työkaverin, että uskaltauduin heille kertomaan itsestäni. Se huomattavasti paransi työmotivaatiota, kun ei aina tarvinnut salailla sitä, miksi sattui olemaan onneton tai onnellinen jne.

Ja mitä työalaan ja sen valintaan tulee: eiköhän homoja kuitenkin ole aika tasaisesti kaikilla aloilla. Syystä tai toisesta. On totta, että Suomessa eniten (kuvittelisin, en tiedä!) homoja työskentelee matkailualalla ja sairaanhoitoalalla, mutta mennäänpä ulkomaille. Kas! Suomalaiset stereotypiat eivät olekaan niin varma nakki. :)

Eli yhteenvetona: Jos olet valinnut sähköalan, niin ole ihan tyytyväisesti siellä. :-) Kyllä siellä muitakin homoja liikkuu, varmasti.

En tunne yhtään homoa joka on töissä hoitoaloilla. Minun tuttujani autonasentajana, maanviljelijänä, metsurina, virkamiehenä, tehdastyöläisenä.... joitakin tuli mieleeni.

Minä tunnen pari hoitoalalta, pari tarjoilijaa, pari tehdastyöläistä, keittiötyöntekijän, kaupan myyjän (+itsekin kaupan alalla), hotellivirkailijan ja tietty opiskelijoita aikas paljon.
Tuntuis, että enempi palvelualoilla, mutta kaikkia löytyy...

Jep palvelualoilta taitaa löytyä enemmän.
Mun tuttuja löytyy ... isännöitsijä,nuorisonyöntekijä,sairaanhoitaja,yksityisetsivä,
bussinkuljettaja,raitiovaununkuljettaja,ravintoloitsija,jne.
Eli joka menoon löytyy.

Niin, ja itse tunnen (ammattinikin) kautta insinöörejä, dippainssejä, teknikkoja. Muuta kautta lääkäreitä, fyysikkoja, opettajia.... Eli eiköhän kyse ole siitäkin että missä itse liikkuu. Insinööripiireissä ainakin ollan rajoittuneempia ja halutaan yhä uskoa yhteen jumalaan, yhteen asentoon ja kahteen perjantaikossuun - ja tehdä kaikki asiat niinkuin viimeiset sata vuotta.

Itse olin reilut 10 vuotta upseerina ja sen jälkeen YK:n turvallisuuspalvelussa ja yksityisillä henkilöturva-alan firmoilla. Kaikissa noissa oli itseni lisäksi muitakin hinttejä. Toiset tiesivät suuntautumisestani, toiset eivät. Ei ongelmia missään.

Pete

Sattumalta olen itse aikoinaan valmistunut sähköasentajaksi, ja työskentelen tällä hetkellä pienessä firmassa, jossa julkisesti homona oleminen olisi varmasti aika raskasta itselle, ja todennäköisesti en kestäisi sitä.
Sikäli homma on "helppoa" että musta ei löydy mitään stereotypisiä homopiirteitä, joten mä oon vaan tälläinen vanhapoikakummajainen.
Tokihan jokainen voi itsekseen epäillä vaikka mitä, mistä mä sen tiedän, mutta koskaan en ole mitään homoepäilyjä päälleni saanut.
Eli monestihan asia on niin että homoksi paljastuminen on ihan omasta halusta kiinni, enkä tiedä onko sillä mitään saavutettavissa työyhteisössä? Tosin raskastan se on vetää tavallaan jonkinlaista roolia ikänsä, mutta moni on sen valinnut ja siihen tottunut.

Otan nyt sit osaa tähänkin keskusteluun. Minä olen juuri niitä pahamaineisia datahomoja joita kasvaa joka nurkassa ja pihalla. Vai? Itseasiassa yllättävän vähän on kyllä IT-alalla homoja tai ainakaan kovin julkisesti ei olla, tosin tämä ala on niin sukupuoleton että asiat pysyvät hyvin helposti pelkästään tietoverkoissa eikä ihmisten kotioloissa.
Onnekseni olen kyllä tavannut omalta työpaikaltani muutamia homppeleita, mutta kovinkaan avoimesti ei mitään kuulutella, en kyllä tiedä onko siihen varsin tarvettakaan.
Itsellä muutamat työkaverit tietävät (nyt yksi lisää kun humalassa vein sen DTM:n ja sit siellä moikkailin tuttuja ja esittelin sille meininkiä) mutta suurin osa ei ja näin se kyllä saa itseasiassa ollakin. En usko että sillä olisi merkitystä vaikka kertoisin sen kaikille, sillä se ei vaikuta osaamiseeni kuitenkaan mitenkään. Enpä minäkään tiedä suurimman osan kotioloista yhtään mitään, joten vice versa, tehdään mitä tehdään ja töissä keskitytään töihin.

Mä oon 20-v poika ja oon ollu töissä raksalla jo reilu pari vuotta. Musta loistaa varmaan kilometrin päähän et mä oon homo... (Ja meninpä vielä möläyttämään se telkkarissakin ;P ) Siis ulkonäkö on aika...miten sen nyt sanois....hintahtava... :) Mä oon täysin ulkona kaapista ja meidän firmassa kaikki tietää et mä oon homo. Mul on ollu töissä todella helppoa... Raksalla on kuitenki sillai tosi rento ilmapiiri. Ei mulle oo kukaan koskaan tullu vittuilemaan mun ulkonäöstä tai poikaystävistä. Silloin tällöin joku vaan vaan virnuillen kysyy mihin maalipurkkiin mä oon taas pääni työntäny...
"Raavaille heteromiehille" on varmaankin paljon helpompi hyväksyä tällanen pieni iloinen söötti homppulipoika, kuin keski-ikäinen pervo kuolaava setä...

Raksalla on kyllä helppo olla oma itsensä....Vaikka se onkin vähän "junttiala"...
Ja mikä parasta... Varsinkin kesällä siellä näkee paljon vähäpukeisia hyväkroppaisia miehiä ja poikia.. =)

Kunnioitan ja arvostan tietysti rohkeuttasi olla avoimesti sitä mitä olet, ja on kiva kuulla että suvaitsevaisuutta löytyy raksaporukoista jne. Mutta omaa "sädekehääsi" kyllä heikensit rajusti sanoilla "keski-ikäinen pervo kuolaava setä..."
Vaikka ei huomioisi sen loukkaavaa sävyä, mieleen tulee se että eikö sinusta sitten koskaan tule keski-ikäistä?
Eli miten sut sitten hyväksyy ne uudet nuoret miehet jotka tulee raksalle hommiin?

Tulee toki mustakin keski-ikäinen...Eikä minulla ole mitään vanhempia miehiä vastaan. Tunnen montakin hyvin mukavaa vanhempaa miestä, mutta "kuolaavalla pervolla sedällä" tarkoitin tätä ällötysten joukkoa, joka kourii kaikkia nuoria poikia perseestä baarissa...Valitettavasti tällaiset stereotypiat eivät ole aivan tuulesta temmattuja, vaan tällaisia ihmisiä todellakin on olemassa...piste.
Ja tällaisia ihmisiä karttavat lähestulkoon kaikki muut paitsi toiset samanlaiset...myös minä. Johonkin se suvatsevaisuus loppuu kaikilla ihmisillä...

Jos mä nyt vielä nussisin pilkkua niin mitäköhän ne raavaat heteromiehet tietää niistä perseitä koettelevista limaisista sedistä? Kuvittelisin heteroita kourivia homosetiä olevan aika vähän. No, ymmärrän kyllä tarkoituksesi, ei siinä mitään.
Ja olen yhtä mieltä kanssasi joidenkin homojen häiritsevästä käytöksestä. Hyviä tapoja vois kyllä noudattaa kaikkialla, ja varsinkin heteroiden keskuudessa.

Hyvä juttu sähkäri, että ryhdyit miettimään asiaa. Olen itse sitä mieltä, että kaikki me homppelit kannamme tavallaan ylimääräistä kuormaa siksi, että emme saa ympäristöltä mitään tukea omalle elämällemme. Ajatelkaa vaikka rotary clubin kokousta: Mistä te luulette, että ne äijät puhuu - siitä ja sen kestävyydestä. He tukevat ( hakevat tukea) omaa roolimalliaan ja selittävät toisilleen sitä kuinka hyvin heidän onnistuu täyttää omia odotuksiaan. Niinhän mekin tietenkin teemme kun satutaan yhteen, vai mitä. Heitä (heidän kaltaisiaan) on kuitenkin enemmistö ja meidän kaikkien täytyy osata puhua heidän kieltään. (jorinoitaan). Niin, että sähkäri: varmaan asiaa kannattaa miettiä sieltä kannalta että mitä muuta halaut elämässäsi. Vai oletko jo niin vahva.,että voit elää täysin omilla ehdoillasi?

Mikähän rotary-klubi nyt oli kyseessä??
Mulla on vähän erilaisia kokemuksia niistä, joissa olen
ollut mukana...
Rotary=hetero???
Minä=??

Jeps
Aikoinaan tuli noissa opiskelijajärjestöpiireissä vietettyä aikaa ihan valtakunnallisella tasolla, ja voin sanoa että ala kuin ala, niin homoja on! Tottakai enemmän ainakin ns. "julkihomoja" on tarjoilijoina, sairaan-hoitajina, kokkeina ja taiteellisilla (graafikot, arkkitehdit tms. ) aloilla

Mutta tunnen minä jopa kuoram-autokuskeja jotka ovat homoja... itse olen ollut töissä ravintolassa, mainostoimistossa, IT-alalla ( jossa bi-seksuaalisuus on muodikasta ) ja tällähetkellä kaupan alalla.

Itse en omaa homouttani huuda, mutta jos joku sitä kysyy niin vastaan rehellisesti. Tähän mennessä ei ole missään ollut mitään ongelmia. Tosin minulla on ollut tuuria, niitä surullisiakin tarinoita on ystävä-piirissä että potkut on homouden takia tullut ( Se on muuten laiton irtisanominen ja siitä voi haastaa potkut antaneen firman käräjille! Tämänkin olen ystäväpiirissä kokenut! )

Ei muuta kuin vähän sitä kuuluisaa maalaisjärkeä, niin uskon että ongelmia ei pitäisi olla.

Itse kokkina ollu jo parikymmentä vuotta, ja täytyy todeta että melko vähän on kaltaisia löytyny. Ja alkuaikoina sai kyllä pitää visusti salassa taipumuksen. Niin oli rankkaa homovitsiä! Nykyään jo kaapistani päässy, mutt en kailota asiaa vieläkään, vaikka suvaitsevaisuutta on jo huomattavasti enempi, tai lähinnä välinpitämättömyyttä asiaa kohtaan. Tosin jotkut kyllä pitää vielä homoutta sairautena.

Jahas, että tällainen keskustelu... Hmm... Parinkymmenen vuoden ajalta on löytynyt omiakin työsuhteita erilaisista ammateista ja tehtävistä. Ja tuttavapiiriin kuuluvat "sielun- veljet" kuuluvat lähes jokaiseen ammattiryhmään (yhtään homojuristia en kyllä tunne, mutta ei se haittaa...).
Monessa omassa työpaikassani en nyt isommin ole tehnyt itsestäni "numeroa" enemmän teot puhuvat puolestaan.
Ja jos työnantaja ryhtyy oikuttelemaan siitä, että olet homo, niin haasta oikeuteen - syrjinnästä... Onneksi kohdalleni on sattunut vain ymmärtäväisiä työnantajia ja työkavereita...

"Ongelmia ei ole olemassa - on vain mahdollisuuksia!"

Minulle taas tulee heti mieleen kolme enemmän tai vähemmän tuttua juristihomoa - ja muutama poliisi kaupan päälle - joten eiköhän meitä aika kattavasti ole kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa ammateissa. Ja miksei olisi, eihän seksuaalisen käyttäytymisen pitäisi olla useimmissa ammateissa mitenkään ratkaiseva tekijä?